Estonia upotussalaliitto viimein paljastumassa?!

Samaa mieltä yle/Viranomaiset/hallitus makeaa mahantäydeltä ilman katetta.

Vhf:ssä ei puhunut kapteeni. Kieli on se millä apua saadaan parhaiten paikalle. Tiesivät suomalaisten alusten olevan lähellä, niinpä puhuivat suomea.

Myrsky oli normaali myrsky, ei kunnossa olevalle laivalle ongelma. Keulavisiirin lukitus oli huonossa kunnossa ja laivalla ajettiin turhan kovaa olosuhteisiin nähden. Esim Helsingistä lähteneet autolautat ajoivat hiljempaa.

Keulavisiiri hajosi, vettä syöksyi autokannella, alusta käännettiin, vesi syöksyi toiselle laidalle, alus ympäri ja pohjaan. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?

Minkö helkkarin takia kukaan ajaisi rekkoja mereen autokannelta keskellä myrskyä eli varma tuho koko laivalle jos keulavisiiri avataan.

Anonyymi kirjoitti:

Vhf:ssä ei puhunut kapteeni. Kieli on se millä apua saadaan parhaiten paikalle. Tiesivät suomalaisten alusten olevan lähellä, niinpä puhuivat suomea.

Myrsky oli normaali myrsky, ei kunnossa olevalle laivalle ongelma. Keulavisiirin lukitus oli huonossa kunnossa ja laivalla ajettiin turhan kovaa olosuhteisiin nähden. Esim Helsingistä lähteneet autolautat ajoivat hiljempaa.

Keulavisiiri hajosi, vettä syöksyi autokannella, alusta käännettiin, vesi syöksyi toiselle laidalle, alus ympäri ja pohjaan. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?

Minkö helkkarin takia kukaan ajaisi rekkoja mereen autokannelta keskellä myrskyä eli varma tuho koko laivalle jos keulavisiiri avataan.

Lue lisää

Tais olla tilaus mies tämä Lehtola Kari. Jos menikin näin törmäsivät Yhteen sukellus veneen kanssa. Syy 2 rekaa täynnä Venäläistä sotilastekniikkaa menossa USA syyniin jopa ydinkäyttöinen mini sähkövoimala ohjus siilojen sähköistykseen. 40 poliisia saattoi 2 merkkaamatonta rekkaa estoniaan ja lähtö viivästyi 30min. Keula visiiri räjäytettiin irti. Pohjaan ja ylös räjäytettiin ilma/vesi reitit. Autokansi vedenpitävä ja 2m merenpinnasta. Keulavisiiri todettiin lähellä alusta oli poistettu koska sotatekniikka sukellettiin pois hylystä. KEULAN Atlantti lukko pudotettiin takaisin mereen koska räjähdys jälkiä. Keulavisiiri hinattiin 1 meripenikulman päähän jälkeenpäin. Kaikuluotain oli löytänyt sen estonian vierestä ennemin Lehtola & kumppanit valehtelivat kaijun aaltopelliksi. 2 Ruotsalaista sukeltajaa kuvasi ja sukelsi räjähdys aukosta filmi sensuroitiin. 7 pelastunutta katosi seuraavina päivinä ESTONIAN päällystöä ja kaksos naiset jotka esiintyjiä.

Anonyymi kirjoitti:

Vhf:ssä ei puhunut kapteeni. Kieli on se millä apua saadaan parhaiten paikalle. Tiesivät suomalaisten alusten olevan lähellä, niinpä puhuivat suomea.

Myrsky oli normaali myrsky, ei kunnossa olevalle laivalle ongelma. Keulavisiirin lukitus oli huonossa kunnossa ja laivalla ajettiin turhan kovaa olosuhteisiin nähden. Esim Helsingistä lähteneet autolautat ajoivat hiljempaa.

Keulavisiiri hajosi, vettä syöksyi autokannella, alusta käännettiin, vesi syöksyi toiselle laidalle, alus ympäri ja pohjaan. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?

Minkö helkkarin takia kukaan ajaisi rekkoja mereen autokannelta keskellä myrskyä eli varma tuho koko laivalle jos keulavisiiri avataan.

Lue lisää

"Keulavisiiri hajosi, vettä syöksyi autokannella, alusta käännettiin, vesi syöksyi toiselle laidalle, alus ympäri ja pohjaan. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?"
se on vaikea ymmärtää kun sisä "ovi" oli keulassa kiinni ja vettä vain roiskahteli hyvin vähän sisälle. Ei sen takia olisi uponnut on eloon jääneiden kertomus. Miksi siis upposi kun keula visiri ei aiheuttanut uppoamista?Se on vaikea ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Tais olla tilaus mies tämä Lehtola Kari. Jos menikin näin törmäsivät Yhteen sukellus veneen kanssa. Syy 2 rekaa täynnä Venäläistä sotilastekniikkaa menossa USA syyniin jopa ydinkäyttöinen mini sähkövoimala ohjus siilojen sähköistykseen. 40 poliisia saattoi 2 merkkaamatonta rekkaa estoniaan ja lähtö viivästyi 30min. Keula visiiri räjäytettiin irti. Pohjaan ja ylös räjäytettiin ilma/vesi reitit. Autokansi vedenpitävä ja 2m merenpinnasta. Keulavisiiri todettiin lähellä alusta oli poistettu koska sotatekniikka sukellettiin pois hylystä. KEULAN Atlantti lukko pudotettiin takaisin mereen koska räjähdys jälkiä. Keulavisiiri hinattiin 1 meripenikulman päähän jälkeenpäin. Kaikuluotain oli löytänyt sen estonian vierestä ennemin Lehtola & kumppanit valehtelivat kaijun aaltopelliksi. 2 Ruotsalaista sukeltajaa kuvasi ja sukelsi räjähdys aukosta filmi sensuroitiin. 7 pelastunutta katosi seuraavina päivinä ESTONIAN päällystöä ja kaksos naiset jotka esiintyjiä.

Lue lisää

Mitä ihmeen sieniä sä vedät?

Kyllä nimenomaan on laitteet jolla kerätään.

Tuo konttien upottaminen mereen ok "normaalia", ja sitten ne häviää.

Mistä sinä tiedät kaikesta kalustosta mitä on olemassa, naivi oot?

Miksi virolaisen tarviisi puhua suomea, trolli?

kuka uskoo salaliittoihin, kuka uskoo draamasarjatulkintoihin. kuka amatööri laivan kuljettajiin.

Koko totuus kiteytyy ms estonian mayday vhf-viestissä ja ennen kaikken tavassa jolla ms Estonia sta otetaan yhteyttä.

Kaikki jotka ovat meri-VHF asemanhoitajan kurssin ja kokeen hyväksytysti suorittaneet, ymmärtää kyllä. Ei mitään dramatiikkaa, itäblokin rasismia tai vastaavaa. puhdasta faktaa, protokollaa ja analyysiä.

ms Estonian mayday viesti löytyy youtubesta tänäkin päivänä.

Niinhän se on.
Yhteistä niille on että juoni vaatii paljon alajuonia, kuten vaikka sen, että kaikki, jotka näkivät alukset nostamassa tavraa vilkkaalla merialueella, ovat myös mukana juonessa.

Hyvin nopeasti salaliittoon kuuluu niin paljon ihmisiä eri taustoilta ja eri kulttuureista ette se enää ole mahdollista.

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän se on.
Yhteistä niille on että juoni vaatii paljon alajuonia, kuten vaikka sen, että kaikki, jotka näkivät alukset nostamassa tavraa vilkkaalla merialueella, ovat myös mukana juonessa.

Hyvin nopeasti salaliittoon kuuluu niin paljon ihmisiä eri taustoilta ja eri kulttuureista ette se enää ole mahdollista.

Lue lisää

Onhan nämä salaliitot huvittavaa luettavaa, mutta uskooko joku ihan oikeasti näihin?

Salaliittojen mukaan Estonia visiiri räjäytettiin irti ja rekat ajettiin mereen. Estonia törmäsi sukellusveneeseen ja pohjaan räjäytettiin reikä, jotta alus uppoaisi ja myöhemmin visiiri siirrettiin pois laivan vierestä ja rekat sotilasmateriaaleinen nostettiin merestä. jne jne.... Kaikki tämä tapahtui salaa vilkkaasti liikennöidyllä merialueella?

Tarinat on niin päättömiä, että että ne ei menisi läpi edes c-luokan elokuvassa.

Salaliitoissa elää sitkeästi tarinat reiästä pohjassa, vaikka koskaan missään yhteydessä ei ole esitetty siitä mitään todistetta.
Jutta Rabe kumppaneineen kuvasi aikoinaan "reikää pohjassa" vaikka todellisuudessa tuo kuvattu "reikä" ei ollut lähelläkään aluksen pohjaa, vaan kyseessä oli etulaipion yläosan ja sääkannen vaurioita, jotka visiirin nostosylinterien irtoaminen on aiheuttanut.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan nämä salaliitot huvittavaa luettavaa, mutta uskooko joku ihan oikeasti näihin?

Salaliittojen mukaan Estonia visiiri räjäytettiin irti ja rekat ajettiin mereen. Estonia törmäsi sukellusveneeseen ja pohjaan räjäytettiin reikä, jotta alus uppoaisi ja myöhemmin visiiri siirrettiin pois laivan vierestä ja rekat sotilasmateriaaleinen nostettiin merestä. jne jne.... Kaikki tämä tapahtui salaa vilkkaasti liikennöidyllä merialueella?

Tarinat on niin päättömiä, että että ne ei menisi läpi edes c-luokan elokuvassa.

Salaliitoissa elää sitkeästi tarinat reiästä pohjassa, vaikka koskaan missään yhteydessä ei ole esitetty siitä mitään todistetta.
Jutta Rabe kumppaneineen kuvasi aikoinaan "reikää pohjassa" vaikka todellisuudessa tuo kuvattu "reikä" ei ollut lähelläkään aluksen pohjaa, vaan kyseessä oli etulaipion yläosan ja sääkannen vaurioita, jotka visiirin nostosylinterien irtoaminen on aiheuttanut.

Lue lisää

Aluksen pohjaa ei edes ole tutkittu.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan nämä salaliitot huvittavaa luettavaa, mutta uskooko joku ihan oikeasti näihin?

Salaliittojen mukaan Estonia visiiri räjäytettiin irti ja rekat ajettiin mereen. Estonia törmäsi sukellusveneeseen ja pohjaan räjäytettiin reikä, jotta alus uppoaisi ja myöhemmin visiiri siirrettiin pois laivan vierestä ja rekat sotilasmateriaaleinen nostettiin merestä. jne jne.... Kaikki tämä tapahtui salaa vilkkaasti liikennöidyllä merialueella?

Tarinat on niin päättömiä, että että ne ei menisi läpi edes c-luokan elokuvassa.

Salaliitoissa elää sitkeästi tarinat reiästä pohjassa, vaikka koskaan missään yhteydessä ei ole esitetty siitä mitään todistetta.
Jutta Rabe kumppaneineen kuvasi aikoinaan "reikää pohjassa" vaikka todellisuudessa tuo kuvattu "reikä" ei ollut lähelläkään aluksen pohjaa, vaan kyseessä oli etulaipion yläosan ja sääkannen vaurioita, jotka visiirin nostosylinterien irtoaminen on aiheuttanut.

Lue lisää

Uutisissa silloin sanottiin, kun estonia oli uppoamassa, suomen merivartiosto näki tutkassa pimeän aluksen. Yhteydenotto pyynnöistä huolimatta alus ei vastannut, kutsuihin. Nyt asiasta ei löydy enään mitään, tietoa uutisoinnista.

Anteeksi sääntöintoiluni, mutta jos itse olisin ollut vhf kuuloalueella ja kuullut ms estonian viestin, olisin soittanut matkapuhelimella lähempänä rannikkoa lähinnä venepoliiseille ja tehnyt ilmoituksen pilailusta ja/tai ruorijuoppoudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Anteeksi sääntöintoiluni, mutta jos itse olisin ollut vhf kuuloalueella ja kuullut ms estonian viestin, olisin soittanut matkapuhelimella lähempänä rannikkoa lähinnä venepoliiseille ja tehnyt ilmoituksen pilailusta ja/tai ruorijuoppoudesta.

Lue lisää

Sä et olekaan kovin terävä.

Anonyymi kirjoitti:

Anteeksi sääntöintoiluni, mutta jos itse olisin ollut vhf kuuloalueella ja kuullut ms estonian viestin, olisin soittanut matkapuhelimella lähempänä rannikkoa lähinnä venepoliiseille ja tehnyt ilmoituksen pilailusta ja/tai ruorijuoppoudesta.

Lue lisää

Sinä et olekaan merenkulun ammattilainen. Ammattilainen osaa suhtautua työhön vakavasti ja ottaa eri tilanteet tosissaan. Kun isolta matkustajalaivalta annetaan mayday-kutsu on se aina vakava tilanne. Sillä ei ole väliä, millä kielellä tai murteella keskustelua käydään, kunhan osapuolet ymmärtävät toisiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Anteeksi sääntöintoiluni, mutta jos itse olisin ollut vhf kuuloalueella ja kuullut ms estonian viestin, olisin soittanut matkapuhelimella lähempänä rannikkoa lähinnä venepoliiseille ja tehnyt ilmoituksen pilailusta ja/tai ruorijuoppoudesta.

Lue lisää

Toivottavasti sinunlaisia ei ole montaa kappaletta.

No nythän se totuus sieltä pamahti.

Reikähän tuli siitä kun alus osui pohjakiviin kylki edellä. Selvä painaumahan tuo on.

Voinen melkoisella varmuudella sanoa, että vesirajan alapuolella oleva "reikä" oikealla puolella alusta on evävakaajan aiheuttama vaurio sen murskaantuessa pohjan ja aluksen rungon väliin.

Mutta koska esitetty kuvamateriaali (tarkoituksella?) oli niin suppeaa ja epäselvää niin materiaali voi olla jostain muualtakin.

Jutta Rabe löysi myös reijän pohjasta joka kuitenkin osottautui visiirin nostosylinterien aiheuttamiksi vaurioiksi sääkannessa / etulaipiossa joka ei ole lähelläkään aluksen pohjaa.

Anonyymi kirjoitti:

Reikähän tuli siitä kun alus osui pohjakiviin kylki edellä. Selvä painaumahan tuo on.

Ei siellä mitään kiviä ole lähelläkään tasaista mutaa...

Anonyymi kirjoitti:

Voinen melkoisella varmuudella sanoa, että vesirajan alapuolella oleva "reikä" oikealla puolella alusta on evävakaajan aiheuttama vaurio sen murskaantuessa pohjan ja aluksen rungon väliin.

Mutta koska esitetty kuvamateriaali (tarkoituksella?) oli niin suppeaa ja epäselvää niin materiaali voi olla jostain muualtakin.

Jutta Rabe löysi myös reijän pohjasta joka kuitenkin osottautui visiirin nostosylinterien aiheuttamiksi vaurioiksi sääkannessa / etulaipiossa joka ei ole lähelläkään aluksen pohjaa.

Lue lisää

Tuota reikää on myös vesirajan yläpuolella. Jotain alusta tai räjähdystä asiantuntiat analysoineet noista kuvista...

Anonyymi kirjoitti:

Tuota reikää on myös vesirajan yläpuolella. Jotain alusta tai räjähdystä asiantuntiat analysoineet noista kuvista...

Evävakain on useita metrejä pitkä, joten se ylettyy sivulle taittuessaa myös vesirajan yläpuolelle.

Jos tuo reikä on kuvattu siitä kohdasta mitä dokumentissa väitetään, niin se sopii evävakaimen paikkaan. Toki kyseessä voi olla jokin muu uppoamisen yhtedessä tullut vaurio. Niitä on taatusti Estonien oikealla kyljellä enemmänkin.

Jos tuollainen reikä olisi tullut heti tilanteen alussa:
1) kukaan ei olisi pelastunut autokannen alapuolelta, toisin kuin todellisuudessa.
2) kaatuminen ja uppoaminen olisi tapahtunut selvästi nopeammin kuin onnettomuustutkintaraportissa esitetään, nyt jotkut selvinneet kertovat siihen kuluneen päinvastoin enemmän aikaa.

Joko reikä tuli aluksen osuessa merenpohjaan, taikka vaihtoehtoisesti suurien taivutusrasitusten seurauksena, mikäli laiva ei ollut tasopinnan päällä (eihän merenpohja koskaan ole sellainen).
Laivaa ei yleensä suunnitella kantamaan taivutuspalkkina omaa painoaan pitkällä jännevälillä silloin kun se on kyljellään, vaan ainoastaan silloin kun se on suorassa, kuten telakalla aina on ja silloin tukivälitkin ovat hyvin pieniä, eikä esim 100 metriä tyhjää tukematonta aluetta välissä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuollainen reikä olisi tullut heti tilanteen alussa:
1) kukaan ei olisi pelastunut autokannen alapuolelta, toisin kuin todellisuudessa.
2) kaatuminen ja uppoaminen olisi tapahtunut selvästi nopeammin kuin onnettomuustutkintaraportissa esitetään, nyt jotkut selvinneet kertovat siihen kuluneen päinvastoin enemmän aikaa.

Joko reikä tuli aluksen osuessa merenpohjaan, taikka vaihtoehtoisesti suurien taivutusrasitusten seurauksena, mikäli laiva ei ollut tasopinnan päällä (eihän merenpohja koskaan ole sellainen).
Laivaa ei yleensä suunnitella kantamaan taivutuspalkkina omaa painoaan pitkällä jännevälillä silloin kun se on kyljellään, vaan ainoastaan silloin kun se on suorassa, kuten telakalla aina on ja silloin tukivälitkin ovat hyvin pieniä, eikä esim 100 metriä tyhjää tukematonta aluetta välissä.

Lue lisää

Ihan käypä selitys. Katkesihan Titanickin kahtia upotessaan. Samoin useita laivoja on katkennut tai vahingoittunut kovassa myrskyssä.

Estonia upposi kyljellään perä edellä, perä oli jo pohjassa, kun keula oli vielä pinnalla. Melkoiset vääntövoimat on kohdistuneet laivan runkoon.

Mutta tähän kyllä löytyy selitys aikanaan. Olisihan se jo huonoa tuuria, jos Estonian kylkeen olisi törmännyt toinen laiva ja samalla viisiri olisi tippunut mereen. Estonialla kukaan ei kuitenkaan ole havainnut mitään sivuttaistörmäystä, eikä muut laivat alueella ylimääräisiä laivoja.

Sääli, että nämä sensaatiodokumentit aiheuttavat tällaista kohua ja epäilystä. Toki sehän oli jo selvää, että näissä sukelluksissa löytyy jotain "mullistavaa", koska se oli jo tämän dokumentin lähtökohta. Muutenhan koko dokumentti olisi jäänyt tekemättä ja Discoveryltä rahat saamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siellä mitään kiviä ole lähelläkään tasaista mutaa...

Ja se mutako lepää täysin tasaisen pehmusteen päällä?

Anonyymi kirjoitti:

Evävakain on useita metrejä pitkä, joten se ylettyy sivulle taittuessaa myös vesirajan yläpuolelle.

Jos tuo reikä on kuvattu siitä kohdasta mitä dokumentissa väitetään, niin se sopii evävakaimen paikkaan. Toki kyseessä voi olla jokin muu uppoamisen yhtedessä tullut vaurio. Niitä on taatusti Estonien oikealla kyljellä enemmänkin.

Lue lisää

Juu, mutta mistä olet keksinyt, että tässä rotiskossa olisi ollut vakauttimet?

Anonyymi kirjoitti:

Juu, mutta mistä olet keksinyt, että tässä rotiskossa olisi ollut vakauttimet?

Koska Estoniaan asennettiin evävakaajat Naantalin telakalla 1994. Evävakaajat olivat myös käytössä uppoamishetkellä.

Anonyymi kirjoitti:

Reikähän tuli siitä kun alus osui pohjakiviin kylki edellä. Selvä painaumahan tuo on.

