Vai haluaako? Itse olen vaan niin suunnattoman väsynyt,taas riitaa ja vääntöä.Terveys,lähinnä muisti reistailee.Se olis niin helppo vaan päästää irti ja olla jäämättä tänne taakaksi,mutta en voi tehdä sitä lapsilleni. Lähinnähä kysymys on että jokin loppuisisi-väsymys,masemmus,parisuhde ongelmat ym ym loppuisisivat,eihän se kuolema ole silloin se ratkaisu ongelmiin,kun kuitenkin haluaa elää,mutta ei tiedä miten.
EIHÄN KUKAAN HALUA OIKEASTI KUOLLA
Anonyymi
267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tiedän masennuksen, väsymyksen ja muut ongelmat mutta olen sitä mieltä että itseään ei saa ajatella taakkana.
Lapsesikaan eivät varmasti ajattele sinua taakkana, olethan heidätkin maailmaan saattanut, siitä ei voi olla kuin ylpeä.
Minullakin muisti vähän heittelee ja on fyysisiä sairauksia mutta kun niille ei voi mitään, niiden kanssa on vain elettävä.
Olen kyllä joskus miettinyt kuinka paljon helpompaa olisi ehkä päästää irti mutta en ajattele sitä niinpäin että se olisi muille helpotus, että olisin taakka.
Se olisi helpotus minulle itselleni siinä mielessä kun olen väsynyt olemaan sairas ja taistelemaan päivästä toiseen voimieni ja jaksamisen kanssa.
En kuitenkaan tule ikinä tekemään itselleni mitään ikävää, siten en halua kaiken päättyvän.
Minullakin on edelleen elämäniloa kaikesta huolimatta, vaikeina päivinä vähemmän mutta taas kun on parempi päivä että on voimia enemmän niin jo heti tuntuu taas paremmalta.
Tämä on vähän kuin nuoralla kävelisi, välillä horjahtaa ja ajoittain menee paremmin.
Mutta kun on tähänkin asti kestänyt niin katsotaan nyt loppuun saakka.
Silloin kun oikein masentaa tulee usein ikäviäkin ajatuksia mieleen mutta jossain vaiheessa ne ajatuksetkin taas vähän helpottavat.
Voi kuinka ei,lämänmyönteinen mielipide!
Heidänkaltaisiaan ihmisiä me tarvitsemme tähän korona syksyyn!
Haleja ja rakkautta teille ja varsinkin myötäeläjälle.
Sen pilvisen ankeankin päivän jälkeen ,elämme vapaassa maassa.
Ei meidän tarvitse paeta sotaa,ei nälänhätää.
Minä sodanlapsena se kokeneena tiedän.