Yleinen hyvin varautunut ilmapiiri vailla juuri mitään merkkejäkään "vapauttamisesta" masensi suomalaisia. AKS-läiset ja jääkäriupseerit olivat osin jopa järkyttyneitä ja vähintäin pettyneinä. Parissa vuodessa koko heimoaate lysähti kasaan. Kesäkuussa 1944 puna-armeija otettiinkin Petroskoissa vastaan selvästi myönteisemmin.
Suomen AKS ja aktivistit eivät koskaan käsittäneet sitä että Itä-Karjala oli jo 200 vuotta integroitunut Pietarin talousalueeseen. Joku Suomi oli hyvin kaukainen mitätön tekijä.
Suomen AKS ja aktivistit eivät koskaan käsittäneet sitä että Itä-Karjala oli jo 200 vuotta integroitunut Pietarin talousalueeseen. Joku Suomi oli hyvin kaukainen mitätön tekijä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jo Aunuksen sotaretki osoitti ettei itäkarjalainen väestö halunnut liittyä Suomeen.
Sinne mentiin isännän elkein hirveän rotuvihan vallassa tappamaan ns. epäkansalliset. Se kaikki sekä historian painolasti saivat ihmiset kammoamaan uusia isäntiä.
Ei muuallakaan valtausalueella otettu valloittajaa vastaan rakkaana vapauttajana vaan välttämättömänä pakkona.
Tavallinen neukkukansalainen oli tottunut siihen, että vallassa oli raaka orjahallinto, jonka toimista ei ainakaan valittaa kannattanut!
Kun valta vaihtui niin odotettiin vaan saman tilanteen jatkuvan...
Niinhän se jatkuikin !