Mihin kiviin? Estonia lepää pehmeässä savipohjassa, ainoat kivet siellä kivimurskasta jota ruotsalaiset sinne ehtivät laskea kun meinasivat betoniin hylyn upottaa

Anonyymi kirjoitti:

Mihin kiviin? Estonia lepää pehmeässä savipohjassa, ainoat kivet siellä kivimurskasta jota ruotsalaiset sinne ehtivät laskea kun meinasivat betoniin hylyn upottaa

Merenpohjassa on kiviä, kareja, meressä on myös saaria. Merenpohja harvoin on mitään tasaista kenttää vaan siellä on aina erilaisia pinnanmuotoja, kohoumia, kuoppia jne.

Kun tätä epätasaista pohjaa vasten makaa 10000 tonnia painava laiva, niin vaurioita syntyy.

Tuokin on mahdollista.

Jos on olemassa asia, josta ei tarkalleen tiedetä, se ei ole osoitus salaliitosta vaan siitä ettei asiasta tiedetä enempää. Salaliitto on olemassa vain, jos se voidaan todistaa.

Ei . Salaliiton olemassa olemattomuutta ei koskaan voida aukottomasti todistaa.
Kyse on siis väistämättä siitä mihin uskoo, ja se on subjektiivinen valinta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei . Salaliiton olemassa olemattomuutta ei koskaan voida aukottomasti todistaa.
Kyse on siis väistämättä siitä mihin uskoo, ja se on subjektiivinen valinta.

Eli kaikki vaihtoehdot, joita ei viitsitä tai pystytä osoittamaan aukottomasti vääräksi, ovat yhtäaikaa tosia, vaikka ne sulkisivat toisensa pois.

Anonyymi kirjoitti:

Eli kaikki vaihtoehdot, joita ei viitsitä tai pystytä osoittamaan aukottomasti vääräksi, ovat yhtäaikaa tosia, vaikka ne sulkisivat toisensa pois.

Ei se mitä ei voida todistaa vääräksi ole välttämättä totta.
Voi olla vaikkapa niin että se on väärä oletus todennäköisyydellä 10^-12, ja oikea todennäköisyydellä (1-10^-12). Ne todennäköisyydet ovat sitten myös täysin subjektiivisia, eikä niitä ole tässä asiassa mahdollista todistaa oikeaksi, eikä välttämättä vääräksikään.

Johtopäätöksesi siitä mitä aiemmin kirjoitin on täysin käsittämätön.

Sama tulee käymään tälle sensaatiolle. Kun tällekkin reijälle löytyy järjellinen selitys, niin voidaankin taas odotella seuraavaa uppoamisen vuosipäivää ja uutta sensaatiota. Sama vouhkaaminen alkaa taas alusta.

Estonia olisi pitänyt peittää aikoja sitten, jotta tämä tyhjänpäiväinen vouhotus ja toistuvat hautarauhan rikkomiset olisi loppuneet. Nyt tätä jatkuu hamaan tulevaisuuteen uudestaan ja uudestaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sama tulee käymään tälle sensaatiolle. Kun tällekkin reijälle löytyy järjellinen selitys, niin voidaankin taas odotella seuraavaa uppoamisen vuosipäivää ja uutta sensaatiota. Sama vouhkaaminen alkaa taas alusta.

Estonia olisi pitänyt peittää aikoja sitten, jotta tämä tyhjänpäiväinen vouhotus ja toistuvat hautarauhan rikkomiset olisi loppuneet. Nyt tätä jatkuu hamaan tulevaisuuteen uudestaan ja uudestaan.

Lue lisää

Päinvastoin, Estonian peittäminen jos mikä olisi tae salaliittoteorioiden yleistymiselle.
Hautarauhaa ei missään tapauksessa olisi pitänyt julistaa enennkuin aluksen hylky on tutkittu ulkopuolelta perusteellisesti, ja sen lisäksi olisi tullut saada siihen ensin omaisten lupa. Todellisuudessa hautarauha julistettiin vasten omaisten tahtoa. Olisi jopa ollut syytä tutkia hylkyä sisäpuoleltakin robottikameroilla. Sen jälkeen ei mitään vouhotusta olisi koskaan ollutkaan, koska siihen ei olisi ollut mitään tarvetta eikä sellaisella olisi ollut mitään uskottavuutta, toisin kuin poliitikkojen tökerön toiminnan seurauksena kävi.

Teknisestä näkökulmasta jopa hylyn nostaminenkin olisi ollut mahdollista. Kyse olisi ollut vain siitä mikä taho moisen maksaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin, Estonian peittäminen jos mikä olisi tae salaliittoteorioiden yleistymiselle.
Hautarauhaa ei missään tapauksessa olisi pitänyt julistaa enennkuin aluksen hylky on tutkittu ulkopuolelta perusteellisesti, ja sen lisäksi olisi tullut saada siihen ensin omaisten lupa. Todellisuudessa hautarauha julistettiin vasten omaisten tahtoa. Olisi jopa ollut syytä tutkia hylkyä sisäpuoleltakin robottikameroilla. Sen jälkeen ei mitään vouhotusta olisi koskaan ollutkaan, koska siihen ei olisi ollut mitään tarvetta eikä sellaisella olisi ollut mitään uskottavuutta, toisin kuin poliitikkojen tökerön toiminnan seurauksena kävi.

Teknisestä näkökulmasta jopa hylyn nostaminenkin olisi ollut mahdollista. Kyse olisi ollut vain siitä mikä taho moisen maksaisi.

Lue lisää

Titanicin hylky on katkennut. Sitä ei voi selittää jäävuoreen osumisella: salaliitto

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin, Estonian peittäminen jos mikä olisi tae salaliittoteorioiden yleistymiselle.
Hautarauhaa ei missään tapauksessa olisi pitänyt julistaa enennkuin aluksen hylky on tutkittu ulkopuolelta perusteellisesti, ja sen lisäksi olisi tullut saada siihen ensin omaisten lupa. Todellisuudessa hautarauha julistettiin vasten omaisten tahtoa. Olisi jopa ollut syytä tutkia hylkyä sisäpuoleltakin robottikameroilla. Sen jälkeen ei mitään vouhotusta olisi koskaan ollutkaan, koska siihen ei olisi ollut mitään tarvetta eikä sellaisella olisi ollut mitään uskottavuutta, toisin kuin poliitikkojen tökerön toiminnan seurauksena kävi.

Teknisestä näkökulmasta jopa hylyn nostaminenkin olisi ollut mahdollista. Kyse olisi ollut vain siitä mikä taho moisen maksaisi.

Lue lisää

On suorastaan käsittämätöntä, että alusta ei tutkittu kunnolla haverin sattuessa. Kolmevuotta suojatyötä virastossa ja saatin raportti ulos.

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin, Estonian peittäminen jos mikä olisi tae salaliittoteorioiden yleistymiselle.
Hautarauhaa ei missään tapauksessa olisi pitänyt julistaa enennkuin aluksen hylky on tutkittu ulkopuolelta perusteellisesti, ja sen lisäksi olisi tullut saada siihen ensin omaisten lupa. Todellisuudessa hautarauha julistettiin vasten omaisten tahtoa. Olisi jopa ollut syytä tutkia hylkyä sisäpuoleltakin robottikameroilla. Sen jälkeen ei mitään vouhotusta olisi koskaan ollutkaan, koska siihen ei olisi ollut mitään tarvetta eikä sellaisella olisi ollut mitään uskottavuutta, toisin kuin poliitikkojen tökerön toiminnan seurauksena kävi.

Teknisestä näkökulmasta jopa hylyn nostaminenkin olisi ollut mahdollista. Kyse olisi ollut vain siitä mikä taho moisen maksaisi.

Lue lisää

Hautarauhan julistaminen oli juridisesti kelvollinen keino jolla saatettiin kieltää hylyllä ronkkiminen. Riittävän vanhojen hylkyjen osalla vastaavan kiellon laittaa muinaismuistolaki. Kieltoa sitäkään ei tämän dokumentin tekijät ole noudattaneet, siis mikäli ovat edes paikalla käyneet? Ja jos voidaan todeta heidän siellä käyneen niin rikosoikeudelliset toimet sitten käyntiin ja rikolliset lusimaan...
Hylyn nostaminen ei jäänyt kiinni rahasta, hylky vain päätettiin olla nostamatta ja parempi niin, sillä aivan kaikkia vainajia tuskin olisi hylyn mukana enää löydetty ja siitäkös taas uusien salaliittojen aihe olisikin siinnyt.

Ajankohtainen Amorellan haveri on hyvä esimerkki. Se törmäsi täydessä kulussa työntövoiman alaisena peruskallioon, eikä siitäkään ollut seurauksena 4x1,5m kokoista reikää!

Estonian pohjaan laskeutumisesta poiketen pinnalla olevan Amorellan lähes koko uppuma oli törmäyshetkellä kaiken lisäksi ilmassa, eikä veden nosteen keventämänä, kuten Estoniassa. Joten Amorellan törmäysvoima oli monikertainen verrattuna vajoavan Estonian pohjakosketukseen.

Kaiken lisäksi Estoniasta löytynyt reikä sijaitsee vesirajassa laivan etukolmanneksessa, joka on jää- ja törmäysvahvistettua aluetta.

Jokainen tajuaa ettei Estonian vaurio ole ihmisen tahallista aikaansaannosta.

Toisaalta kunnes toisin aukottomasti todistetaan, sekä salaliitto että ei salaliittoa ja jättiläisoravat ovat yhtä tosia.

Anonyymi kirjoitti:

Ajankohtainen Amorellan haveri on hyvä esimerkki. Se törmäsi täydessä kulussa työntövoiman alaisena peruskallioon, eikä siitäkään ollut seurauksena 4x1,5m kokoista reikää!

Estonian pohjaan laskeutumisesta poiketen pinnalla olevan Amorellan lähes koko uppuma oli törmäyshetkellä kaiken lisäksi ilmassa, eikä veden nosteen keventämänä, kuten Estoniassa. Joten Amorellan törmäysvoima oli monikertainen verrattuna vajoavan Estonian pohjakosketukseen.

Kaiken lisäksi Estoniasta löytynyt reikä sijaitsee vesirajassa laivan etukolmanneksessa, joka on jää- ja törmäysvahvistettua aluetta.

Lue lisää

Joko on kerrottu millainen vaurio Amorellaan tuli? Minä en ainakaan ole nähnyt kerrottavan mitään reikien suuruudesta. Sen verran syvälle meni, että vuoto tuli myös kaksoispohjan sisempään osaan. Miten kaukana pohjat ovat toisistaan?

Anonyymi kirjoitti:

Joko on kerrottu millainen vaurio Amorellaan tuli? Minä en ainakaan ole nähnyt kerrottavan mitään reikien suuruudesta. Sen verran syvälle meni, että vuoto tuli myös kaksoispohjan sisempään osaan. Miten kaukana pohjat ovat toisistaan?

Lue lisää

''...vuoto tuli myös kaksoispohjan sisempään osaan...''
Missä uutisoitiin että aluksen sisällä olisi vettä ?? ?
Sen sisemmän osan sisäpuolella on konehuone,tms.

Anonyymi kirjoitti:

Ajankohtainen Amorellan haveri on hyvä esimerkki. Se törmäsi täydessä kulussa työntövoiman alaisena peruskallioon, eikä siitäkään ollut seurauksena 4x1,5m kokoista reikää!

Estonian pohjaan laskeutumisesta poiketen pinnalla olevan Amorellan lähes koko uppuma oli törmäyshetkellä kaiken lisäksi ilmassa, eikä veden nosteen keventämänä, kuten Estoniassa. Joten Amorellan törmäysvoima oli monikertainen verrattuna vajoavan Estonian pohjakosketukseen.

Kaiken lisäksi Estoniasta löytynyt reikä sijaitsee vesirajassa laivan etukolmanneksessa, joka on jää- ja törmäysvahvistettua aluetta.

Lue lisää

Sanalla uppouma tarkoitetaan kylläkin aluksen uppoumaa, ei mitään pinnan yläpuolella olevaa...Vedessä kelluva alus syrjäyttää vettä riittävällä tarkkuudella ilmoitettuna yhtä monta kuutiometriä kuin mikä on sen kokonaispaino tonneina lasteineen kaikkineen.

Amorellan reikien kokoa ainakaan minä en tiedä enkä tiedä koskettiko se peruskalliota vai irtokiviä tai vain sitä yhtä irtokiven murikkaa jota siellä nyt on ihmetelty. Miten sinä tämänkin tiedät?

Muistan kun esim. Costa Concordiaa nostettiin, laivasta oli lähes koko kylki pahoin painunut sisään pohjaa vasten makaamisen seurauksena. Tuollainen painauma kuin Estoniassa tulee helposti pohjan epätasaisuuden ja jonkun sieltä ulkonevan kiven tekemänä. Itse asiassa laiva voisi jopa katketa jos päätyisi kyljelleen pohjaan vaikka tilanteeseen jossa sen koko massa on tuettuna vain keulasta ja perästä tai vastaavasti vain keskeltä.
Itse asiassa iso rahtilaiva on aivan mahdollista katkaista lastattaessa tai lastia purettaessa jos lastaus tai purku tehdään virheellisesti ja laiva on silloin sentään pystyasennossa, eikä laivoja ei edes rakenneta kestämään kyljellään ollessa aivan samoja vääntäviä rasituksia kuin pystyssä.

Jos tuo nyt esitetty painauma oikeasti edes on siellä, on reikä autokannen alapuolella ja juuri alimman hyttiosaston kohdalla. Alimmissa hyteissä olleista matkustajista pelastautui noin 20 henkilöä. Jos tuo reikä olisi uppoamisen aiheuttaja, alimmista hyttiosastoista yksikään sielu ei olisi tullut elävänä pois, ahtaat käytävät olisivat täyttyneet vedellä alle minuutissa.

Joku voima kaatoi laivan, autokannen alapuolelle mahdollisesti päätynyt vesi olisi ollut meriveden pinnan kanssa enintään tasan ja pääosin alempana ja toiminut enemmän painolastina kuin alusta nurin vääntävänä voimana. Siis mikä voima eli mikä massa kallisti laivaa nopeasti ja pian kaatoi sen, sen massan oli sijaittava selvästi laivan uppouman painopistettä YLEMPÄNÄ. Vastaus: Irronneesta keulaportista sisään velloneista suurista aalloista kertynyt vesimassa!

Anonyymi kirjoitti:

''...vuoto tuli myös kaksoispohjan sisempään osaan...''
Missä uutisoitiin että aluksen sisällä olisi vettä ?? ?
Sen sisemmän osan sisäpuolella on konehuone,tms.

On kerrottu, että Amorellan yhteen osastoon pääsi vettä. Se oli AC-huone ja luultavasti ilmastointikoneet vaativat korjausta. Vaikkapa Tekniikka&Taloudessa tuo AC-huone on kerrottu.

Anonyymi kirjoitti:

Sanalla uppouma tarkoitetaan kylläkin aluksen uppoumaa, ei mitään pinnan yläpuolella olevaa...Vedessä kelluva alus syrjäyttää vettä riittävällä tarkkuudella ilmoitettuna yhtä monta kuutiometriä kuin mikä on sen kokonaispaino tonneina lasteineen kaikkineen.

Amorellan reikien kokoa ainakaan minä en tiedä enkä tiedä koskettiko se peruskalliota vai irtokiviä tai vain sitä yhtä irtokiven murikkaa jota siellä nyt on ihmetelty. Miten sinä tämänkin tiedät?

Muistan kun esim. Costa Concordiaa nostettiin, laivasta oli lähes koko kylki pahoin painunut sisään pohjaa vasten makaamisen seurauksena. Tuollainen painauma kuin Estoniassa tulee helposti pohjan epätasaisuuden ja jonkun sieltä ulkonevan kiven tekemänä. Itse asiassa laiva voisi jopa katketa jos päätyisi kyljelleen pohjaan vaikka tilanteeseen jossa sen koko massa on tuettuna vain keulasta ja perästä tai vastaavasti vain keskeltä.
Itse asiassa iso rahtilaiva on aivan mahdollista katkaista lastattaessa tai lastia purettaessa jos lastaus tai purku tehdään virheellisesti ja laiva on silloin sentään pystyasennossa, eikä laivoja ei edes rakenneta kestämään kyljellään ollessa aivan samoja vääntäviä rasituksia kuin pystyssä.

Jos tuo nyt esitetty painauma oikeasti edes on siellä, on reikä autokannen alapuolella ja juuri alimman hyttiosaston kohdalla. Alimmissa hyteissä olleista matkustajista pelastautui noin 20 henkilöä. Jos tuo reikä olisi uppoamisen aiheuttaja, alimmista hyttiosastoista yksikään sielu ei olisi tullut elävänä pois, ahtaat käytävät olisivat täyttyneet vedellä alle minuutissa.

Joku voima kaatoi laivan, autokannen alapuolelle mahdollisesti päätynyt vesi olisi ollut meriveden pinnan kanssa enintään tasan ja pääosin alempana ja toiminut enemmän painolastina kuin alusta nurin vääntävänä voimana. Siis mikä voima eli mikä massa kallisti laivaa nopeasti ja pian kaatoi sen, sen massan oli sijaittava selvästi laivan uppouman painopistettä YLEMPÄNÄ. Vastaus: Irronneesta keulaportista sisään velloneista suurista aalloista kertynyt vesimassa!

Lue lisää

Kukaan ei ole väittänyt uppouman tarkoittavan "mitään pinnan yläpuolella olevaa", keksit sen itse. Kansantajuisesti uppouma on aluksen massa. Moni on saattanut kokeilla nostaa veden alla esim. isoa kiveä ja huomannut sen olevan painavampi ylös nostettuna. Mm. samasta veden ja ilman tiheyserosta johtuen Amorellan törmäyskohtaan kohdistui suurempi voima, kun kokonaan veden ympäröimänä vajonneeseen Estoniaan.

Myös mainitsemasi Costa oli pinnalla ja siksi murskaantunut.

Estonian autokansi oli yli 2m vedenpinnan yläpuolella ja laivan peräosassa autokannen tasossa on tyhjennyssolat. Maailman merillä seilaa lukemattomia flushdeck säiliö- ja rahtialuksia, jonka koko kansirakenne on niin matala, että valtameriaallot pyyhkii kannen yli täyttäen sen. Estonian keulaportin avoin väli on 6 metriä, jota ajoramppi vielä sulki. Mitään valtavaa vesimassaa sieltä ei sisään tule, ellei laiva jo uinut normaalia syvemmällä. Ja aaltojen välissä osan sisään tulleesta vedestä olisi pitänyt valua myös ulos.

Autokannen alla oleva hyttiosasto on osastoitu, joten se ei suinkaan täyty missään olosuhteissa sekunneissa. Sinne jääneet eivät päässeet kertomaan kokemastaan.

Väität myös vesirajan alapuoleista vuotoa vakavuutta lisääväksi painolastiksi. Valitettavasti vesirajan alapuolinen vuoto täyttää laivaa vedellä, saasen uimaan syvemmällä ja saavutta ennen pitkään myös sen aikaisemmin vesirajan yläpuolella sijainneen autokannen.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei ole väittänyt uppouman tarkoittavan "mitään pinnan yläpuolella olevaa", keksit sen itse. Kansantajuisesti uppouma on aluksen massa. Moni on saattanut kokeilla nostaa veden alla esim. isoa kiveä ja huomannut sen olevan painavampi ylös nostettuna. Mm. samasta veden ja ilman tiheyserosta johtuen Amorellan törmäyskohtaan kohdistui suurempi voima, kun kokonaan veden ympäröimänä vajonneeseen Estoniaan.

Myös mainitsemasi Costa oli pinnalla ja siksi murskaantunut.

