Budjettiriihen työllisyyskirjauksesta:
Työnhaun tukemiseksi ja palveluihin ohjaamiseksi työttömien palvelutarpeen arviointia kehitetään ja työnhaun tukea lisätään siten, että työttömät kohdataan työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tämän jälkeen kuukauden kestävä tiivis palvelujakso seuraa aina 6 kuukauden työttömyyden jälkeen. Tätä varten TE‐toimiston resursseja lisätään 70 miljoonalla eurolla.
Yksilöllisessä työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakijan määrällisestä työnhakuvelvoitteesta ja tarkoituksenmukaisista työnhakua tukevista palveluista. Työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0 – 4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Lähtökohtana on 4 työpaikan hakeminen ja velvoitteen reunaehdoista säädetään riittävän tarkkarajaisesti. Työnhakijalle voidaan jatkossakin osoittaa nykyisenkaltaisia työtarjouksia.
Työnhausta raportoidaan sähköiseen järjestelmään itsenäisesti tai palvelun yhteydessä joka kuukausi.
Työnhakuun ja palveluihin liittyviä työttömyysturvaseuraamuksia porrastetaan siten, että käyttöön otetaan huomautus. Jos työnhakija jättää velvoitteen uudelleen täyttämättä on seuraamuksena 5 päivän etuuden menetys eli karenssi ja tämän toistuessa 10 päivän karenssi. Huomautuksen ja kahden karenssijakson jälkeen työnhaun laiminlyönnistä seuraa nykyisenkin lainsäädännön mukainen työssäolovelvoite. Muiden kuin työnhakuun ja palveluihin liittyvien työttömyysturvaseuraamusten maksimipituus voi olla 45 päivää.
Työnhaun tukemiseksi ja palveluihin ohjaamiseksi työttömien palvelutarpeen arviointia kehitetään ja työnhaun tukea lisätään siten, että työttömät kohdataan työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tämän jälkeen kuukauden kestävä tiivis palvelujakso seuraa aina 6 kuukauden työttömyyden jälkeen. Tätä varten TE‐toimiston resursseja lisätään 70 miljoonalla eurolla.
Yksilöllisessä työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakijan määrällisestä työnhakuvelvoitteesta ja tarkoituksenmukaisista työnhakua tukevista palveluista. Työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0 – 4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Lähtökohtana on 4 työpaikan hakeminen ja velvoitteen reunaehdoista säädetään riittävän tarkkarajaisesti. Työnhakijalle voidaan jatkossakin osoittaa nykyisenkaltaisia työtarjouksia.
Työnhausta raportoidaan sähköiseen järjestelmään itsenäisesti tai palvelun yhteydessä joka kuukausi.
Työnhakuun ja palveluihin liittyviä työttömyysturvaseuraamuksia porrastetaan siten, että käyttöön otetaan huomautus. Jos työnhakija jättää velvoitteen uudelleen täyttämättä on seuraamuksena 5 päivän etuuden menetys eli karenssi ja tämän toistuessa 10 päivän karenssi. Huomautuksen ja kahden karenssijakson jälkeen työnhaun laiminlyönnistä seuraa nykyisenkin lainsäädännön mukainen työssäolovelvoite. Muiden kuin työnhakuun ja palveluihin liittyvien työttömyysturvaseuraamusten maksimipituus voi olla 45 päivää.
Vastaukset 28
Vanhimmat
"...kuukauden kestävä tiivis palvelujakso seuraa aina 6 kuukauden työttömyyden jälkeen."
Onhan tuo selkeä parannus, jos tapaa nenäkkäin virkailijan kanssa vähintään puolen vuoden välein. Nythän ei ole ollut kuin 3 kk:n välein netissä tai puhelimessa tehty tiedustelu, että ollaanko sitä vielä hengissä.
"Onhan tuo selkeä parannus, jos tapaa nenäkkäin virkailijan kanssa vähintään puolen vuoden välein"
-
Onhan tuossa sellainen parannus että niitä virkailijoita pitää palkata lisää, tuleehan siinä uusia virkoja ainakin.
Mutta se työtön materiaali joka mahdollistaa tuon ilveilyn ei työllisty.
Oletetaan että asiakaskäynti vie keskimäärin vaihtoineen 45 minuuttia. Silloin ehtisi työpäivän aikana hoitelemaan noin 8 työtöntä (6h tehollista, päälle tauot).
Tuhat virkailijaa pystyisi käsittelemään 8 000 työtöntä päivässä.
Julkisella sektorilla tehdään 217 työpäivää vuodessa, josta saadaan laskettua palvelua 1 736 000:lle työttömälle per vuosi.
Rumba toistuu 4 kertaa vuodessa per työtön, joten em. luku pitää jakaa neljällä. Saadaan luku 434 000.
Eli aika hyvää palvelua pitäisi saada tarjotuksi ainakin 400 tuhannelle työttömälle.
Itse tosin uskon, että osa palkatusta lisätyövoimasta jalkautuu "kentälle" etsimään työpaikkoja. Sellaisesta toiminnasta on saatu joissakin kunnissa hyviä tuloksia. Maksaa jonkin verran, mutta tuottaa todennäköisemmin myös uusia työpaikkoja, jotka eivät ole välttämättä temppu-sellaisia.
Missä on ne yrittäjät jotka pystyy työllistämään satojatuhansija työttömiä, ei ne työpaikat puhumalla tyhjästä ilmesty, jos joku niin kuvittelee. Siis missä on ne yrittäjät.??????? Jotka työllistää työttömät.
