Mitä ajattelet Rene Girardin raamatuntulkinnasta? Onko se tarpeeksi rehellistä ollakseen vakavaa tutkimusta kristinuskosta? Mitä mieltä muutenkin olet hänen opetuksistaan kristinuskon suhteen?
Rene Girardin antropologia
Anonyymi
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos olen yhtään hänen tuotantoaan toisten selittämänä ymmärtänyt, niin yksi hänen tärkeimmistä ajatuksistaan on syntipukin käsite. Hänen mukaansa (ilmeisesti) ihmiskunnan eri heimoissa ja kenties peräti kansoissa on jo vuosituhansia vaikuttanut ajatus ja käytäntö, jossa epävarmoina ja hämmentävinä aikoina jotakuta vaaditaan tilille vallitsevista olosuhteista tai kansaa/heimoa kohdanneesta suoranaisesta vääryydestä.
Sama syntipukki-idea oli myös israelilaisilla. (Nyky-Suomessa syntipukeiksi voinee luonnehtia maahanmuuttajia, EU:ta, vihervassareita, persuja, PRIDEa, fundiksia ja ties mitä kaikkea, näkökulmasta riippuen).
Syntipukissa ja syntipukkiin ulkoistetaan oma paha olo ja ahdistus. Syntipukki on Jumalasta ja itsestään vieraantuneen ihmiskunnan keino lievittää pahaa oloaan.
Vanhan testamentin uhrijärjestelmä oli säädöksin asetettu syntipukki-järjestelmä.
Koska sellainen ei voi tuoda ihmiskunnalle pysyvää mielen- ja omantunnon rauhaa, Jumala lakkautti Kristuksessa kaikki sellaiset järjestelmät. Hän ei ole itse sellaista koskaan tarvinnut, vaan salli tuon väliaikaisen järjestelmän olla aikansa (ken tietää, miksi, en minä ainakaan), kunnes tuli HÄN, jossa ja jonka kautta Jumala sovitti koko ihmiskunnan.
Lisäys: Girardin avulla tajusin, että heprealaiskirjeen kirjoittaja tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, mitä sanoo, kun hän kirjoittaa, että vanha liitto oli pelkästään tulevan hyvän VARJO.
Varjo on valon PUUTETTA.
Vanhassa liitossa oli yhtä paljon uuden liiton olemusta kuin varjoissamme on meidän olemustamme.
Girard ei kuitenkaan uskonut, että Jeesuksen kuolema ristillä oli sovitusuhri. Näin minä sen olen ymmärtänyt. Hän ei uskonut, että ristillä olisi tapahtunut jotakin pelastuksemme kannalta merkityksellistä.
Ok! En taida ajatella Girardin tavoin, mutta sen(kin) olen ajatustensa myötä ollut tajuavinani, että Jumala ei ole koskaan kaivannut eikä tarvinnut eikä vaatinut sovitusUHRIA ihmiskunnan puolelta. Koko uhrikäsitteistö on sitä syntipukkiajattelua, joka oli ja on muhiutunut meissä vieraantuneisuutemme myötä; kuvittelemme, että kun ahdistuksessamme ITSE koemme sellaista tarvitsevamme, niin onhan toki Jumalankin oltava kaltaisemme ja vaadittava sellaista.
Jumala ei kuitenkaan riivaa vierantuneisuus, vaan ainoastaan meitä. Jospa Kristuksen ihmiseksi tulo ja kuolema ristillä kokosi ja yhdisti meidät yhdeksi Ihmisessä, joka oli tosi ihminen ja tosi Jumalan Poika. Jospa Jeesus Kristus on ihmiskunnan ja Jumalan kohtaamispaikka.
Jumala ts. käytti itsestään vieraantuneen ihmiskunnan vieraantuneisuudesta kumpuavaa ideaa yhdistääkseen meidät ja lakkauttaakseen vieraantuneisuutemme (jota voi myös synniksi kutsua).