Estonian autokansi oli yli 2m vedenpinnan yläpuolella ja laivan peräosassa autokannen tasossa on tyhjennyssolat. Maailman merillä seilaa lukemattomia flushdeck säiliö- ja rahtialuksia, jonka koko kansirakenne on niin matala, että valtameriaallot pyyhkii kannen yli täyttäen sen. Estonian keulaportin avoin väli on 6 metriä, jota ajoramppi vielä sulki. Mitään valtavaa vesimassaa sieltä ei sisään tule, ellei laiva jo uinut normaalia syvemmällä. Ja aaltojen välissä osan sisään tulleesta vedestä olisi pitänyt valua myös ulos.

Autokannen alla oleva hyttiosasto on osastoitu, joten se ei suinkaan täyty missään olosuhteissa sekunneissa. Sinne jääneet eivät päässeet kertomaan kokemastaan.

Väität myös vesirajan alapuoleista vuotoa vakavuutta lisääväksi painolastiksi. Valitettavasti vesirajan alapuolinen vuoto täyttää laivaa vedellä, saasen uimaan syvemmällä ja saavutta ennen pitkään myös sen aikaisemmin vesirajan yläpuolella sijainneen autokannen.

Lue lisää

No luepa sitten tänään klo 07:36 kirjoitettu kommentti, löytyykö siitä teksti "...Amorellan lähes koko uppouma oli törmäyshetkellä kaiken lisäksi ilmassa".
Noin siinä vaan lukee, eli kirjoittajan mielestä uppouma oli ilmassa!

Anonyymi kirjoitti:

No luepa sitten tänään klo 07:36 kirjoitettu kommentti, löytyykö siitä teksti "...Amorellan lähes koko uppouma oli törmäyshetkellä kaiken lisäksi ilmassa".
Noin siinä vaan lukee, eli kirjoittajan mielestä uppouma oli ilmassa!

Lue lisää

Itse ainakin tajuan mitä tuossa tarkoitettiin.

Törmäyskohtaan vaikuttava massa on väliaineen tiheydestä riippuvainen. Jos alus on kelluu pinnalla, on suurin osa uppouman muodostavasta rakenteesta on ilma-väliaineessa. Jos taas koko alus on uponnu, kuten Estonia ilmaa tiheämpään veteen, on se syrjäyttämänsä vesimassan tilavuuden verran kevyempi.

Esimerkki vedestä nostettavasta kivestä oli hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Itse ainakin tajuan mitä tuossa tarkoitettiin.

Törmäyskohtaan vaikuttava massa on väliaineen tiheydestä riippuvainen. Jos alus on kelluu pinnalla, on suurin osa uppouman muodostavasta rakenteesta on ilma-väliaineessa. Jos taas koko alus on uponnu, kuten Estonia ilmaa tiheämpään veteen, on se syrjäyttämänsä vesimassan tilavuuden verran kevyempi.

Esimerkki vedestä nostettavasta kivestä oli hyvä.

Lue lisää

Mutta paljon suurempi inertia sillä vettä täynnä olevalla laivalla on kuin normaalisti kelluvalla. Saattaa se pohjaan osua melko kovalla vauhdilla. Jos vettä oli 80 m, tuossa on 70 m aikaa kiihtyä. 0.1g kiihtyvyydellä olisi jo 7 solmua vauhtia osuessa. 0.2g:llä 10 solmua.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta paljon suurempi inertia sillä vettä täynnä olevalla laivalla on kuin normaalisti kelluvalla. Saattaa se pohjaan osua melko kovalla vauhdilla. Jos vettä oli 80 m, tuossa on 70 m aikaa kiihtyä. 0.1g kiihtyvyydellä olisi jo 7 solmua vauhtia osuessa. 0.2g:llä 10 solmua.

Lue lisää

Ei ole. Tietenkään!

Vedessä kappaleen paino vain kevenee 1000kg/syrjäytetty kuutio vrt. jos väliaineena on ilma.

Mutta veden tiheys sen sijaan kyllä vastustaa liikenopeutta merkittävästi.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta paljon suurempi inertia sillä vettä täynnä olevalla laivalla on kuin normaalisti kelluvalla. Saattaa se pohjaan osua melko kovalla vauhdilla. Jos vettä oli 80 m, tuossa on 70 m aikaa kiihtyä. 0.1g kiihtyvyydellä olisi jo 7 solmua vauhtia osuessa. 0.2g:llä 10 solmua.

Lue lisää

Ei sitä nopeutta edes paljon tarvita tuollaisten pienien repeämien syntyyn. Pelkkä paino riittä, sillä laivojen kyljet ei kovin suuria pienelle alalle kohdistuvia voimia kestä. Estonian paino on lähes 10000 tonnia, joten tuollaista painoa ei mikään kylkipelti yksin kestä. Päinvänselvää on, että koko Estonian oikea kylki on pahoin vaurioitunut.

Suomessakin on paljon esimerkkejä, kun laiva syystä tai toisesta törmää pienellä nopeudella laituriin ja saa jo siitä vaurioita. On tapauksia, että matkanteko on keskeytynyt laiturikosketukseen ja edessä telakkareissu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole. Tietenkään!

Vedessä kappaleen paino vain kevenee 1000kg/syrjäytetty kuutio vrt. jos väliaineena on ilma.

Mutta veden tiheys sen sijaan kyllä vastustaa liikenopeutta merkittävästi.

Lue lisää

Kyllä se laivan sisällä oleva vesi liikkuu laivan mukana ja vaikuttaa suoraan inertiaan. Laivan osuessa pohjaan sen pysäyttämiseksi tarvitaan voima, joka riippuu nopeudesta ja massasta. Tuo voima on paljon suurempi kuin painovoima, jolla laiva makaa pohjaa vasten pysähdyttyään.

Vesi tietysti hidastaa, mutta varsin vähän hitaissa nopeuksissa. Laivan työtövoima ei ole kuin mitätön murto-osa laivan uppoumasta. Estonian uppouma oli n. 10 000 tonnia. Koneteho 18 MW, jolla saadaan 21 solmun nopeuteen n. 100 tonnin työntövoima. Siis vain n. 1% uppoumasta ja sillä päästään 21 solmua. Ainakin 10 solmun nopeuteen saakka voi unohtaa veden vastuksen ja käsitellä tuota vapaana putoamisena. 0.1 g kiihtyvyys tarkoittaa, että painoa on 10% enemmän kuin uppouma. Uppouma toki kasvaa aluksen upotessa, mutta niin löytyy vedelle uusia isoja reittejäkin.

Upotessaan laivan massa vesineen lienee suuruusluokkaa 3-kertainen normaaliin uppoumaan nähden. Vai mikä tuossa on normaalin vesilinjan päällisen tilavuuden suhde vedenalaiseen?

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä nopeutta edes paljon tarvita tuollaisten pienien repeämien syntyyn. Pelkkä paino riittä, sillä laivojen kyljet ei kovin suuria pienelle alalle kohdistuvia voimia kestä. Estonian paino on lähes 10000 tonnia, joten tuollaista painoa ei mikään kylkipelti yksin kestä. Päinvänselvää on, että koko Estonian oikea kylki on pahoin vaurioitunut.

Suomessakin on paljon esimerkkejä, kun laiva syystä tai toisesta törmää pienellä nopeudella laituriin ja saa jo siitä vaurioita. On tapauksia, että matkanteko on keskeytynyt laiturikosketukseen ja edessä telakkareissu.

Lue lisää

Teräsbetonilaituriin törmäävän aluksen koko massa ja liike-energia kohdistuu todella pienelle, huonoimmillaan jopa yhden kymmenen kokoiselle alueelle jolloin syntyy valtava pistekuormitus ja jopa vaurioita. Alkuperäisessä tutkimusraportissa kuitenkin todetaan Estonian uppoamispaikan pohjanlaadun olevan kymmenien metrien paksuista pehmeää sedimenttiä. Sedimentissä piileskelevä kallionkärki on melkoista foliota.

Pitää ymmärtää piste- ja tasaisen kuormituksen ero, josta esittämäsi laituriin törmääminen edustaa ensimmäistä ja liejuun vajoaminen tasaista kuormitusta.

Ja laivojen kyljet on suunniteltu kestämään melkoisia vesimassoja, eli tasaista kuormitusta, eikä uusi reikä edes löytynyt kyljestä vaan jäävahvistetulta vyöhykkeeltä vesirajasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se laivan sisällä oleva vesi liikkuu laivan mukana ja vaikuttaa suoraan inertiaan. Laivan osuessa pohjaan sen pysäyttämiseksi tarvitaan voima, joka riippuu nopeudesta ja massasta. Tuo voima on paljon suurempi kuin painovoima, jolla laiva makaa pohjaa vasten pysähdyttyään.

Vesi tietysti hidastaa, mutta varsin vähän hitaissa nopeuksissa. Laivan työtövoima ei ole kuin mitätön murto-osa laivan uppoumasta. Estonian uppouma oli n. 10 000 tonnia. Koneteho 18 MW, jolla saadaan 21 solmun nopeuteen n. 100 tonnin työntövoima. Siis vain n. 1% uppoumasta ja sillä päästään 21 solmua. Ainakin 10 solmun nopeuteen saakka voi unohtaa veden vastuksen ja käsitellä tuota vapaana putoamisena. 0.1 g kiihtyvyys tarkoittaa, että painoa on 10% enemmän kuin uppouma. Uppouma toki kasvaa aluksen upotessa, mutta niin löytyy vedelle uusia isoja reittejäkin.

Upotessaan laivan massa vesineen lienee suuruusluokkaa 3-kertainen normaaliin uppoumaan nähden. Vai mikä tuossa on normaalin vesilinjan päällisen tilavuuden suhde vedenalaiseen?

Lue lisää

Jotta inertia-innovaatiosi olisi mahdollista, pitäisi Estonian sisällä olevan veden tiheyden olla suurempi kuin sitä ympäröivän veden.

Tai vaihtoehtoisesti Estonian pitäisi olla vedellä täytettynä ilmassa.

Ilmalla täytetty juomalasi ilmassa painaa täsmälleen saman, kuin vedellä täytetty juomalasi vedessä.

Mutta veden tiheyden aiheuttamasta vastuksesta johtuen vedessä pudotettu juomalasi putoaa huomattavasti hitaammin kuin ilmassa pudotettu. Voit havainnoida asian uima-altaassa. Pudota vedellä täytetty lasi altaan pohjaan ja huomaat sen säilyvän ehjänä. Toista samalta korkeudelta ilmassa.

Ja on alkeellista väittää veden tiheyden vaikuttavan putoamiskiihtyvyyteen vasta tietyn nopeuden jälkeen. Putoamisnopeus on täysin riippuvainen väliaineen tiheydestä, joka vedellä on noin 1000 kertaa suurempi kuin ilmalla. Kokeile heiluttaa siellä uimaaltaassa nopeasti käsiäsi, niin saat havainnon siiitäkin ilmiöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Jotta inertia-innovaatiosi olisi mahdollista, pitäisi Estonian sisällä olevan veden tiheyden olla suurempi kuin sitä ympäröivän veden.

Tai vaihtoehtoisesti Estonian pitäisi olla vedellä täytettynä ilmassa.

Ilmalla täytetty juomalasi ilmassa painaa täsmälleen saman, kuin vedellä täytetty juomalasi vedessä.

Mutta veden tiheyden aiheuttamasta vastuksesta johtuen vedessä pudotettu juomalasi putoaa huomattavasti hitaammin kuin ilmassa pudotettu. Voit havainnoida asian uima-altaassa. Pudota vedellä täytetty lasi altaan pohjaan ja huomaat sen säilyvän ehjänä. Toista samalta korkeudelta ilmassa.

Ja on alkeellista väittää veden tiheyden vaikuttavan putoamiskiihtyvyyteen vasta tietyn nopeuden jälkeen. Putoamisnopeus on täysin riippuvainen väliaineen tiheydestä, joka vedellä on noin 1000 kertaa suurempi kuin ilmalla. Kokeile heiluttaa siellä uimaaltaassa nopeasti käsiäsi, niin saat havainnon siiitäkin ilmiöstä.

Lue lisää

Korjaus edelliseen ajatuskatkoon. Uima-altaassa oleva lasi on tietysti vielä jopa syrjäyttämänsä tilavuuden verran ilmassa punnittua lasia kevyempi!

Lasin tiheys on luokkaa 2500kg/m3, josta vesi väliaineena vie 1000kg!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se laivan sisällä oleva vesi liikkuu laivan mukana ja vaikuttaa suoraan inertiaan. Laivan osuessa pohjaan sen pysäyttämiseksi tarvitaan voima, joka riippuu nopeudesta ja massasta. Tuo voima on paljon suurempi kuin painovoima, jolla laiva makaa pohjaa vasten pysähdyttyään.

Vesi tietysti hidastaa, mutta varsin vähän hitaissa nopeuksissa. Laivan työtövoima ei ole kuin mitätön murto-osa laivan uppoumasta. Estonian uppouma oli n. 10 000 tonnia. Koneteho 18 MW, jolla saadaan 21 solmun nopeuteen n. 100 tonnin työntövoima. Siis vain n. 1% uppoumasta ja sillä päästään 21 solmua. Ainakin 10 solmun nopeuteen saakka voi unohtaa veden vastuksen ja käsitellä tuota vapaana putoamisena. 0.1 g kiihtyvyys tarkoittaa, että painoa on 10% enemmän kuin uppouma. Uppouma toki kasvaa aluksen upotessa, mutta niin löytyy vedelle uusia isoja reittejäkin.

Upotessaan laivan massa vesineen lienee suuruusluokkaa 3-kertainen normaaliin uppoumaan nähden. Vai mikä tuossa on normaalin vesilinjan päällisen tilavuuden suhde vedenalaiseen?

Lue lisää

Mitä höpötät konetehoista kun Estonian vauhti hidastui olemattomiin ennen uppoamista, konetehot ja kiihtyvyydet eivät liity asiaan tuon taivaallisen vertaa.
Uponneessa laivassa vapaana lilluva vesi ei ole laivan lastia eikä lisää sen uppoumaa gramman vertaa.
Voit laske laivan kokonaistilavuuden suunnilleen vaikka tästä. Pituus kertaa leveys kertaa kokonaiskorkeus, tiedot löytynevät jopa netistä. Käytät jotain täyteläisyyskerrointa esim. 0,8 tuolle kaikelle ja kun metreinä lasket, siinä sinulla on laivassa nyt olevan veden kokonaistilavuus kuutiometreinä. Jotain noin liki 100000 kuutiometriä tuosta noin pikaisesti laskematta arvioiden tulee, painona siis noin 100000 tonnia. Mutta se paino ei laivaa paina, laivaa painaa vain hydrostaattinen veden paine ynnä laivan ja lastin oma paino niiltä osin kun materiaalien tiheys on veden tiheyttä suurempi.
Joka tapauksessa on selvää että laiva ei ole voinut painua pohjaa vasten kuin johonkin pehmustettuun seimeen, painaumia ja nirhautumia on väkisinkin syntynyt ja vaikka pohjassa kuinka lietettäkin olisi, ei se lietekään kai tasaisen pehmustetun alustan päällä saata levätä, kyllä se laivan kylki on myös kovempia kohtia tavoittanut ja niistä on vaurioita syntynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Jotta inertia-innovaatiosi olisi mahdollista, pitäisi Estonian sisällä olevan veden tiheyden olla suurempi kuin sitä ympäröivän veden.

Tai vaihtoehtoisesti Estonian pitäisi olla vedellä täytettynä ilmassa.

Ilmalla täytetty juomalasi ilmassa painaa täsmälleen saman, kuin vedellä täytetty juomalasi vedessä.

Mutta veden tiheyden aiheuttamasta vastuksesta johtuen vedessä pudotettu juomalasi putoaa huomattavasti hitaammin kuin ilmassa pudotettu. Voit havainnoida asian uima-altaassa. Pudota vedellä täytetty lasi altaan pohjaan ja huomaat sen säilyvän ehjänä. Toista samalta korkeudelta ilmassa.

Ja on alkeellista väittää veden tiheyden vaikuttavan putoamiskiihtyvyyteen vasta tietyn nopeuden jälkeen. Putoamisnopeus on täysin riippuvainen väliaineen tiheydestä, joka vedellä on noin 1000 kertaa suurempi kuin ilmalla. Kokeile heiluttaa siellä uimaaltaassa nopeasti käsiäsi, niin saat havainnon siiitäkin ilmiöstä.

Lue lisää

Opettele nyt ensiksi perusfysiikan termit. Massa ja paino ovat eri asioita. Massa vaikuttaa inertiaan. Massan kautta tulee laivan liike-energia (0,5*m*V^2) ja liikemäärä (m*v) ne vaikuttavat törmäyksen voimiin ja törmäyksessä tuhoja tekevään energiaan. Laivan mukana liikkuva vesimassa vaikuttaa aivan yhtä paljon kuin itse laiva. Tuolta kannalta aivan sama onko se sisällä olevan veden massa vetenä vai rungon teräksenä.

Sitten toinen asia on mikä on laivan voimaresultantti, kun lasketaan massan aiheuttama painovoima ja ympäröivän veden noste. Kun laiva uppoaa on painovoima suurempi kuin noste ja laiva alkaa kiihtymään kohti pohjaa. Veden virtausvastus hidastaa laivan kiihtymistä, mutta on mitättömän pieni pienillä nopeuksilla. Veden virtausvastuksen aiheuttaman voiman voi siis unohtaa ainakin 10 solmuun saakka.

Mutta tuo painovoiman ja nosteen summa on sitten vaikeampi arvioida. Riippuu miten nopeasti laiva täyttyy silloin kun se alkaa olla kokonaan veden peitossa.

Anonyymi kirjoitti:

Sanalla uppouma tarkoitetaan kylläkin aluksen uppoumaa, ei mitään pinnan yläpuolella olevaa...Vedessä kelluva alus syrjäyttää vettä riittävällä tarkkuudella ilmoitettuna yhtä monta kuutiometriä kuin mikä on sen kokonaispaino tonneina lasteineen kaikkineen.

Amorellan reikien kokoa ainakaan minä en tiedä enkä tiedä koskettiko se peruskalliota vai irtokiviä tai vain sitä yhtä irtokiven murikkaa jota siellä nyt on ihmetelty. Miten sinä tämänkin tiedät?

Muistan kun esim. Costa Concordiaa nostettiin, laivasta oli lähes koko kylki pahoin painunut sisään pohjaa vasten makaamisen seurauksena. Tuollainen painauma kuin Estoniassa tulee helposti pohjan epätasaisuuden ja jonkun sieltä ulkonevan kiven tekemänä. Itse asiassa laiva voisi jopa katketa jos päätyisi kyljelleen pohjaan vaikka tilanteeseen jossa sen koko massa on tuettuna vain keulasta ja perästä tai vastaavasti vain keskeltä.
Itse asiassa iso rahtilaiva on aivan mahdollista katkaista lastattaessa tai lastia purettaessa jos lastaus tai purku tehdään virheellisesti ja laiva on silloin sentään pystyasennossa, eikä laivoja ei edes rakenneta kestämään kyljellään ollessa aivan samoja vääntäviä rasituksia kuin pystyssä.

Jos tuo nyt esitetty painauma oikeasti edes on siellä, on reikä autokannen alapuolella ja juuri alimman hyttiosaston kohdalla. Alimmissa hyteissä olleista matkustajista pelastautui noin 20 henkilöä. Jos tuo reikä olisi uppoamisen aiheuttaja, alimmista hyttiosastoista yksikään sielu ei olisi tullut elävänä pois, ahtaat käytävät olisivat täyttyneet vedellä alle minuutissa.

Joku voima kaatoi laivan, autokannen alapuolelle mahdollisesti päätynyt vesi olisi ollut meriveden pinnan kanssa enintään tasan ja pääosin alempana ja toiminut enemmän painolastina kuin alusta nurin vääntävänä voimana. Siis mikä voima eli mikä massa kallisti laivaa nopeasti ja pian kaatoi sen, sen massan oli sijaittava selvästi laivan uppouman painopistettä YLEMPÄNÄ. Vastaus: Irronneesta keulaportista sisään velloneista suurista aalloista kertynyt vesimassa!