Sadoistatuhansista on turha haaveilla, loppuu tekijät kesken. Mutta muutamia tuhansia työpaikkoja löytyy nopeastikin, kun saadaan vaan yhdistettyä tekijät ja työntekijöiden tarvitsijat. https://yle.fi/uutiset/3-9172693 "Kaikki kivet ja kannot on käännettävä"
Mihin tarvitaan yrittäjiä? Neuvostoliitossakaan ei ollut ainuttakaan yritystä, mutta silti ihmisillä oli töitä.
Mistähän nuo 20 lisämiljoonaa on revitty? Aikaisemmin puhuivat vain 50 miljoonan satsauksesta TE-keskuksiin.
TE-toimiston ovilla puhallutetaan. Jos on kännissä iskee 10 työpäivän karenssi.
Työttömyysturva ei ole hyväksi yhteiskunnalle.
"Pohjoismaiden työttömyysturva lisännyt työttömyyttä"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pohjoismaiden-tyottomyysturva-lisannyt-tyottomyytta/5385908
Olisiko kerjäläiset(suomalaiset) kadunkulmassa mukava näky?
Töissähän ne olisivat, kun eivät saa ilmaista kaljarahaa sohvalla makaamalla kuten nyt.
Onko nenäkkäin istuskelu työllisyystoimi?
Mä olen kauhiast hämmästynny!
Te-tätin kanssa seurustelun myötä työllistyminen on ainakin todennäköisempää kuin pelkästään pitämällä nenää kaljapullon kaulan päällä.
Eiköhän tapa toimi Suomessakin, jos toimii kerran muuallakin.
Olisi kiva olla kärpsenä katossa kun ku
...kun kuusikymppisiä ukkoja haastatellaan ja opastetaan elämän tiellä.
Sen ikäisen pitäisi osata jo elää.
Tapaamisessa kartoitetaan osaamisen nykytila ja tarpeet taitojen kehittämiselle. Luodaan yksilöllinen polku, joka mahdollistaa pääsyn työmarkkinoille. Huomioidaan toki henkilön mahdolliset rajoitteet. Siksi palvelu onkin yksilöllistä.
Nykyäänhän työttömät eivät oikein edes mitään palveluja saa, vaan heidät on hylätty käytännössä oman onnensa nojaan. Eipä ihme että työttömyysjaksot ovat Suomessa pitkittyneet.
Toivottavasti noihin haastatteluihn tulee jotain uutta, ei mitään pakkopullaa. Silloin kun haastatteluja vielä tehtiin niin niihin suhtauduttiin työttömien keskuudessa hyvin kielteisesti.
Eduskunta on läpeensä ahneiden hyvien etten sanoisi parhaiden eliittiveljien asialla puolueesta riippumatta. Virkahenkilölaumaa kasvatetaan orjuuttamaan ja kurjistamaan rehellisiä kansalaisia. Puolueita ja ajatushautomoja pyöritetään alamaisten raatamilla verovaroilla. Kovasti on kouluja käyty, että itsekkyys on saatu jalostetuksi äärimmilleen.
Miten kukaan voi toimittajana satuilla päivät pitkät hyvävelipropagandaa? Vai onko toimittajiksi päätynyt kaikkein yksinkertaisin ja helpoimmin höynäytettävä sakki, jolla ei ole hitustakaan omanarvontuntoa? Kansa on joka tapauksessa pantu maksamaan eliittiä edustavan toimittajakunnankin eväät.
Tuomiopäivä armahtaa itse kunkin varallisuuteen ja titteliin katsomatta, että sitä odotellessa aivot narikassa.
Työttömillehän on ollut kaikenlaista karenssinuhallakurssia aina tarjolla.
Olisikohan joa aika tarjota yrittäjille tuplaverotuksen uhalla;
Näin haen työntekijää-kurssia?
Eiköhän se työntekijä edelleenkin löytyisi sillä vanhalla hyvällä konstilla,
lehti-ilmoituksella.
Nyt vain onkin kysymys siitä että loistava liikeidean saanut yrittäjä ei saakkaan lehti-ilmoituksella työntekijöitä koska palkka on niin vaatimaton että sen lisäksi työntekijä joutuisi anomaan perustoimeentulotukea,
sehän ei oikein motivoi työskentelemään.
Joten on pakko kehitella kaikenlaisia pakkotyömalleja jotta yrittäjät saavat voittonsa, muilla ihmisillä yhteiskunnassa tunnu niin väliä olevan.
Tervetuloa 2000-luvulle. Kukaan ei tilaa enää mitään lehtiä, joihin laitella ilmoituksia. Suomessakin laitetaan kiinni viimeinen lehtipaperia tuottava paperitehdas.
Onnistuminen tässä riippuu paljolti haastattelijoista. Vanhoilla on vanhat asenteet. Marinaa ja kitinää ei kaivata.
Tärkeintä olisi alkuvaiheessa saada työvoimaviranomaiset jalkautumaan yrityksiin etsimään mahdollisia piilotöitä, jotka syystä tai toisesta eivät löydä tekijäänsä.
Miksi työntekijät ovat antaneet yritysten omistajille vallan? Työntekijäthän maksavat yritysten kaikki kulut omistajien voittoja myöten ja tekevät vielä työtkin. Yrittäjä on käytännössä loinen, ellei satu olemaan yhden henkilön yritys tai muu pientekijä, joka tekee myös töitä.
Vaihda työpaikkaa jos joudut töiden lisäksi maksamaan työnantajasi kuluja.
Maksatko itsellesi tunti- vai kuukausipalkkaa?
Jotainhan Suomen mallissa on ollut vialla, jos muissa Pohjoismaissa on työllisyysaste ollut 10–15 prosenttiyksikköä korkeampi.
Jos vihdoinkin pääsemme lähelle pohjoismaista mallia Te- palveluihin, niin erinomainen asia. Siitä kiitos hallitukselle.
Uusien palvelujen pitäisi alkaa vuoden 2022 alusta.