Lue lisää

🤡 todellinen huumori pläjäys tuo kirjoitus...

Anonyymi kirjoitti:

Opettele nyt ensiksi perusfysiikan termit. Massa ja paino ovat eri asioita. Massa vaikuttaa inertiaan. Massan kautta tulee laivan liike-energia (0,5*m*V^2) ja liikemäärä (m*v) ne vaikuttavat törmäyksen voimiin ja törmäyksessä tuhoja tekevään energiaan. Laivan mukana liikkuva vesimassa vaikuttaa aivan yhtä paljon kuin itse laiva. Tuolta kannalta aivan sama onko se sisällä olevan veden massa vetenä vai rungon teräksenä.

Sitten toinen asia on mikä on laivan voimaresultantti, kun lasketaan massan aiheuttama painovoima ja ympäröivän veden noste. Kun laiva uppoaa on painovoima suurempi kuin noste ja laiva alkaa kiihtymään kohti pohjaa. Veden virtausvastus hidastaa laivan kiihtymistä, mutta on mitättömän pieni pienillä nopeuksilla. Veden virtausvastuksen aiheuttaman voiman voi siis unohtaa ainakin 10 solmuun saakka.

Mutta tuo painovoiman ja nosteen summa on sitten vaikeampi arvioida. Riippuu miten nopeasti laiva täyttyy silloin kun se alkaa olla kokonaan veden peitossa.

Lue lisää

Voiko tämä olla enää edes totta? Toivottavasti trollaat, etkä ainakaan väitä itse opiskelleesi!

No korotetaan panoksia :)

Tiputa vedellä täytetty sinkkiämpäri vedessä olessasi jalkasi päälle 1 metrin korkeudelta. Oppisi mukaan olet juuri tiputtanut 1 metrin korkeudelta yli 10kg massan 9,81 m/s2 putoamiskiihtyvyydellä jalkasi päälle eikä se tuntunut miltään!

Älä kuitenkaan kokeile samaa täydellä ämpärillä ilmassa, vaikka oppisi mukaan lopputulos molemmilla tavoilla pitäisi olla sama.

Saanko luvan olla utelias ja tiedustella missä itse opiskelit?

Anonyymi kirjoitti:

Voiko tämä olla enää edes totta? Toivottavasti trollaat, etkä ainakaan väitä itse opiskelleesi!

No korotetaan panoksia :)

Tiputa vedellä täytetty sinkkiämpäri vedessä olessasi jalkasi päälle 1 metrin korkeudelta. Oppisi mukaan olet juuri tiputtanut 1 metrin korkeudelta yli 10kg massan 9,81 m/s2 putoamiskiihtyvyydellä jalkasi päälle eikä se tuntunut miltään!

Älä kuitenkaan kokeile samaa täydellä ämpärillä ilmassa, vaikka oppisi mukaan lopputulos molemmilla tavoilla pitäisi olla sama.

Saanko luvan olla utelias ja tiedustella missä itse opiskelit?

Lue lisää

Yritä nyt opetella lukemaan. Siis pudotetaan tyhjä sinkkiämpäri korkeudelta X ilmassa jalan päälle. Tuo osuu nopeudella Y jalkaan.

Sitten laitetaan sama ämpäri täyteen vettä ja tiputetaan se samalta korkeudelta X ilmassa. Osuu edelleen nopeudella Y jalkaan, mutta sattuu kamalasti enemmän. Massaa on vaikkapa 3-kertaisesti.

Sitten päästetään tuo täysi ämpäri vedessä irti korkeudelta Z. Valitaan Z niin, että taas osuu jalkaan samalla nopeudella Y. Sattuu aivan yhtä paljon kuin edellinen.

Z on suurempi kuin X, jotta nopeus on sama. Z ei riipu veden vastuksesta, jos nopeus ei ole hyvin suuri. Sen sijaan se riippuu sinkkiämpärin painosta suhteessa tilavuuteen. Suhteella 2 osaa vettä ja 1 osa rautaa massasta Z=3X.

Anonyymi kirjoitti:

Jotta inertia-innovaatiosi olisi mahdollista, pitäisi Estonian sisällä olevan veden tiheyden olla suurempi kuin sitä ympäröivän veden.

Tai vaihtoehtoisesti Estonian pitäisi olla vedellä täytettynä ilmassa.

Ilmalla täytetty juomalasi ilmassa painaa täsmälleen saman, kuin vedellä täytetty juomalasi vedessä.

Mutta veden tiheyden aiheuttamasta vastuksesta johtuen vedessä pudotettu juomalasi putoaa huomattavasti hitaammin kuin ilmassa pudotettu. Voit havainnoida asian uima-altaassa. Pudota vedellä täytetty lasi altaan pohjaan ja huomaat sen säilyvän ehjänä. Toista samalta korkeudelta ilmassa.

Ja on alkeellista väittää veden tiheyden vaikuttavan putoamiskiihtyvyyteen vasta tietyn nopeuden jälkeen. Putoamisnopeus on täysin riippuvainen väliaineen tiheydestä, joka vedellä on noin 1000 kertaa suurempi kuin ilmalla. Kokeile heiluttaa siellä uimaaltaassa nopeasti käsiäsi, niin saat havainnon siiitäkin ilmiöstä.

Lue lisää

Sekoitat asioita!

Veden vastus aiheuttaa jarruttavan voiman. Jos Estonia olisi uponnut kilometrien syvyyteen, se olisi ehtinyt saavuttaa tasapainonopeuden. Aivan vastaavasti kuin laskuvarjohyppääjä tippuu n. 200 km/h ilmassa. Tämä tasapainonopeus on niin suuri, ettei sitä 80 m syvyydessä tarvitse pohtia, vaan veden vastuksen voi unohtaa.

Sitten toinen juttu on veden vaikutus massaan ja nosteeseen. Nosteen voi laskea ulkopintojen avulla. Massan painovoiman taas laiva sisällä oleva vesi. Noiden erotuksesta tulee resultanttivoima ja sen suhteesta massaan saadaan putoamiskiihtyvyys. Se tietysti riippuu veden tiheydestä.

Anonyymi kirjoitti:

Yritä nyt opetella lukemaan. Siis pudotetaan tyhjä sinkkiämpäri korkeudelta X ilmassa jalan päälle. Tuo osuu nopeudella Y jalkaan.

Sitten laitetaan sama ämpäri täyteen vettä ja tiputetaan se samalta korkeudelta X ilmassa. Osuu edelleen nopeudella Y jalkaan, mutta sattuu kamalasti enemmän. Massaa on vaikkapa 3-kertaisesti.

Sitten päästetään tuo täysi ämpäri vedessä irti korkeudelta Z. Valitaan Z niin, että taas osuu jalkaan samalla nopeudella Y. Sattuu aivan yhtä paljon kuin edellinen.

Z on suurempi kuin X, jotta nopeus on sama. Z ei riipu veden vastuksesta, jos nopeus ei ole hyvin suuri. Sen sijaan se riippuu sinkkiämpärin painosta suhteessa tilavuuteen. Suhteella 2 osaa vettä ja 1 osa rautaa massasta Z=3X.

Lue lisää

Eikö olisi vain helpompaa myöntää olleensa väärässä.

Esitit väitteen veden tiheyden putoamisnopeuteen olevan merkityksettömän pieni, mutta nyt oletkin valitsemassa sinkkiämpäreiden pudotuskorkeudet siten, että sekä vedessä että ilmassa pudotettujen loppunopeus onkin sama! Niin ne maalitolpat siirtyy ;-)

Estonia on 150 metriä pitkä ja 45 metriä korkea. Laiva upposi perä edellä 80 metrin syvyyteen ja sen ahteri makasi liejussa kun keula oli vielä pinnalla.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö olisi vain helpompaa myöntää olleensa väärässä.

Esitit väitteen veden tiheyden putoamisnopeuteen olevan merkityksettömän pieni, mutta nyt oletkin valitsemassa sinkkiämpäreiden pudotuskorkeudet siten, että sekä vedessä että ilmassa pudotettujen loppunopeus onkin sama! Niin ne maalitolpat siirtyy ;-)

Estonia on 150 metriä pitkä ja 45 metriä korkea. Laiva upposi perä edellä 80 metrin syvyyteen ja sen ahteri makasi liejussa kun keula oli vielä pinnalla.

Lue lisää

"Esitit väitteen veden tiheyden putoamisnopeuteen olevan merkityksettömän pieni,"

Sellaista en ole kyllä missään vaiheessa väittänyt! Kaivapa tuollaista väittävä lause tekstistäni. Veden vastuksen olen sanonut olevan merkityksettömän pieni.

Hommahan lähti siitä, että joku vertaili normaalisti ajavan laivan törmäystä Estonian törmäykseen pohjaan. Huomautin, että Estonian massa oli huomattavasti suurempi, johtuen sisällä olevasta vedestä. Tämä aiheuttaa huomattavasti suuremmat tuhot, jos tömäys muuten olisi vastaava. Siis vaikkapa törmää kylki edellä penkkaan samalla nopeudella kuin rojahtaa pohjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Teräsbetonilaituriin törmäävän aluksen koko massa ja liike-energia kohdistuu todella pienelle, huonoimmillaan jopa yhden kymmenen kokoiselle alueelle jolloin syntyy valtava pistekuormitus ja jopa vaurioita. Alkuperäisessä tutkimusraportissa kuitenkin todetaan Estonian uppoamispaikan pohjanlaadun olevan kymmenien metrien paksuista pehmeää sedimenttiä. Sedimentissä piileskelevä kallionkärki on melkoista foliota.

Pitää ymmärtää piste- ja tasaisen kuormituksen ero, josta esittämäsi laituriin törmääminen edustaa ensimmäistä ja liejuun vajoaminen tasaista kuormitusta.

Ja laivojen kyljet on suunniteltu kestämään melkoisia vesimassoja, eli tasaista kuormitusta, eikä uusi reikä edes löytynyt kyljestä vaan jäävahvistetulta vyöhykkeeltä vesirajasta.

Lue lisää

No ei se pohjassa oleva kivi nyt aivan foliota ole, sillä onhan meressä sellaisiakin ihmeitä, kuin saaria.

Toisekseen, laivan törmätessä laituriin se ei taatusti törmää siihen koko massallaan tai jos näin kävisi niin vauriot olisivat todella suuret.

Joka tapauksessa Estonian kyljen vaurio (jos sellaista edes oikeasti on?) on tullut uppoamisen yhteydessä. Mistään sivutaisesta törmäyksestä ei ole mitään havaintoa, ei matkustajilla eikä miehistöllä. Uppoamissyy on visiin irtoaminen ja autokannelle päässyt vesi.

Anonyymi kirjoitti:

Opettele nyt ensiksi perusfysiikan termit. Massa ja paino ovat eri asioita. Massa vaikuttaa inertiaan. Massan kautta tulee laivan liike-energia (0,5*m*V^2) ja liikemäärä (m*v) ne vaikuttavat törmäyksen voimiin ja törmäyksessä tuhoja tekevään energiaan. Laivan mukana liikkuva vesimassa vaikuttaa aivan yhtä paljon kuin itse laiva. Tuolta kannalta aivan sama onko se sisällä olevan veden massa vetenä vai rungon teräksenä.

Sitten toinen asia on mikä on laivan voimaresultantti, kun lasketaan massan aiheuttama painovoima ja ympäröivän veden noste. Kun laiva uppoaa on painovoima suurempi kuin noste ja laiva alkaa kiihtymään kohti pohjaa. Veden virtausvastus hidastaa laivan kiihtymistä, mutta on mitättömän pieni pienillä nopeuksilla. Veden virtausvastuksen aiheuttaman voiman voi siis unohtaa ainakin 10 solmuun saakka.

Mutta tuo painovoiman ja nosteen summa on sitten vaikeampi arvioida. Riippuu miten nopeasti laiva täyttyy silloin kun se alkaa olla kokonaan veden peitossa.

Lue lisää

Hei koulupoika (nen) , ei ole nyt eikä ko . laivan upotessa mitään merkitystä voiman resultanteilla tms. käytännön tilanteessa jossa joka tapauksessa ja jokaisessa vastaavassa tilanteessa rakenteille aiheutuu vaurioita. Voimat ja yhdistetyt voimat eli resultantit nyt eivät ihan vieraita käsitteitä täälläkään ole, yli 40 vuotta on mennyt asioiden parissa painiskellessa. Tarpeetonta on noita kysymyksiä tähän keskusteluun tunkea, laivatekniikan, laivasuunnittelun, laivojen toiminnan ja sen sellaisen tuntemuksesta yleisen lujuusopin perusasioiden hatara kouluymmärrys ei oikein ole niin yhtään mitään!

Kyllä, massa ja paino ovat eri asioita. Noin muuten, paljonko ovat Itämerellä meriveden massa ja paino? Ovatko ne aina yhtä suuret, onko vaihteluja ja jos miksi ja minkä verran?

Anonyymi kirjoitti:

Jotta inertia-innovaatiosi olisi mahdollista, pitäisi Estonian sisällä olevan veden tiheyden olla suurempi kuin sitä ympäröivän veden.

Tai vaihtoehtoisesti Estonian pitäisi olla vedellä täytettynä ilmassa.

Ilmalla täytetty juomalasi ilmassa painaa täsmälleen saman, kuin vedellä täytetty juomalasi vedessä.

Mutta veden tiheyden aiheuttamasta vastuksesta johtuen vedessä pudotettu juomalasi putoaa huomattavasti hitaammin kuin ilmassa pudotettu. Voit havainnoida asian uima-altaassa. Pudota vedellä täytetty lasi altaan pohjaan ja huomaat sen säilyvän ehjänä. Toista samalta korkeudelta ilmassa.

Ja on alkeellista väittää veden tiheyden vaikuttavan putoamiskiihtyvyyteen vasta tietyn nopeuden jälkeen. Putoamisnopeus on täysin riippuvainen väliaineen tiheydestä, joka vedellä on noin 1000 kertaa suurempi kuin ilmalla. Kokeile heiluttaa siellä uimaaltaassa nopeasti käsiäsi, niin saat havainnon siiitäkin ilmiöstä.

Lue lisää

Ymmärrän ettet tajua mitään fysiikasta, mutta voisitko edes sen verran oppia että inertia riippuu massasta eikä nosteen keventämästä painosta!
Estonian massa vedellä täyttyneenä on vähintään 50 000 000 kg, ja enintään tuplaten sen verran.

Anonyymi kirjoitti:

Voiko tämä olla enää edes totta? Toivottavasti trollaat, etkä ainakaan väitä itse opiskelleesi!

No korotetaan panoksia :)

Tiputa vedellä täytetty sinkkiämpäri vedessä olessasi jalkasi päälle 1 metrin korkeudelta. Oppisi mukaan olet juuri tiputtanut 1 metrin korkeudelta yli 10kg massan 9,81 m/s2 putoamiskiihtyvyydellä jalkasi päälle eikä se tuntunut miltään!

Älä kuitenkaan kokeile samaa täydellä ämpärillä ilmassa, vaikka oppisi mukaan lopputulos molemmilla tavoilla pitäisi olla sama.

Saanko luvan olla utelias ja tiedustella missä itse opiskelit?

Lue lisää

Lopeta trollaaminen, kaikille tuli jo selväksi ettet ymmärrä fysiikasta mitään.
Et selvästikään edes ymmärrä mitä siinä postauksessa lukee jota lainaat.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän ettet tajua mitään fysiikasta, mutta voisitko edes sen verran oppia että inertia riippuu massasta eikä nosteen keventämästä painosta!
Estonian massa vedellä täyttyneenä on vähintään 50 000 000 kg, ja enintään tuplaten sen verran.

Lue lisää

Ennen kuin nolaatte itseänne enempää, niin huomioikaa laivan sisällä olevan veden olomuoto. Se on nestettä, eikä kiinnity laivan rakenteisiin kuten laivan kiinteät kuormat.

Jos laiva on pehmeikössä niin kuin väitetään, sisällä oleva neste on päinvastoin tukenut framejen välisiä paneeleja pullistumasta sisäänpäin sisäänpäin. Nesteen massa ja siitä muodostunut paine on jakautunut tasan koko laivan alapuoliselle pinta-alalle! Pehmeikköön pysähtyvässä laivassa nesteen puristava vaikutus kohdistuu pääosin alapuolisen platen yläpunnalle, vastavoimana pehmeikön paineelle.

Keskustelu vaikutti lähtevän liikkeelle siitä, kun verrattiin pinnalla ja uponneena tapahtunutta törmäystä. Nesteen ominaisuuksista johtuen kumpaankin tapaukseen on aika mahdotonta aikaansaada vastaava kuormitusta, joten spekulaatio on mielikuvituksellinen. Mutta keskustelu on aina hyvästä.

Teräsrunkoinen alus muodostuu yksinkertaistettuna kantavasta runkokehikosta ja sen teräsvaipasta. Runkokehikon paneeliväli ja teräsvaipan vahvuus määrittää suurimman mahdollisen pistekuorman, joka on samalla ko. rakennetyypit heikoin lenkki. Rungon riittävä vääntö- ja kiertojäykkyys saavutetaan melko helposti.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän ettet tajua mitään fysiikasta, mutta voisitko edes sen verran oppia että inertia riippuu massasta eikä nosteen keventämästä painosta!
Estonian massa vedellä täyttyneenä on vähintään 50 000 000 kg, ja enintään tuplaten sen verran.

Lue lisää

Koulupoika(nen) otti nyt nokkiinsa, aivan kuin oli odotettukin, mutta ikävä kyllä hän on päättelyineen ihan -ituralleen pielessä. Teräksen tiheys on luokkaa 7000- 8000 kg kuutiometri, sellaista terästä on paljon myös ko. laivassa.
Jos poika on koulunpenkillä kuullut sanan inertia, pitäisi istua siellä koulussa vielä paljon lisää jotta oppisi välttelemään tyhjien fraasien käyttöä kun asioista keskustellaan!

Anonyymi kirjoitti:

Koulupoika(nen) otti nyt nokkiinsa, aivan kuin oli odotettukin, mutta ikävä kyllä hän on päättelyineen ihan -ituralleen pielessä. Teräksen tiheys on luokkaa 7000- 8000 kg kuutiometri, sellaista terästä on paljon myös ko. laivassa.
Jos poika on koulunpenkillä kuullut sanan inertia, pitäisi istua siellä koulussa vielä paljon lisää jotta oppisi välttelemään tyhjien fraasien käyttöä kun asioista keskustellaan!

Lue lisää

Trolli jatkaa näköjään koheltamistaan.
Teräksen tiheys ei liity lainkaan siihen miten paljon laivalla on massaa vedellä täyttyneenä.
Suurin osa massasta kun on sisällä olevan veden massaa, eikä kiinteän aineen josta laiva on rakennettu.
Laivateräksen tiheys ei taatusti alita 7800 kg/m^3, eikä ylitä 7900 kg/m^3.

Ei tässä iässä enää kouluun mennä muussa tarkoituksessa kuin opettamaan, ja jos niin päättäisin tehdä se koulu on sitten tekniikan yliopisto taikka korkeakoulu.

Estonian päälle pudotettiin hiekkaa, sarkofagia ei rakenneltu ja ne hiekatkin ovat nyt suurelta osin kulkeutuneet ja levinneet pois.

Anonyymi kirjoitti:

Estonian päälle pudotettiin hiekkaa, sarkofagia ei rakenneltu ja ne hiekatkin ovat nyt suurelta osin kulkeutuneet ja levinneet pois.

Se ei muuta sitä että Ruotsin viranomaisilla oli omaisten vastuksesta huolimatta valtava tarve haudata hylky.

Hylkyä ehdittiin alkaa jo peittämään kivillä ja päälle oli tarkoitus valaa betonisarkofagi, kunnes omaisten vastustuksesta levinnyt p##kamyrsky keskeytti operaation.

Itse ole seurannut tapahtumia ammattini puolesta varsin tarkasti. Sainoisinko vähän tarkemmin kuin kahvipöytäpuheina ;-)

Anonyymi kirjoitti:

Se ei muuta sitä että Ruotsin viranomaisilla oli omaisten vastuksesta huolimatta valtava tarve haudata hylky.

Hylkyä ehdittiin alkaa jo peittämään kivillä ja päälle oli tarkoitus valaa betonisarkofagi, kunnes omaisten vastustuksesta levinnyt p##kamyrsky keskeytti operaation.

Itse ole seurannut tapahtumia ammattini puolesta varsin tarkasti. Sainoisinko vähän tarkemmin kuin kahvipöytäpuheina ;-)

Lue lisää

Olisi ollut syytä peittää aikanaan. Olisi vältytty näiltä jatkuvilta salaliittoilta ja hautarauhanrikkojilta.

Antaa vainajien levätä rauhassa. Luulisi olevan muitakin murheita, kun 26 vuotta sitten uponneen laivan tutkiminen ja vanhojen salalittoteorioiden uudelleen lämmitttäminen.

Estonian uppoamisessa ja sen syissä ei ole mitään epäselvää. Tapahtumien kulku on tiedossa ja asia on tutkittu tarkasti ja huolella. Syy on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että visiirin lukitukset pettivät myrskyssä ja visiiri tippui mereen vetäen rampin auki. Avoimesta keulasta tule vettä sisään ja laiva kallistui, lopulta kaatui ja upposi. Ei mitään salaliittoa eikä foliohattuilua.

''Jos jollain oli tarve avata uponneen laivan visiiri,...''
Joku pettyi, laivan ollessa vielä pinnalla visiiri repesi irti ja vei rampin mukanaan.

Anonyymi kirjoitti:

Se ei muuta sitä että Ruotsin viranomaisilla oli omaisten vastuksesta huolimatta valtava tarve haudata hylky.

Hylkyä ehdittiin alkaa jo peittämään kivillä ja päälle oli tarkoitus valaa betonisarkofagi, kunnes omaisten vastustuksesta levinnyt p##kamyrsky keskeytti operaation.

Itse ole seurannut tapahtumia ammattini puolesta varsin tarkasti. Sainoisinko vähän tarkemmin kuin kahvipöytäpuheina ;-)

Lue lisää

Näitkö kun kiviä lastattiin, missä se tapahtui, mistä ne otettiin, millaisella tai millaisilla aluksilla kiviä alettiin kuljettaa, tarkkaan ottaen milloin sitä tehtiin, paljonko kiviä ehdittiin kuljettaa ja pudottaa aluksen päälle, millaisia kivet olivat?
Noin ihan ammattisi puolesta ja työylpeytesi säilyttääksesi ehkä haluat vastata?

Joo kannattaa ehkä katsoa ne visiirin ja keulan vauriot, jotka on hyvin dokumentoitu.

Jos visiirin lukot olisi polttoleikattu irti, niin miksi visiirissä ja keulassa olisi niin paljon hakkausjälkiä? Millä ihmeellä sitä siellä 80-metrin syvyydessä olisi murjottu niin, että sääkansikin on molemmin puolin visiirien nostosylintereiden aukkojen kohdalta revennyt pitkälle etulaipioon ja visiiriä kolhittu keulabulbbia vasten niin, että molemmissa on suuret lommot. Eikö polttoleikkaaja huomannut leikata visiin nostosylinterien korvakkoja poikki ja millä nosturilla sitä visiiriä on hakattu bulbbia vasten 120-astetta kyljelleen kääntyneenssä pohjassa makaavassa laivassa? Miksi ramppia on pitänyt murjoa niinn tolkuttomasti, että kaiteet on lentänyt mereen ja kiinnityskorvakkeet osin murtuneet? Olihan se vähän helpommallakin auennut, kun visiiri on polttoleikattu irti, ettei sitä olisi tarvinnut paiskoa kuin "teini ovia".

Voi hyvänen aika. Salaliittoteoriat on varmaan ihan jänniä, mutta yrittäkää nyt vähän soveltaa ja suhteuttaa näitä väitteitä käytännön tasolle. Ai niin mutta sitten menee hyvä salaliitto pilalle.

Anonyymi kirjoitti:

Joo kannattaa ehkä katsoa ne visiirin ja keulan vauriot, jotka on hyvin dokumentoitu.

Jos visiirin lukot olisi polttoleikattu irti, niin miksi visiirissä ja keulassa olisi niin paljon hakkausjälkiä? Millä ihmeellä sitä siellä 80-metrin syvyydessä olisi murjottu niin, että sääkansikin on molemmin puolin visiirien nostosylintereiden aukkojen kohdalta revennyt pitkälle etulaipioon ja visiiriä kolhittu keulabulbbia vasten niin, että molemmissa on suuret lommot. Eikö polttoleikkaaja huomannut leikata visiin nostosylinterien korvakkoja poikki ja millä nosturilla sitä visiiriä on hakattu bulbbia vasten 120-astetta kyljelleen kääntyneenssä pohjassa makaavassa laivassa? Miksi ramppia on pitänyt murjoa niinn tolkuttomasti, että kaiteet on lentänyt mereen ja kiinnityskorvakkeet osin murtuneet? Olihan se vähän helpommallakin auennut, kun visiiri on polttoleikattu irti, ettei sitä olisi tarvinnut paiskoa kuin "teini ovia".

Voi hyvänen aika. Salaliittoteoriat on varmaan ihan jänniä, mutta yrittäkää nyt vähän soveltaa ja suhteuttaa näitä väitteitä käytännön tasolle. Ai niin mutta sitten menee hyvä salaliitto pilalle.

Lue lisää

Sano tuo sille kahelille Eestiläiselle tietäjälle jonka mukaan alus ja ruotsalainen sukellusvene törmäsivät jnr!

Anonyymi kirjoitti:

Olisi ollut syytä peittää aikanaan. Olisi vältytty näiltä jatkuvilta salaliittoilta ja hautarauhanrikkojilta.

Antaa vainajien levätä rauhassa. Luulisi olevan muitakin murheita, kun 26 vuotta sitten uponneen laivan tutkiminen ja vanhojen salalittoteorioiden uudelleen lämmitttäminen.

Estonian uppoamisessa ja sen syissä ei ole mitään epäselvää. Tapahtumien kulku on tiedossa ja asia on tutkittu tarkasti ja huolella. Syy on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että visiirin lukitukset pettivät myrskyssä ja visiiri tippui mereen vetäen rampin auki. Avoimesta keulasta tule vettä sisään ja laiva kallistui, lopulta kaatui ja upposi. Ei mitään salaliittoa eikä foliohattuilua.

Lue lisää

Sukellusjohtaja Johan fransson:

Sukelluksissa ei tutkittu muuta kuin että voiko ruumiit nostaa ja vahvistaa päätetty teoria eli keulaporttijuttu.

Mitään muuta ei siis tutkittu.

ELI MINÄKIN TUTKIN NYT SAMALLA TAVALLA AIVOSI: JA: KYLLÄ, OLET TYHMÄ. Onnea.

Anonyymi kirjoitti:

Sukellusjohtaja Johan fransson:

Sukelluksissa ei tutkittu muuta kuin että voiko ruumiit nostaa ja vahvistaa päätetty teoria eli keulaporttijuttu.

Mitään muuta ei siis tutkittu.

ELI MINÄKIN TUTKIN NYT SAMALLA TAVALLA AIVOSI: JA: KYLLÄ, OLET TYHMÄ. Onnea.

Lue lisää

Suurempi huuto, eli suurempi fonttikoko, suurempi tyhmyys...

Anonyymi kirjoitti:

Joo kannattaa ehkä katsoa ne visiirin ja keulan vauriot, jotka on hyvin dokumentoitu.

Jos visiirin lukot olisi polttoleikattu irti, niin miksi visiirissä ja keulassa olisi niin paljon hakkausjälkiä? Millä ihmeellä sitä siellä 80-metrin syvyydessä olisi murjottu niin, että sääkansikin on molemmin puolin visiirien nostosylintereiden aukkojen kohdalta revennyt pitkälle etulaipioon ja visiiriä kolhittu keulabulbbia vasten niin, että molemmissa on suuret lommot. Eikö polttoleikkaaja huomannut leikata visiin nostosylinterien korvakkoja poikki ja millä nosturilla sitä visiiriä on hakattu bulbbia vasten 120-astetta kyljelleen kääntyneenssä pohjassa makaavassa laivassa? Miksi ramppia on pitänyt murjoa niinn tolkuttomasti, että kaiteet on lentänyt mereen ja kiinnityskorvakkeet osin murtuneet? Olihan se vähän helpommallakin auennut, kun visiiri on polttoleikattu irti, ettei sitä olisi tarvinnut paiskoa kuin "teini ovia".

Voi hyvänen aika. Salaliittoteoriat on varmaan ihan jänniä, mutta yrittäkää nyt vähän soveltaa ja suhteuttaa näitä väitteitä käytännön tasolle. Ai niin mutta sitten menee hyvä salaliitto pilalle.

Lue lisää

Visiiriä säilytetään edelleen ruotsalaisessa tukikohdassa todistusmateriaalina, mutta siitä on kiistattomasti leikattu vaurioituneeksi raportoidut osat, kuten saranat ja lukkolaitteet pois. Eli milläs katsot visiirin vauriot, kun niitä ei enää ole?

Leikelty visiiri
http://www.itdemokrati.nu/msestoniaeng/page13_files/image3471.png

Visiiri ylösnostettaessa
http://www.itdemokrati.nu/msestoniaeng/page13_files/image3441.png

Anonyymi kirjoitti:

Suurempi huuto, eli suurempi fonttikoko, suurempi tyhmyys...

En yllättynyt, ettet kyennyt kommentoimaan mitään faktaan. Lol

Anonyymi kirjoitti:

Se ei muuta sitä että Ruotsin viranomaisilla oli omaisten vastuksesta huolimatta valtava tarve haudata hylky.

Hylkyä ehdittiin alkaa jo peittämään kivillä ja päälle oli tarkoitus valaa betonisarkofagi, kunnes omaisten vastustuksesta levinnyt p##kamyrsky keskeytti operaation.

Itse ole seurannut tapahtumia ammattini puolesta varsin tarkasti. Sainoisinko vähän tarkemmin kuin kahvipöytäpuheina ;-)

Lue lisää

Kertoisitko tarkemmin ruotsin viranomaisten valtavasta tarpeesta? Dokumentteja nyt kehiin...

Anonyymi kirjoitti:

Visiiriä säilytetään edelleen ruotsalaisessa tukikohdassa todistusmateriaalina, mutta siitä on kiistattomasti leikattu vaurioituneeksi raportoidut osat, kuten saranat ja lukkolaitteet pois. Eli milläs katsot visiirin vauriot, kun niitä ei enää ole?

Leikelty visiiri
http://www.itdemokrati.nu/msestoniaeng/page13_files/image3471.png

Visiiri ylösnostettaessa
http://www.itdemokrati.nu/msestoniaeng/page13_files/image3441.png

Lue lisää

Onhan tuo visiiri täynnä hakkaumajälkiä ja lommoja. Samoin laivan keula. Siitä on myös paljon kuvamateriaalia.

Luonnollisesti visiiristä ja keulasta on irretettu osia tutkimuksia varten.

Edelleenkin kehotan vähän suhteuttamaan asioita käytännön tasolle. Jo ajatus siitä, että visiiri olisi polttoleikattu irti veden alla ja siirretty pois kenenkään huomaamatta ja kyljellään makaavan laivan täyteen lastatulta autokannelta olisi haettu jotain tavaraa on kyllä täysin absurdi.

Vielä kun tähän sillisalaattiin sotketaan törmäys sukellusveneen kanssa on ollaan jo syvällä salaliittojen syövereissä kaukana siitä mikä olisi käytännössä todennäköistä tai
mahdollista.

""Sukellusvene törmää Estonian kylkeen upottaakseen aluksen jotta polttoleikkaaajat pääsee irrottamaan visiirä ja hakemaan autokannelta tavaraa. Tämä kaikki tietenkin salaa pinnan alla, koska uppoamispaikka kuhisee pelastustehtävissä olevia aluksia ja helikoptereita ja on myös koko maailman tiedotusvälineiden keskipisteenä""

Miettiikää nyt vähän.... Jos autokannelta haluttiin jotain, niin olihan se saamiseksi vähän helpompia ja varmempia keinoja, kun törmätä sukellusveneellä Estonian kylkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Kertoisitko tarkemmin ruotsin viranomaisten valtavasta tarpeesta? Dokumentteja nyt kehiin...

Onnettomuudesta ei ollut kuulunut kuin hieman yli 2kk, kun hallitus päätti peittää hylyn betonilla! Sitä jos mitä voi pitää loputtomasti diskuteraamaan totutun kansan tapauksessa merkkinä tarpeelle.

"Joulukuun 15. päivä (1994): Ruotsin hallitus teki päätöksen Estonian peittämisestä betonilla. Ruotsin merenkulkulaitos (Sjöfartsverket) sai tehtäväksi jättää ehdotuksen hylyn peittämisestä sekä haaksirikkopaikan valvonnasta."


Operaation piti toteutua keväällä 1996, mutta se keskeytyi omaisten valtavaan vastustukseen, joka sai myös kansan suuren massan taakseen.

"Estonian hylky saa keväällä betonipeiton"
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003499886.html

Anonyymi kirjoitti:

Kertoisitko tarkemmin ruotsin viranomaisten valtavasta tarpeesta? Dokumentteja nyt kehiin...

Riittääkö dokumentiksi Suomen Laki?

Ruotsin hallituksen aloitteesta laadittiin myös laki hautarauhasta johon sisällytettiin myös suunnitelma hylyn peittämisestä. Ja kaikki tämä vain kuukausia onnettomuudesta!

"4 §
Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, voivat viranomaiset peittää hylyn"

https://finlex.fi/fi/esitykset/he/1995/19950010

Anonyymi kirjoitti:

Kertoisitko tarkemmin ruotsin viranomaisten valtavasta tarpeesta? Dokumentteja nyt kehiin...

Lainaus STT uutisen pohjalta tehdystä Mtv 12.11.1998 uutisesta.

"Omaisten enemmistön kova painostus vainajien nostamiseksi on ollut vaikea pala ruotsalaisille poliitikoille ja viranomaisille. Ruotsin hallituksen oli määrä kokoontua pohtimaan arviointiryhmän raporttia tänään iltapäivällä.

Hallituksen toimintaa katastrofin jälkeen on saanut osakseen paljon arvostelua. Heti onnettomuuden jälkeen virkakauttaan aloitteleva pääministeri Ingvar Carlsson meni lupaamaan, että hylky nostetaan. Joitakin kuukausia myöhemmin hallitus tuli katumapäälle ja päätti, että hylky peitetään betonilla luvattomien tunkeilijoiden pitämiseksi poissa haudaksi julistetusta hylystä. Estonian peittäminen osoittautui kuitenkin käytännössä mahdottomaksi tehtäväksi, jonka jälkeen hylkyä ryhdyttiin vartioimaan hautarauhan suojaamiseksi. Vainajien nostamiseksi päätös hautarauhasta täytyisi purkaa"

Vaikuttaakin siltä, että Ruotsin hallitus halusi pitää vainajat hylyssä, jotta peruste hautarauhalle olisi olemassa.

Linkki lainattuun Mtv uutiseen:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/estonian-uhrit-saatetaan-nostaa/5483064#gs.hjwimn

Anonyymi kirjoitti:

Joo kannattaa ehkä katsoa ne visiirin ja keulan vauriot, jotka on hyvin dokumentoitu.

Jos visiirin lukot olisi polttoleikattu irti, niin miksi visiirissä ja keulassa olisi niin paljon hakkausjälkiä? Millä ihmeellä sitä siellä 80-metrin syvyydessä olisi murjottu niin, että sääkansikin on molemmin puolin visiirien nostosylintereiden aukkojen kohdalta revennyt pitkälle etulaipioon ja visiiriä kolhittu keulabulbbia vasten niin, että molemmissa on suuret lommot. Eikö polttoleikkaaja huomannut leikata visiin nostosylinterien korvakkoja poikki ja millä nosturilla sitä visiiriä on hakattu bulbbia vasten 120-astetta kyljelleen kääntyneenssä pohjassa makaavassa laivassa? Miksi ramppia on pitänyt murjoa niinn tolkuttomasti, että kaiteet on lentänyt mereen ja kiinnityskorvakkeet osin murtuneet? Olihan se vähän helpommallakin auennut, kun visiiri on polttoleikattu irti, ettei sitä olisi tarvinnut paiskoa kuin "teini ovia".

Voi hyvänen aika. Salaliittoteoriat on varmaan ihan jänniä, mutta yrittäkää nyt vähän soveltaa ja suhteuttaa näitä väitteitä käytännön tasolle. Ai niin mutta sitten menee hyvä salaliitto pilalle.

Lue lisää

Tämä kuva on cropattu uutiskuvasta, ennen kuin ruotsalaiset loppuraportin jälkeen julkaisivat omat kuvansa, josta esim. ko. korvake on leikattu räikeästi irti.

http://privat.bahnhof.se/wb576311/factgroup/pictures/german1.jpeg

Jos on joskus nähnyt polttoleikattua terästä, ei omaa pienintäkään epäilystä etteikö vasemmasta laipasta ole polttoleikattu jotain irti. Uurteet ja kuonat on selvästi nähtävissä.

Miksi visiiriä on pitänyt leikata, jos se oli lähes 2 km päässä laivasta?

Anonyymi kirjoitti:

Tämä kuva on cropattu uutiskuvasta, ennen kuin ruotsalaiset loppuraportin jälkeen julkaisivat omat kuvansa, josta esim. ko. korvake on leikattu räikeästi irti.

http://privat.bahnhof.se/wb576311/factgroup/pictures/german1.jpeg

Jos on joskus nähnyt polttoleikattua terästä, ei omaa pienintäkään epäilystä etteikö vasemmasta laipasta ole polttoleikattu jotain irti. Uurteet ja kuonat on selvästi nähtävissä.

Miksi visiiriä on pitänyt leikata, jos se oli lähes 2 km päässä laivasta?

Lue lisää

Kuvassa on visiirin vasemmanpuoleisen nostosylinterin korvakko, eikä se liity visiirin kiinnitykseen millään lailla. Vasen nostosylinteri on poistettu visiiristä tutkimuksissa ja jäljet mahdollisesti liittyy siihen.

Muutenkin visiiristä on poistettu tutkimuksia varten erityisesti lukituslaitteiden osia, joiden pettäminen oli onnettomuuden syy. Olisi outoa jos nitä ei olisi tutkittu, sillä silloin voitaisiin kyseenalaistaa tutkimuksen laajuus ja tarkkuus.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvassa on visiirin vasemmanpuoleisen nostosylinterin korvakko, eikä se liity visiirin kiinnitykseen millään lailla. Vasen nostosylinteri on poistettu visiiristä tutkimuksissa ja jäljet mahdollisesti liittyy siihen.

Muutenkin visiiristä on poistettu tutkimuksia varten erityisesti lukituslaitteiden osia, joiden pettäminen oli onnettomuuden syy. Olisi outoa jos nitä ei olisi tutkittu, sillä silloin voitaisiin kyseenalaistaa tutkimuksen laajuus ja tarkkuus.

Lue lisää

Mistä ihmeestä nämä asioiden mustavalkaisijat oikein tulevat? Miten voit väittää, ettei visiirin nostosylinterin kiinnityspisteet liity visiirin kiinnitykseen millään lailla? Tuohan on ihan puhdas vale!

Jos visiirin nostosylinteri ja sen kiinnityspisteet ovat ehjät ja kiinni, visiirikin olisi kiinni laivassa, eikä 2 km päässä! Se ettei visiiri ollut kiinni pelkän hydrauliikan varassa tarkoittaa eri asiaa.

Visiiri oli kiinni laivassa 13:sta vai 15:sta eri pisteestä jotka kaikki sattuivat pettämään yhdellä ajolla. Loppuraportin johtopäätösten tueksi kerrottiin vastaavan viisirirakenteen omaavasta Diana II:ssa pettäneen kovassa avomerimyrskyssä yhden lukituslaitteen yhden korvakon.

Oletko kuullut ainetta rikkomattomista turkimusmenetelmistä? Enemmistön, kuten virolaistutkijoiden mielestä oli outoa, kun ko. todisteet oli tärvelty eikä niitä koskaan esitelty heille.

Lentoturmapuolelta hylyn todisteiden tärveleminen on tuttua lähinnä tietystä ilmansuunnasta.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä ihmeestä nämä asioiden mustavalkaisijat oikein tulevat? Miten voit väittää, ettei visiirin nostosylinterin kiinnityspisteet liity visiirin kiinnitykseen millään lailla? Tuohan on ihan puhdas vale!

Jos visiirin nostosylinteri ja sen kiinnityspisteet ovat ehjät ja kiinni, visiirikin olisi kiinni laivassa, eikä 2 km päässä! Se ettei visiiri ollut kiinni pelkän hydrauliikan varassa tarkoittaa eri asiaa.

Visiiri oli kiinni laivassa 13:sta vai 15:sta eri pisteestä jotka kaikki sattuivat pettämään yhdellä ajolla. Loppuraportin johtopäätösten tueksi kerrottiin vastaavan viisirirakenteen omaavasta Diana II:ssa pettäneen kovassa avomerimyrskyssä yhden lukituslaitteen yhden korvakon.

Oletko kuullut ainetta rikkomattomista turkimusmenetelmistä? Enemmistön, kuten virolaistutkijoiden mielestä oli outoa, kun ko. todisteet oli tärvelty eikä niitä koskaan esitelty heille.

Lentoturmapuolelta hylyn todisteiden tärveleminen on tuttua lähinnä tietystä ilmansuunnasta.

Lue lisää

Visiirien nostosylinterit on tarkoitettu vain visiirin nostamista ja laskemista vasten, eikä niillä ole mitään roolia visiirin lukituksen kanssa, eikä niitä ole siihen tarkoitettu. Kyllä kai tuo pitäisi ymmärtää, että pitkä hydraulisylinteri kiinnitettynä lähelle visiirin saranointia ei voi toimia lukituslaitteena.
Molemmat nostosylinterit olivat visiirissä paikallaan, koska ne repeytyivät irti alapäästä korvakkoineen. Siitä johtuu myös vauriot sääkannessa ja etulaipiossa, jotka tulivat nostosylinterien "tehdessä tilaa" itselleen visiirin pudotessa.

Vähän oudolta kuulostaa väitteet todisteiden tärvelemisestä. Ei kai onnettomuden syidenden tutkkminen ole tärvelemistä. Irrotetut osat tutkittiin tarkkaan laboratoriossa ja ne ovat tallella vieläkin vaikka niitä ei ole hitsattu takaisin visiiriin. Miksi ne edes pitäisi kiinniittää takaisin? Se vaan on paljon helpompaa irrottaa tutkittavat osat ja viedä laboratorioon, kuin rakentaa laboratorio visiirin ympärille.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä ihmeestä nämä asioiden mustavalkaisijat oikein tulevat? Miten voit väittää, ettei visiirin nostosylinterin kiinnityspisteet liity visiirin kiinnitykseen millään lailla? Tuohan on ihan puhdas vale!

Jos visiirin nostosylinteri ja sen kiinnityspisteet ovat ehjät ja kiinni, visiirikin olisi kiinni laivassa, eikä 2 km päässä! Se ettei visiiri ollut kiinni pelkän hydrauliikan varassa tarkoittaa eri asiaa.

Visiiri oli kiinni laivassa 13:sta vai 15:sta eri pisteestä jotka kaikki sattuivat pettämään yhdellä ajolla. Loppuraportin johtopäätösten tueksi kerrottiin vastaavan viisirirakenteen omaavasta Diana II:ssa pettäneen kovassa avomerimyrskyssä yhden lukituslaitteen yhden korvakon.

Oletko kuullut ainetta rikkomattomista turkimusmenetelmistä? Enemmistön, kuten virolaistutkijoiden mielestä oli outoa, kun ko. todisteet oli tärvelty eikä niitä koskaan esitelty heille.

Lentoturmapuolelta hylyn todisteiden tärveleminen on tuttua lähinnä tietystä ilmansuunnasta.

Lue lisää

Estonian visiiri oli kiinni 7 pisteestä, jotka olivat pohjalukko, sivukot 4kpl joista 2 hydraulikäytöistä ja 2 käsikäyttöistä sekä yläpään saranointi molemmin puolin. Ei siis 15 pisteestä.

Miksi salaliittoteoreetikot eivät viitsi selvittää edes alkeellisimpia tietoja? Vai meniskö hyvä salaliitto sillion pilalle?

Anonyymi kirjoitti:

Estonian visiiri oli kiinni 7 pisteestä, jotka olivat pohjalukko, sivukot 4kpl joista 2 hydraulikäytöistä ja 2 käsikäyttöistä sekä yläpään saranointi molemmin puolin. Ei siis 15 pisteestä.

Miksi salaliittoteoreetikot eivät viitsi selvittää edes alkeellisimpia tietoja? Vai meniskö hyvä salaliitto sillion pilalle?

Lue lisää

Nyt et itse ole katsonut lukkorakenteita riittävän tarkasti. Vihjeenä toimikoot Diana II laivan yhden lukon yksi korvakko.

Ja hydraulisylinterit todellakin muodostavat kiinnityspisteet visiiristä laivaan, vaikka eivät lukkoja olekaan. Ihan älytöntä väittää muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Visiirien nostosylinterit on tarkoitettu vain visiirin nostamista ja laskemista vasten, eikä niillä ole mitään roolia visiirin lukituksen kanssa, eikä niitä ole siihen tarkoitettu. Kyllä kai tuo pitäisi ymmärtää, että pitkä hydraulisylinteri kiinnitettynä lähelle visiirin saranointia ei voi toimia lukituslaitteena.
Molemmat nostosylinterit olivat visiirissä paikallaan, koska ne repeytyivät irti alapäästä korvakkoineen. Siitä johtuu myös vauriot sääkannessa ja etulaipiossa, jotka tulivat nostosylinterien "tehdessä tilaa" itselleen visiirin pudotessa.

Vähän oudolta kuulostaa väitteet todisteiden tärvelemisestä. Ei kai onnettomuden syidenden tutkkminen ole tärvelemistä. Irrotetut osat tutkittiin tarkkaan laboratoriossa ja ne ovat tallella vieläkin vaikka niitä ei ole hitsattu takaisin visiiriin. Miksi ne edes pitäisi kiinniittää takaisin? Se vaan on paljon helpompaa irrottaa tutkittavat osat ja viedä laboratorioon, kuin rakentaa laboratorio visiirin ympärille.

Lue lisää

Jos luulet ainetta rikkomattoman materiaalitutkimuksen edellyttävän laboratorion rakentamista tutkittavan kappaleen ympärille, niin vastasit samalla kysymykseeni. Et ole kuullut ainetta rikkomattomista tutkimusmenetelmistä, saati ollut osallisena sellaisessa.

Useat kriittiset teräsrakenteet tutkita ko. menetelmin jo valmistumisvaiheessa tai myöhemmin määräaikaistarkastuksessa, eikä niitä silloinkaan rikota, saati rakenneta laboratoriota ympärille.

Mustavalkoistamis- ja auktoriteettiuskovaisuus kampanja alkaa olla melko massiivista, kun siellä päässä oikein kiihdytään.

Miten hyödyt erilaisten näkökulmien vähättelystä? Saatko palkkaa? Vai miksi keskustelupalstalle tyypillinen asioiden spekulointi saa sinut tolaltasi?

Anonyymi kirjoitti:

Estonian visiiri oli kiinni 7 pisteestä, jotka olivat pohjalukko, sivukot 4kpl joista 2 hydraulikäytöistä ja 2 käsikäyttöistä sekä yläpään saranointi molemmin puolin. Ei siis 15 pisteestä.

Miksi salaliittoteoreetikot eivät viitsi selvittää edes alkeellisimpia tietoja? Vai meniskö hyvä salaliitto sillion pilalle?

Lue lisää

Jos onnettomuuden syiden miettiminen on mielestäsi salaliittoteoriointia, niin liitätkö onnettomuuspaikalla toisena olleen ja sitä johtaneen m/s Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä tähän foliohattujen ryhmään?

Mtv 26.09.2014

"Silja Europan kapteenin Esa Mäkelän mielestä onnettomuuden tarkkaa syytä ei ole pystytty selvittämään, koska Ruotsin hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta nostanut hylkyä.

Vastaavia myrskyjä on Itämerellä joka vuosi, joten pelkästään se ei voi olla uppoamisen selitys. Keulavisiirin irtoaminenkaan ei olisi riittänyt Estonian uppoamiseen niin nopeasti"

Linkki:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/silja-europan-kapteeni-esa-makela-vastaanotti-estonian-viimeisen-hatakutsun/4355350#gs.hkijsy

Anonyymi kirjoitti:

Jos onnettomuuden syiden miettiminen on mielestäsi salaliittoteoriointia, niin liitätkö onnettomuuspaikalla toisena olleen ja sitä johtaneen m/s Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä tähän foliohattujen ryhmään?

Mtv 26.09.2014

"Silja Europan kapteenin Esa Mäkelän mielestä onnettomuuden tarkkaa syytä ei ole pystytty selvittämään, koska Ruotsin hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta nostanut hylkyä.

Vastaavia myrskyjä on Itämerellä joka vuosi, joten pelkästään se ei voi olla uppoamisen selitys. Keulavisiirin irtoaminenkaan ei olisi riittänyt Estonian uppoamiseen niin nopeasti"

Linkki:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/silja-europan-kapteeni-esa-makela-vastaanotti-estonian-viimeisen-hatakutsun/4355350#gs.hkijsy

Lue lisää

Foliohattuja riittää moneen junaan. Esa Mäkelä ei ole onnettomuustutkija, lainavarakennusinsinööri, metallurgi tai fyysikko. Hän on merikapteeni, eli laivan kuljettaja.

Vähän sama kun laittaisi taksikuskin tutkimaan liikenneonnettomuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos onnettomuuden syiden miettiminen on mielestäsi salaliittoteoriointia, niin liitätkö onnettomuuspaikalla toisena olleen ja sitä johtaneen m/s Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä tähän foliohattujen ryhmään?

Mtv 26.09.2014

"Silja Europan kapteenin Esa Mäkelän mielestä onnettomuuden tarkkaa syytä ei ole pystytty selvittämään, koska Ruotsin hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta nostanut hylkyä.

Vastaavia myrskyjä on Itämerellä joka vuosi, joten pelkästään se ei voi olla uppoamisen selitys. Keulavisiirin irtoaminenkaan ei olisi riittänyt Estonian uppoamiseen niin nopeasti"

Linkki:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/silja-europan-kapteeni-esa-makela-vastaanotti-estonian-viimeisen-hatakutsun/4355350#gs.hkijsy

Lue lisää

''Keulavisiirin irtoaminenkaan ei olisi riittänyt Estonian uppoamiseen niin nopeasti"
Laivanrakennusproffa sanoi telkkarissa että 30cm vapaata vettä Estonian autokannella riittää kaatamaan laivan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos luulet ainetta rikkomattoman materiaalitutkimuksen edellyttävän laboratorion rakentamista tutkittavan kappaleen ympärille, niin vastasit samalla kysymykseeni. Et ole kuullut ainetta rikkomattomista tutkimusmenetelmistä, saati ollut osallisena sellaisessa.

Useat kriittiset teräsrakenteet tutkita ko. menetelmin jo valmistumisvaiheessa tai myöhemmin määräaikaistarkastuksessa, eikä niitä silloinkaan rikota, saati rakenneta laboratoriota ympärille.

Mustavalkoistamis- ja auktoriteettiuskovaisuus kampanja alkaa olla melko massiivista, kun siellä päässä oikein kiihdytään.

Miten hyödyt erilaisten näkökulmien vähättelystä? Saatko palkkaa? Vai miksi keskustelupalstalle tyypillinen asioiden spekulointi saa sinut tolaltasi?

Lue lisää

No tuota eiköhän tuollaisessa onnettomuustutkinnassa ole vähän eri asioista kyse, kuin jostain määräaikaistarkastuksesta. Visiirihän on sinänsä teräsromua, jos on vaan irrotettu tutkinnan kannalta tärkeät osat tarkempaa tutkimista varten. Myös laivan rungosta on irrotettu vastaavia osia. Luonnollisesti lukituslaitteet ovat se kiinnostuksen kohde mitä halutaan tutkia.

Kyse on puhtaasti siitä, että miksi visiirin lukitusrakenteet pettivät ja millaisia voimia siihen on tarvittu. Se on tärkein selvitettävä asia, jotta niin ei kävisi uudelleen.

Vähän väkisin vääntämistä tämä keskustelu. Edelleenkin sanon, että keskittykää siihen todennäköisempään skenarioon. Tahallinen sukellusvenetörmäys ja yli 50 tonnisen visiirin irrottaminen polttoleikkaamalla 80 metriä veden alla sekä rekkojen hakeminen autokannelta kaikilta salaa alkaa olla jo ajatuksena melkoista James Bondia. Kaiken huipuksi tässä olisi mukana todella paljon ihmisiä useiden maiden hallituksia myöten ja vielä 26 vuotta onnettomuuden jälkeen olisi suomi24 palstalla joku peittelytetävissä?
Kaikkia tietenkin sitoo velvolisuus viedä hautaan totuus laivan uppoamisesta ja 852 ihmishengestä...huh huh
Miten tuollainen operaatio käytännössä edes voisi olla mahdollinen?

Jos joku laivan kyydissä oleva rekka haluttaisiin ottaa haltuun, niin löytyy siihen aika paljon varmempia keinoja, kuin törmärä sukellusveneellä kylkeen ja lähteä sen jälkeen polttoleikkaamaan visiiriä irti ja hakemaan rekkaa kyljellään olevasta laivasta.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt et itse ole katsonut lukkorakenteita riittävän tarkasti. Vihjeenä toimikoot Diana II laivan yhden lukon yksi korvakko.

Ja hydraulisylinterit todellakin muodostavat kiinnityspisteet visiiristä laivaan, vaikka eivät lukkoja olekaan. Ihan älytöntä väittää muuta.

Lue lisää

Kyllä nostosylintereillä luonnollisesti joku kiinni pitävä voima on. Niiden tehtävä ei vaan ole lukita visiiriä. Nostosylinterit on nimensä mukaisesti tarkoitettu visiirin nostamista varten, ei kiinnitystä. Jo sylinterien sijainti ja kiinnityspisteet ovat sellaiset, että niiden varaan ei voi paljon laskea.

Anonyymi kirjoitti:

''Keulavisiirin irtoaminenkaan ei olisi riittänyt Estonian uppoamiseen niin nopeasti"
Laivanrakennusproffa sanoi telkkarissa että 30cm vapaata vettä Estonian autokannella riittää kaatamaan laivan.

Lue lisää

30cm vettä autokannelle tasaisesti jakautuneena painaa noin 1000 tonnia. Estonian maksimikantavuus oli 3000 tonnia ja onnettomuushetkellä kuollut paino oli 2300 tonnia.

Eli 1000 t vettä autokannella 2300 tonnin kuorma ylittää jo reilusti Estonian kokonaiskantavuuden. Avonaisella autokannella vesi ei tietenkään ole tasaisesti jakautuneena, vaan se on toisessa laidassa ja aiheuttaa kallistuman.

60-70 tasainen vesipatja eli noin 2000 tonnin paino riittää aiheuttamaan 35 asteen kallistuman joka painaa hyttiosastojen ikkunat veden pinnan alle.

Ja tämä kaikki siis tyynessä vedessä. Onnettomuusyönä oli 20-25ms myrsky ja merkitsevä aallon korkeus yli 4 metriä, joka tarkoittaa lähes 8 metrisiä aaltoja voi esiintyä.

Anonyymi kirjoitti:

30cm vettä autokannelle tasaisesti jakautuneena painaa noin 1000 tonnia. Estonian maksimikantavuus oli 3000 tonnia ja onnettomuushetkellä kuollut paino oli 2300 tonnia.

Eli 1000 t vettä autokannella 2300 tonnin kuorma ylittää jo reilusti Estonian kokonaiskantavuuden. Avonaisella autokannella vesi ei tietenkään ole tasaisesti jakautuneena, vaan se on toisessa laidassa ja aiheuttaa kallistuman.

60-70 tasainen vesipatja eli noin 2000 tonnin paino riittää aiheuttamaan 35 asteen kallistuman joka painaa hyttiosastojen ikkunat veden pinnan alle.

Ja tämä kaikki siis tyynessä vedessä. Onnettomuusyönä oli 20-25ms myrsky ja merkitsevä aallon korkeus yli 4 metriä, joka tarkoittaa lähes 8 metrisiä aaltoja voi esiintyä.

Lue lisää

Ei nyt ihan laskelmat stemmaa;)
''...onnettomuushetkellä kuollut paino oli 2300 tonnia.''
Estonia 3006 dwt joka on sama telakalta romuttamoon...tai meren pohjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei nyt ihan laskelmat stemmaa;)
''...onnettomuushetkellä kuollut paino oli 2300 tonnia.''
Estonia 3006 dwt joka on sama telakalta romuttamoon...tai meren pohjaan.

Lue lisää

Kuollut paino (engl. deadweight tonnage, DWT) on sama kuin aluksen kantavuus eli aluksen vesivarastojen, tarvikkeiden, polttoaineen, lastin ja henkilöiden suurin yhteispaino.

Anonyymi kirjoitti:

''Keulavisiirin irtoaminenkaan ei olisi riittänyt Estonian uppoamiseen niin nopeasti"
Laivanrakennusproffa sanoi telkkarissa että 30cm vapaata vettä Estonian autokannella riittää kaatamaan laivan.

Lue lisää

Miten nuo väitteet mielestäsi liittyvät toisiinsa?
On selvää että autokannen alapuolinen ilmatilavuus riittää kelluttamaan koko laivan, vaikka sen yläpuolinen osa olisi täynnä vettä. Uppoamine edellyttää että:
sekä autokannen alapuolelle vuotaa vettä että vastaavsti sieltä vuotaa ilmaa pois.

Ei tuosta todellakaan seuraa ettei autokannelle tullut vesi voisi kaataa laivaa. Onko tarvitava vesimäärä sitten 30 cm koko autokanne pinta-alalle tasan jaettuna tai jotain muuta, jätän mielelläni sellaisille ihmisille jolla on käytettävissään tarvittavat tiedot ja laskentamenetelmät asian selvitämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Miten nuo väitteet mielestäsi liittyvät toisiinsa?
On selvää että autokannen alapuolinen ilmatilavuus riittää kelluttamaan koko laivan, vaikka sen yläpuolinen osa olisi täynnä vettä. Uppoamine edellyttää että:
sekä autokannen alapuolelle vuotaa vettä että vastaavsti sieltä vuotaa ilmaa pois.

Ei tuosta todellakaan seuraa ettei autokannelle tullut vesi voisi kaataa laivaa. Onko tarvitava vesimäärä sitten 30 cm koko autokanne pinta-alalle tasan jaettuna tai jotain muuta, jätän mielelläni sellaisille ihmisille jolla on käytettävissään tarvittavat tiedot ja laskentamenetelmät asian selvitämiseen.

Lue lisää

Kun sieltä autokannen alapuolelta tuli ihmisiä ulos, niin mikä ilman poistumista ja vedenvirtausta samaa reittiä sisään?

Anonyymi kirjoitti:

Miten nuo väitteet mielestäsi liittyvät toisiinsa?
On selvää että autokannen alapuolinen ilmatilavuus riittää kelluttamaan koko laivan, vaikka sen yläpuolinen osa olisi täynnä vettä. Uppoamine edellyttää että:
sekä autokannen alapuolelle vuotaa vettä että vastaavsti sieltä vuotaa ilmaa pois.

Ei tuosta todellakaan seuraa ettei autokannelle tullut vesi voisi kaataa laivaa. Onko tarvitava vesimäärä sitten 30 cm koko autokanne pinta-alalle tasan jaettuna tai jotain muuta, jätän mielelläni sellaisille ihmisille jolla on käytettävissään tarvittavat tiedot ja laskentamenetelmät asian selvitämiseen.

Lue lisää

Autokannen alapuolelle on valtavasti vesireittejä. Avoimet portaikot, ilmanvaihtokanavat jne jne.

Autokannen alapuolelta pelastui useita ihmisiä, sekä hyttiosastolta, että konehuoneesta. Kun sieltä ihmiset pääsee ulos, niin kyllä samaa reittiä pääsee vesi sisään. Laivahan oli kyljellään ja upposi kyljellään perä edellä.

Anonyymi kirjoitti:

Autokannen alapuolelle on valtavasti vesireittejä. Avoimet portaikot, ilmanvaihtokanavat jne jne.

Autokannen alapuolelta pelastui useita ihmisiä, sekä hyttiosastolta, että konehuoneesta. Kun sieltä ihmiset pääsee ulos, niin kyllä samaa reittiä pääsee vesi sisään. Laivahan oli kyljellään ja upposi kyljellään perä edellä.

Lue lisää

Ei liity mitenkään siihen, ettei autokannelta pitäisi päästä vettä autokannen alapuolelle.
Sitähän Silja Europan entinen merikapteeni ihmetteli. Ei hän sitä kiistänyt etteikö vaikkapa pelastusvenekannelta pääsisi vettä hajonneiden ikkunoiden ja portaikon kautta autokannen alapuolelle sen jälkeen kun pelastusvenekansi on toisella puolella laivaa jo vedenpinnan alla.

Mutta jos maalitolppien siirtely on jonkun mielstä kivaa niin jatkakaa vaan mun puolesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei liity mitenkään siihen, ettei autokannelta pitäisi päästä vettä autokannen alapuolelle.
Sitähän Silja Europan entinen merikapteeni ihmetteli. Ei hän sitä kiistänyt etteikö vaikkapa pelastusvenekannelta pääsisi vettä hajonneiden ikkunoiden ja portaikon kautta autokannen alapuolelle sen jälkeen kun pelastusvenekansi on toisella puolella laivaa jo vedenpinnan alla.

Mutta jos maalitolppien siirtely on jonkun mielstä kivaa niin jatkakaa vaan mun puolesta.

Lue lisää

Jos olet yhtään raporttia lukenut,niin ei autokannelta alakansille päässet vesimasa oleet suuressa roolissa. Autokannelta pääsi vettä alakansille vain suhteellisen pieniä määriä ovien raoista ym pienempiä reittejä pitkin. Tästähän on paljon pelastuneiden havaintoja, että autokannen ovien välistä tuli vettä portaikkoihin.

Paljon suuremmassa roolissa oli alempian hyttiosastojen ikkunat ja laivan peräkannen ovet. Kun autokannen vesimassa kallisti laivaa ja lisäsi syväystä, niin parhaimmillaan 8 metriset kylkeä vasten lyövät aallot hoitivat loput.

Anonyymi kirjoitti:

''Keulavisiirin irtoaminenkaan ei olisi riittänyt Estonian uppoamiseen niin nopeasti"
Laivanrakennusproffa sanoi telkkarissa että 30cm vapaata vettä Estonian autokannella riittää kaatamaan laivan.

Lue lisää

Se tarkoittaa noin 1000 tonnia vettä, loiskahtaessaan sopivasti sinne autokannen toiselle laidalla se kaataisi tuon autolautan nopeasti, aika selvä tapaus!

Todista aukottomasti ettei kyse ole jättiläistursaasta.

Anonyymi kirjoitti:

Todista aukottomasti ettei kyse ole jättiläistursaasta.

Se oli tursas, mutta kuka sen oli kouluttanut?

Anonyymi kirjoitti:

Se oli tursas, mutta kuka sen oli kouluttanut?

Kouluttanut käyttämään rälläkkää veden alla.

Anonyymi kirjoitti:

Kouluttanut käyttämään rälläkkää veden alla.

Polttoleikkaamista ei tehdä rälläkällä...

Anonyymi kirjoitti:

Polttoleikkaamista ei tehdä rälläkällä...

Mikään poltto ei onnistu vedessä. Tulitikkukin sammaa jo ennenkuin se on vedessä.

Anonyymi kirjoitti:

Polttoleikkaamista ei tehdä rälläkällä...

Miten polttoleikkaat mitään vedessä?

Anonyymi kirjoitti:

Miten polttoleikkaat mitään vedessä?

Polttoleikkaus (sekä hitsaaminen) sujuu myös veden alla.

Anonyymi kirjoitti:

Polttoleikkaamista ei tehdä rälläkällä...

Polttoleikkaamallako se reikä on muka tehty?
Millä voimalla se runko on sitten revitty auki?

Rungossa olevaa repeämää ei saa pelkästään sillä, että leikkaa suoraa linjaa, jonkun täytyy vielä rypistellä sitä terästä uuteen uskoon. Ei onnistu sukeltajilta eikä onnistu millään muullakaan työkalulla.

Jos siellä on kuitenkin käytetty jotain isoa purkinavaajaa, niin siitä on varmasti selvät jäljet näkyvissä ainakin niissä kohdissa, joista on ollut ote vääntämistä varten.

Anonyymi kirjoitti:

Polttoleikkaus (sekä hitsaaminen) sujuu myös veden alla.

Kyllä vaan, mutta polttoleikkaaminen rälläkällä ei taida sujua...

Pakko uskoa kun peräkylän Arkhimedes sanoo.

Naulan saa helpostikin kellumaan vedessä. Siitä seuraa, että laivakin kelluu, kuten mainitsit.

Anonyymi kirjoitti:

Naulan saa helpostikin kellumaan vedessä. Siitä seuraa, että laivakin kelluu, kuten mainitsit.

Ai, saat esim. 110 - millisen naulan kellumaan, näytähän taitosi. Tiedetään ja on kokeiltu useamman kerran että vanhanajan partakoneenterän saa kellumaan, mutta naulojen kanssa en ole kuullut sen onnistuneen.

Anonyymi kirjoitti:

Ai, saat esim. 110 - millisen naulan kellumaan, näytähän taitosi. Tiedetään ja on kokeiltu useamman kerran että vanhanajan partakoneenterän saa kellumaan, mutta naulojen kanssa en ole kuullut sen onnistuneen.

Lue lisää

Miksi 110 millisen, miksei 109 tai 111 millistä?
Onko 110 joku taikaluku foliohatuille?

Ohuen listanaulan saa kellumaan, joten siksi saa laivankin. Kokeile vaikka. Molemmilla.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi 110 millisen, miksei 109 tai 111 millistä?
Onko 110 joku taikaluku foliohatuille?

Ohuen listanaulan saa kellumaan, joten siksi saa laivankin. Kokeile vaikka. Molemmilla.

Lue lisää

Jos naula ei kellu, ei laivatkaan ja kääntäen.
Koska laivat tunnetusti kelluvat, täytyy naulojenkin kellua.

t.Foliohattu

Useimmat raudasta tehdyt laivat eivät ole koskaan uponneet! Satoja raudasta tehtyjä laivoja on toki romutettu, niitä ajetaan esim. Intian Ålangin romurannoille vuosittain satoja, mutta eivät ne uppoa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi 110 millisen, miksei 109 tai 111 millistä?
Onko 110 joku taikaluku foliohatuille?

Ohuen listanaulan saa kellumaan, joten siksi saa laivankin. Kokeile vaikka. Molemmilla.

Lue lisää

Koska ns, neljän tuuman naula on pituudeltaan noin 110 mm pituinen, voi se olla kyllä millin sinne tai tänne, olen noita ostanut ja rakentaessani lyönyt milloin mihinkin tuhansia. Kuin myös esim. ns. 5- tuumaisia ja 6- tuumaisiakin nauloja. Jälkimmäisiä ei mielellään yritä vasaralla takoa tiheään puuhun, vasaralla voi toki kiinnittää naulan paikoilleen mutta moskalla sen parhaiten sitten lyö sisään. Mutta nämä jututhan sinä siellä lähiövuokrakopperossasi asuva varmaan tiesitkin?

Anonyymi kirjoitti:

Koska ns, neljän tuuman naula on pituudeltaan noin 110 mm pituinen, voi se olla kyllä millin sinne tai tänne, olen noita ostanut ja rakentaessani lyönyt milloin mihinkin tuhansia. Kuin myös esim. ns. 5- tuumaisia ja 6- tuumaisiakin nauloja. Jälkimmäisiä ei mielellään yritä vasaralla takoa tiheään puuhun, vasaralla voi toki kiinnittää naulan paikoilleen mutta moskalla sen parhaiten sitten lyö sisään. Mutta nämä jututhan sinä siellä lähiövuokrakopperossasi asuva varmaan tiesitkin?

Lue lisää

Moskalla ei lyödä nauloja. Opettele termit.

Anonyymi kirjoitti:

Moskalla ei lyödä nauloja. Opettele termit.

Kokeile lyödä viiden tuuman naula parruun, kummalla sujuu paremmin, 20 unssin vasaralla vai moskalla.

Anonyymi kirjoitti:

Kokeile lyödä viiden tuuman naula parruun, kummalla sujuu paremmin, 20 unssin vasaralla vai moskalla.

Moskallapa juuri löin isommat naulat usein sisään, ensin vasaralla sen verran kiinni että pysyivät aloillaan ja sitten moskalla loput. Rakentaessani esim. taloa jossa nytkin asun, kokonaan ns. paikalla rakennettuna runkorakenteisiin meni tuhansia ja taas tuhansia nauloja, myös viiden ja kuudenkin tuuman kuumagalvanoituja sellaisia. Kun alkaa käsi väsyä naulaamiseen vasaralla, moskaa voi vielä liikutella kaksin käsin. Usein esim. suuria kattotuoleja naulatessa tein niin, että vasaroin niitä alkuun vain sen verran että kasassa pysyivät ja ja naputtelin suurimmat naulat juuri nimeksi kiinni ja päivän päätteeksi jo vähän väsyneenäkin kiersin moskan kanssa lyömässä ne aloitetut naulat loppuun.
Mutta viisastelkaa, viisastelkaa, ja siitä voimme olla varmoja että sen te teette!

Asiasta mitään tietämättä, googlehaku 'Estonian peittäminen keskeytetty' tarjoaa ensimmäisenä Mtv:n Kari Lumikeron uutisen Estonian peittämisen keskeytymisestä. Sen tarkempia yksityiskohtia juttu ei kerro. Etsi itse lisää jos kiinnostaa.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/estonian-peittaminen-keskeytetty/5434940#gs.hhgi6j

Visiiri on tähän mennessä todistettu oikeaksi.
Mitään muuta ei ole.

Jos törmäys sukellusveneeseen voidaan osoittaa, niin sitten sekin on tapahtunut samaan aikaan.

Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää, että tutkitulla ja todistetulla tapahtumalla on enemmän uskojia kuin teorioilla. Teorioita voi olla eri ihmisten esittäminä eri motiiveilla rajaton määrä. Siksi teoria sukellusveneestä vaatii todistuksen.

Hyvänä puolena voidaan sanoa, että törmäys, josta syntyy kuvattu reikä, ei voi tapahtua ilman, että törmäävästä kohteesta tarttuu maalia tms ja törmäävän kohteen muoto kopioituu teräkseen. Törmäyksen vahvistaminen tai teorian hylkääminen on siis helppoa.

Jonkin verran kuitenkin ihmetyttää, että reikä, josta on tiedetty yli 20 vuotta, esitetään uutena asiana. Tuntuu hiukan siltä, että joku hyötyy kohusta vaikka myymällä dokumenttia.

Anonyymi kirjoitti:

Visiiri on tähän mennessä todistettu oikeaksi.
Mitään muuta ei ole.

Jos törmäys sukellusveneeseen voidaan osoittaa, niin sitten sekin on tapahtunut samaan aikaan.

Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää, että tutkitulla ja todistetulla tapahtumalla on enemmän uskojia kuin teorioilla. Teorioita voi olla eri ihmisten esittäminä eri motiiveilla rajaton määrä. Siksi teoria sukellusveneestä vaatii todistuksen.

Hyvänä puolena voidaan sanoa, että törmäys, josta syntyy kuvattu reikä, ei voi tapahtua ilman, että törmäävästä kohteesta tarttuu maalia tms ja törmäävän kohteen muoto kopioituu teräkseen. Törmäyksen vahvistaminen tai teorian hylkääminen on siis helppoa.

Jonkin verran kuitenkin ihmetyttää, että reikä, josta on tiedetty yli 20 vuotta, esitetään uutena asiana. Tuntuu hiukan siltä, että joku hyötyy kohusta vaikka myymällä dokumenttia.

Lue lisää

Niin, miksi koko dokumentti, miksi jopa sillä riskillä että tiedettiin sitä tehtäessä jouduttavan rikkomaan hautarauhaa ja mahdollisesti myös jouduttavan oikeuteen vastaamaan rikoksesta ja saamaan sanktioita? Rahasta, rahasta ja rahasta, kohua rahan tekemisen takia, ainakin kova toive saada paljon rahaa...

Ei vaihtoehtoiset teoriat ole arka paikka ja niille on täällä jopa oma palsta "salaliittoteoriat".

Ihmettelen vain, että kuka näitä vaihtoehtoisia teorioita jaksaa viljellä ja kuka niihin oikeasti uskoo? Totta kai ymmärrän, että tämän onnettomuuden varjolla voidaan myydä esim. kirjoja tai televisio-ohjelmia ja mitä isommat otsikot, sitä enemmän katsojia. Se ei ole pelkästään salaliittoteoriaa vaan bisnestä.

"Only the visiiri matters" eli visiirin irtoaminen on ainoa todistetusti tapahtunut asia. Visiiri on todistetusti irronnut laivasta, laivassa ja visiirissä on todistettavat vauriot, joiden perusteella voidaan todistaa irtoamisen syy ja irtoamismekanismi. Autokannelle tullut vesimassa on todistettavasti pystynyt kaatamaan laivan. On myös useiden pelastuneiden näköhavaintoja autokannella olevasta vedestä ja laiva uppoamassa perä edellä ilman visiiriä.

Kun kaikki tämä on pystytty selvittämään ja tapahtumien kulku on riittävällä tarkkuudella pystytty selvittämään, niin miksi pitäisi miettiä vaihtoehtoisia teorioita, joista ei ole mitään käytännön todisteita?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, miksi koko dokumentti, miksi jopa sillä riskillä että tiedettiin sitä tehtäessä jouduttavan rikkomaan hautarauhaa ja mahdollisesti myös jouduttavan oikeuteen vastaamaan rikoksesta ja saamaan sanktioita? Rahasta, rahasta ja rahasta, kohua rahan tekemisen takia, ainakin kova toive saada paljon rahaa...

Lue lisää

Hautarauhan rikkomisesta voidaan Suomen lakien mukaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Rangaistus on suhteellisen mitätön, jos vaakakupissa painaa isot rahasummat, mainetta ja "kunniaa".

Anonyymi kirjoitti:

Visiiri on tähän mennessä todistettu oikeaksi.
Mitään muuta ei ole.

Jos törmäys sukellusveneeseen voidaan osoittaa, niin sitten sekin on tapahtunut samaan aikaan.

Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää, että tutkitulla ja todistetulla tapahtumalla on enemmän uskojia kuin teorioilla. Teorioita voi olla eri ihmisten esittäminä eri motiiveilla rajaton määrä. Siksi teoria sukellusveneestä vaatii todistuksen.

Hyvänä puolena voidaan sanoa, että törmäys, josta syntyy kuvattu reikä, ei voi tapahtua ilman, että törmäävästä kohteesta tarttuu maalia tms ja törmäävän kohteen muoto kopioituu teräkseen. Törmäyksen vahvistaminen tai teorian hylkääminen on siis helppoa.

Jonkin verran kuitenkin ihmetyttää, että reikä, josta on tiedetty yli 20 vuotta, esitetään uutena asiana. Tuntuu hiukan siltä, että joku hyötyy kohusta vaikka myymällä dokumenttia.

Lue lisää

"Jonkin verran kuitenkin ihmetyttää, että reikä, josta on tiedetty yli 20 vuotta, esitetään uutena asiana. Tuntuu hiukan siltä, että joku hyötyy kohusta vaikka myymällä dokumenttia."

Tämä nyt löydetty reikä on eri, kuin Jutta Raben 20-vuotta sitten reikä. Rabe kuvasi sääkantta ja etulaipiota, jonka visiirin nostosylinterit oli aiheuttanut visiirin pudotessa. Rabe valehteli aluksi tämän "reiän" olevan pohjassa, vaikka todellisuudessa se oli kaukana sieltä.

Tämän nyt löydetyn reiän väitetään olevan autokannen / 1-kannen hyttiosaston kohdalla ja tästä ei ole aiempaa mainintaa tai ainakaan kuvaa missään. Jos Raben porukka olisi tämän aikoinaan löytänyt, olisi se varmasti sen kuvannut.

Anonyymi kirjoitti:

Hautarauhan rikkomisesta voidaan Suomen lakien mukaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Rangaistus on suhteellisen mitätön, jos vaakakupissa painaa isot rahasummat, mainetta ja "kunniaa".

Lue lisää

Suomen lakien rikkomisesta hautarauhaa koskien voidaan tuomita vain kahdessa tapauksessa:
1) hautarauhaa rikotaan suomen alueella
2) suomen kansalainen rikkoo hautarauhaa

1) ei sovellu Estoniaan, koska sen hylky ei ole suomen aluevesillä. (talousalueella oleminen ei vaikuta asiaan)
2) kohtaa ei voida soveltaa kun tekijä ei ole suomen kansalainen, niinpä suomessa ei voida teosta tuomita.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen lakien rikkomisesta hautarauhaa koskien voidaan tuomita vain kahdessa tapauksessa:
1) hautarauhaa rikotaan suomen alueella
2) suomen kansalainen rikkoo hautarauhaa

1) ei sovellu Estoniaan, koska sen hylky ei ole suomen aluevesillä. (talousalueella oleminen ei vaikuta asiaan)
2) kohtaa ei voida soveltaa kun tekijä ei ole suomen kansalainen, niinpä suomessa ei voida teosta tuomita.

Lue lisää

Näin on.

Mikä lienee rangaistus hautarauhan rikkomisesta Ruotsissa?

Anonyymi kirjoitti:

"Jonkin verran kuitenkin ihmetyttää, että reikä, josta on tiedetty yli 20 vuotta, esitetään uutena asiana. Tuntuu hiukan siltä, että joku hyötyy kohusta vaikka myymällä dokumenttia."

Tämä nyt löydetty reikä on eri, kuin Jutta Raben 20-vuotta sitten reikä. Rabe kuvasi sääkantta ja etulaipiota, jonka visiirin nostosylinterit oli aiheuttanut visiirin pudotessa. Rabe valehteli aluksi tämän "reiän" olevan pohjassa, vaikka todellisuudessa se oli kaukana sieltä.

Tämän nyt löydetyn reiän väitetään olevan autokannen / 1-kannen hyttiosaston kohdalla ja tästä ei ole aiempaa mainintaa tai ainakaan kuvaa missään. Jos Raben porukka olisi tämän aikoinaan löytänyt, olisi se varmasti sen kuvannut.

Lue lisää

Laita linkki siihen, jossa Rabe kertoo valehdelleensa.

Onko jotain vaihtoehtoista tutkimusta olemassa, jolla pystyttäisiin esittämään loogisella ja uskottavalla tavalla vaihtoehtoinen tapahtumien kulku ja uppoamisen syy?

Mistä motivaatio on roikkua täällä esittämässä vaihtoehtoisia teorioita, joille ei löydy todisteita saati mitään järkeenkäypää teoriaa tapahtumien kulusta?

Anonyymi kirjoitti:

Onko jotain vaihtoehtoista tutkimusta olemassa, jolla pystyttäisiin esittämään loogisella ja uskottavalla tavalla vaihtoehtoinen tapahtumien kulku ja uppoamisen syy?

Mistä motivaatio on roikkua täällä esittämässä vaihtoehtoisia teorioita, joille ei löydy todisteita saati mitään järkeenkäypää teoriaa tapahtumien kulusta?

Lue lisää

Etkö tosiaan parempaa keksinyt, kuin kääntää ja toistaa papukaijana esitetty motivaatio kysymys takaisin?

Loppuraportin johtopäätökset voi lukea loppuraportista, mutta sen ulkopuoliset asiat, olivat ne sitten mitä olivat, on aika ymmärrettävästi keskusteltava....no vaikka Suomi24 keskustelupalstalla. Ei luulisi tämänkin olevan epäselvää.

Mutta vapaaehtoinen, jo vuosikymmeniä vanhan raportin, johon ei ole lisätty mitään uutta, puolustamisen agenda erikoinen.

Olen hiukan vähätellyt politiikan tekijöiden puheita informaatiovaikuttamisesta ja trollitehtaista, mutta ehkei ne olekaan folihattuilua.

Anonyymi kirjoitti:

Onko jotain vaihtoehtoista tutkimusta olemassa, jolla pystyttäisiin esittämään loogisella ja uskottavalla tavalla vaihtoehtoinen tapahtumien kulku ja uppoamisen syy?

Mistä motivaatio on roikkua täällä esittämässä vaihtoehtoisia teorioita, joille ei löydy todisteita saati mitään järkeenkäypää teoriaa tapahtumien kulusta?

Lue lisää

Moni asiantuntija on todennut ettei tapahtumien kulkua pystytä täydellisesti selvittämään ilman hylyn nostamista.

Voisi ajatella, kun VT osastoitu alus uppoa merkittävästi olettamaa nopeammin, että tutkinnan tarkoitus olisi selvittää mikä meni pieleen. Mitkä autokannen ovista vuotivat ja miksi. Mikä petti tween-deckin osastoinnissa. Miksi evakuointireitit eivät toimineet ja niin moni uhri jäi sisälle.

Normaalisti tutkimusraportti pyrkisi antamaan vastauksia kaikkiin avoimiin kysymyksiin, jonka perusteella asiat kehittyisi.

Estonian loppuraportti sen sijaan keskittyy yksisilmäisesti todistamaan vain sen visiirin irtoamisen.

Anonyymi kirjoitti:

Etkö tosiaan parempaa keksinyt, kuin kääntää ja toistaa papukaijana esitetty motivaatio kysymys takaisin?

Loppuraportin johtopäätökset voi lukea loppuraportista, mutta sen ulkopuoliset asiat, olivat ne sitten mitä olivat, on aika ymmärrettävästi keskusteltava....no vaikka Suomi24 keskustelupalstalla. Ei luulisi tämänkin olevan epäselvää.

Mutta vapaaehtoinen, jo vuosikymmeniä vanhan raportin, johon ei ole lisätty mitään uutta, puolustamisen agenda erikoinen.

Olen hiukan vähätellyt politiikan tekijöiden puheita informaatiovaikuttamisesta ja trollitehtaista, mutta ehkei ne olekaan folihattuilua.

Lue lisää

No etpä sinäkään kovin hääppöistä vaihtoehtoista teoriaa keksinyt, ei niin lauseen lausetta varsinaisesta asiasta! kerropas nyt sitten oma edes leikisti uskottavan oloinen teoriasi.
Miksi kuitenkin jätät sen kertomatta?

Anonyymi kirjoitti:

Moni asiantuntija on todennut ettei tapahtumien kulkua pystytä täydellisesti selvittämään ilman hylyn nostamista.

Voisi ajatella, kun VT osastoitu alus uppoa merkittävästi olettamaa nopeammin, että tutkinnan tarkoitus olisi selvittää mikä meni pieleen. Mitkä autokannen ovista vuotivat ja miksi. Mikä petti tween-deckin osastoinnissa. Miksi evakuointireitit eivät toimineet ja niin moni uhri jäi sisälle.

Normaalisti tutkimusraportti pyrkisi antamaan vastauksia kaikkiin avoimiin kysymyksiin, jonka perusteella asiat kehittyisi.

Estonian loppuraportti sen sijaan keskittyy yksisilmäisesti todistamaan vain sen visiirin irtoamisen.

Lue lisää

Ei tapahtumien kulkua koskaan pystytä täydellisesti selvittämään., eikä se ole edes tarpeen. Pääasia, että onnettomuuden aiheuttanut syy selviää, jotta voidaan tehdä tarvittavat parannukset vastaavan onnettomuuden välttämiseksi.

Autokannelle tulleet vesimassat aiheuttivat nopean kallistumisen, jonka vuoksi aluksesta oli vaikea päästä ulos. Pelastusasema oli kannella 7, jonne on vaikea päästä 30-40 astetta kallistuneessa laivassa. Kallistuksen kasvaessa suuremmaksi laivasta ei ollut enää ulospääsymahdollisuuksia.
Vesitiiviit osastoinnit eivät toimineet suunnitellulla tavalla, koska autokannen vesimassa lisäsi aluksen kallistumaa ja syväystä, jolloin vesi pääsi laivaan yläkansien avonaisista ikkunoista, ovista, ilmanvaihtokanavista jne.

Kyllä nämä asiat käydään läpi hyvin tarkasti loppuraportissa.

Anonyymi kirjoitti:

No etpä sinäkään kovin hääppöistä vaihtoehtoista teoriaa keksinyt, ei niin lauseen lausetta varsinaisesta asiasta! kerropas nyt sitten oma edes leikisti uskottavan oloinen teoriasi.
Miksi kuitenkin jätät sen kertomatta?

Lue lisää

Ei kait muita teorioita ihan keksimisen ilosta keksitä, mutta tulkitsen tämän nyt kuitenkin niin, että yrität olla nyt vastaanottavainenkin. Kiitos siitä, jos näin on.

Oma mielenkiintoni kohdistuu yksityiskohtan, joka ei ollut onnettomuustutkinnan aikana tiedossa.

Estonia oli liikennöinyt Tallinna - Tukholma väliä noin 1200 kertaa.

Vasta vuosia myöhemmin tuli ilmi Ruotsin organisoineen pimeiltä markkinoilta hankittujen, hajonneen Neuvostoliiton sotatarvikkeita. Toimeksiantajaa eikä kuljetusten sisältöä ei ole paljastettu. Ruotsin julkisuuteen antamien tietojen mukaan kuljetuksia tapahtui 2 kertaa. Ensimmäinen 14 vrk ja viimeinen 7 vrk ennen uppoamista. Melkoinen sattuma 1200 kertaa välin ajaneelle laivalle.

Loppuraportissa myös kerrotaan Estonian liikennöineen elinkaarensa aikana 150h onnettomuushetkeä vastaavissa aalto-olosuhteissa. Melkoinen sattuma sekin, että 150h on sujunut ilman raportoituja visiirin lukkolaitteiden ongelmia, mutta kohtalokkaana yönä riittää 2h hajoittamaan ne kaikki.

Raportin sivulla 206 mainitaan ohimennen myös kahdesta pelastuneiden kuvailemasta tunnistamattomasta aluksesta, mutta ainakaan itse en ole löytänyt mitään muuta mainintaa niistä.

Itse en suoralta kädeltä täysin tyrmäisi sitäkään mahdollisuutta, että sekasortoisen maan edustajat olisivat voineet tietää tai luulla Estonian kyydissä olevan jälleen heille kuuluvaa omaisuutta.

Siinä tapauksessa mahdolliset perskärpäset ovat täysin mahdollisia, eikä mahdollinen yhteentörmäys ole välttämättä ollut edes tahallinen, saati täydelliseen katastrofiin pyrkivä.

Aallokossa heiluva Estonia on voinut vaikka osua kevyesti periskooppisyvyydessä kulkevaan sukellusveneeseen, josta muistona nyt dokumentoitu oikean kyljen reikä. Kalevassa vuosia sitten uutisoitu reikä on kuvailtu varsin eri lailla, joten tuskin puhutaan samasta löydöksestä.

Keulaportin väkivaltainen irroittaminen 80 metrin syvyydessä silloisenkaan Neuvostoliiton merivoimille ei olisi ollut edes haaste, jos he olisivat halunneet omaisuutensa pois laivasta. Ja siitä todellakin syntyisi repeämiä ja muodonmuutoksia.

Ruotsin aseiden salakuljettamisesta tietävälle rajoitetulle joukolle tilanne olisi ollut karmea. Ja vielä 2020 luvulla tapahtuviin poliitikkojen myrkytys-tapahtumiin verrattuna voi vain arvailla millaista touhu oli juuri päättyneen kylmän sodan jälkeen Neuvostoliiton juuri romahdettua. Lapsellista ajatella, että uhkailu tms. vaimentaminen ollut silloin mahdollista.

Yksi kiinnostava yksityiskohta on myös se, että Estonian käyttämä kurssi tunnettiin 100%:sti, mutta visiiri löydettiin vasta 4 vrk kuluttua onnettomuudesta.

Loppuraportti on loppuraportti, ei muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kait muita teorioita ihan keksimisen ilosta keksitä, mutta tulkitsen tämän nyt kuitenkin niin, että yrität olla nyt vastaanottavainenkin. Kiitos siitä, jos näin on.

Oma mielenkiintoni kohdistuu yksityiskohtan, joka ei ollut onnettomuustutkinnan aikana tiedossa.

Estonia oli liikennöinyt Tallinna - Tukholma väliä noin 1200 kertaa.

Vasta vuosia myöhemmin tuli ilmi Ruotsin organisoineen pimeiltä markkinoilta hankittujen, hajonneen Neuvostoliiton sotatarvikkeita. Toimeksiantajaa eikä kuljetusten sisältöä ei ole paljastettu. Ruotsin julkisuuteen antamien tietojen mukaan kuljetuksia tapahtui 2 kertaa. Ensimmäinen 14 vrk ja viimeinen 7 vrk ennen uppoamista. Melkoinen sattuma 1200 kertaa välin ajaneelle laivalle.

Loppuraportissa myös kerrotaan Estonian liikennöineen elinkaarensa aikana 150h onnettomuushetkeä vastaavissa aalto-olosuhteissa. Melkoinen sattuma sekin, että 150h on sujunut ilman raportoituja visiirin lukkolaitteiden ongelmia, mutta kohtalokkaana yönä riittää 2h hajoittamaan ne kaikki.

Raportin sivulla 206 mainitaan ohimennen myös kahdesta pelastuneiden kuvailemasta tunnistamattomasta aluksesta, mutta ainakaan itse en ole löytänyt mitään muuta mainintaa niistä.

Itse en suoralta kädeltä täysin tyrmäisi sitäkään mahdollisuutta, että sekasortoisen maan edustajat olisivat voineet tietää tai luulla Estonian kyydissä olevan jälleen heille kuuluvaa omaisuutta.

Siinä tapauksessa mahdolliset perskärpäset ovat täysin mahdollisia, eikä mahdollinen yhteentörmäys ole välttämättä ollut edes tahallinen, saati täydelliseen katastrofiin pyrkivä.

Aallokossa heiluva Estonia on voinut vaikka osua kevyesti periskooppisyvyydessä kulkevaan sukellusveneeseen, josta muistona nyt dokumentoitu oikean kyljen reikä. Kalevassa vuosia sitten uutisoitu reikä on kuvailtu varsin eri lailla, joten tuskin puhutaan samasta löydöksestä.

Keulaportin väkivaltainen irroittaminen 80 metrin syvyydessä silloisenkaan Neuvostoliiton merivoimille ei olisi ollut edes haaste, jos he olisivat halunneet omaisuutensa pois laivasta. Ja siitä todellakin syntyisi repeämiä ja muodonmuutoksia.

Ruotsin aseiden salakuljettamisesta tietävälle rajoitetulle joukolle tilanne olisi ollut karmea. Ja vielä 2020 luvulla tapahtuviin poliitikkojen myrkytys-tapahtumiin verrattuna voi vain arvailla millaista touhu oli juuri päättyneen kylmän sodan jälkeen Neuvostoliiton juuri romahdettua. Lapsellista ajatella, että uhkailu tms. vaimentaminen ollut silloin mahdollista.

Yksi kiinnostava yksityiskohta on myös se, että Estonian käyttämä kurssi tunnettiin 100%:sti, mutta visiiri löydettiin vasta 4 vrk kuluttua onnettomuudesta.

Loppuraportti on loppuraportti, ei muuta.

Lue lisää

Mahdollista = mahdotonta

Anonyymi kirjoitti:

Ei tapahtumien kulkua koskaan pystytä täydellisesti selvittämään., eikä se ole edes tarpeen. Pääasia, että onnettomuuden aiheuttanut syy selviää, jotta voidaan tehdä tarvittavat parannukset vastaavan onnettomuuden välttämiseksi.

Autokannelle tulleet vesimassat aiheuttivat nopean kallistumisen, jonka vuoksi aluksesta oli vaikea päästä ulos. Pelastusasema oli kannella 7, jonne on vaikea päästä 30-40 astetta kallistuneessa laivassa. Kallistuksen kasvaessa suuremmaksi laivasta ei ollut enää ulospääsymahdollisuuksia.
Vesitiiviit osastoinnit eivät toimineet suunnitellulla tavalla, koska autokannen vesimassa lisäsi aluksen kallistumaa ja syväystä, jolloin vesi pääsi laivaan yläkansien avonaisista ikkunoista, ovista, ilmanvaihtokanavista jne.

Kyllä nämä asiat käydään läpi hyvin tarkasti loppuraportissa.

Lue lisää

Olen lukenut loppuraportin monta kertaa. Luettelemasi asiat ovat toteamuksia, ei tutkimustuloksia.

Jos tunnet edes VT-osastoinnin suunnittelun lähtökohdat, tiedät ettei 90° kallistuman saaneen matkustaja-aluksen kuulu upota 55 minutissa ilman vesirajan alaista vuotoa.

Jotain meni pieleen ja se olisi ollut hyödyllistä selvittää.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kait muita teorioita ihan keksimisen ilosta keksitä, mutta tulkitsen tämän nyt kuitenkin niin, että yrität olla nyt vastaanottavainenkin. Kiitos siitä, jos näin on.

Oma mielenkiintoni kohdistuu yksityiskohtan, joka ei ollut onnettomuustutkinnan aikana tiedossa.

Estonia oli liikennöinyt Tallinna - Tukholma väliä noin 1200 kertaa.

Vasta vuosia myöhemmin tuli ilmi Ruotsin organisoineen pimeiltä markkinoilta hankittujen, hajonneen Neuvostoliiton sotatarvikkeita. Toimeksiantajaa eikä kuljetusten sisältöä ei ole paljastettu. Ruotsin julkisuuteen antamien tietojen mukaan kuljetuksia tapahtui 2 kertaa. Ensimmäinen 14 vrk ja viimeinen 7 vrk ennen uppoamista. Melkoinen sattuma 1200 kertaa välin ajaneelle laivalle.

Loppuraportissa myös kerrotaan Estonian liikennöineen elinkaarensa aikana 150h onnettomuushetkeä vastaavissa aalto-olosuhteissa. Melkoinen sattuma sekin, että 150h on sujunut ilman raportoituja visiirin lukkolaitteiden ongelmia, mutta kohtalokkaana yönä riittää 2h hajoittamaan ne kaikki.

Raportin sivulla 206 mainitaan ohimennen myös kahdesta pelastuneiden kuvailemasta tunnistamattomasta aluksesta, mutta ainakaan itse en ole löytänyt mitään muuta mainintaa niistä.

Itse en suoralta kädeltä täysin tyrmäisi sitäkään mahdollisuutta, että sekasortoisen maan edustajat olisivat voineet tietää tai luulla Estonian kyydissä olevan jälleen heille kuuluvaa omaisuutta.

Siinä tapauksessa mahdolliset perskärpäset ovat täysin mahdollisia, eikä mahdollinen yhteentörmäys ole välttämättä ollut edes tahallinen, saati täydelliseen katastrofiin pyrkivä.

Aallokossa heiluva Estonia on voinut vaikka osua kevyesti periskooppisyvyydessä kulkevaan sukellusveneeseen, josta muistona nyt dokumentoitu oikean kyljen reikä. Kalevassa vuosia sitten uutisoitu reikä on kuvailtu varsin eri lailla, joten tuskin puhutaan samasta löydöksestä.

Keulaportin väkivaltainen irroittaminen 80 metrin syvyydessä silloisenkaan Neuvostoliiton merivoimille ei olisi ollut edes haaste, jos he olisivat halunneet omaisuutensa pois laivasta. Ja siitä todellakin syntyisi repeämiä ja muodonmuutoksia.

Ruotsin aseiden salakuljettamisesta tietävälle rajoitetulle joukolle tilanne olisi ollut karmea. Ja vielä 2020 luvulla tapahtuviin poliitikkojen myrkytys-tapahtumiin verrattuna voi vain arvailla millaista touhu oli juuri päättyneen kylmän sodan jälkeen Neuvostoliiton juuri romahdettua. Lapsellista ajatella, että uhkailu tms. vaimentaminen ollut silloin mahdollista.

Yksi kiinnostava yksityiskohta on myös se, että Estonian käyttämä kurssi tunnettiin 100%:sti, mutta visiiri löydettiin vasta 4 vrk kuluttua onnettomuudesta.

Loppuraportti on loppuraportti, ei muuta.

Lue lisää

Eli jos teen vähänyhteenvetoa teoriastasi:

Estoniassa oli jotain neukkutavaraa, jonka Venäjä halusi takaisin. Siispä Venäläinen sukellusvene tuikkasi reiän Estonian kylkeen. Estonia kallistui, kaatui ja upposi nopeasti. Vesitiiviit ovet eivät toimineet ja vesi pääsi leviämään laipioiden välillä. Vesi pääsi leviämään kyljessä olevasta 4x1 metrisestä reiästä koko laivaan hyvin nopeasti.

Kun Estonia oli uponnut, niin vedenalaiset Venäläis-pioneerijoukot tulivat polttoleikkaamaan visiiriä irti. Visiiriä murjottiin laivan keulaan, jotta tulisi jälkiä hämäykseksi. Tämän jälkeen visiiri kuljetettiin 2km päähän hylystä. Myös ramppia paukuteltiin ylös/ alas jotta saadaan hämäysjälkiä.

Autokannelta sitten haettiin rekka mukaan ja poistuttiin paikalta. Pinnalla olevat alukset ja helikopterit eivät huomanneet mitään.

Kukaan ei tiennyt mitään paitsi Ruotsalaiset, jotka aloittivat hämäysoperaation yhdessä Suomen, Viron, Venäjän ja Saksan kanssa. Hämäysoperaatiossa keksittiin onnettomuuden syyksi visiirin irtoaminen. Osapuolet tekivät valtiosopimuksen, jossa vievät salaisuuden hautaan. Myös Suomi24 palstalla on vielä tänäänkin muuta väittävien teorioita alas.

Olisiko hyvä teoria? Onko uskottavampi, kuin tylsä virallinen raportti myrkyssä rikkoontuneista visiirin lukituslaitteita ja siitä seuranneesta visiirin irtoamisesta ja veden pääsystä avoimesta rekka-auton mentävästä kaulaportista autokannelle, jonka seurauksena laiva kaatui ja upposi?

Anonyymi kirjoitti:

Eli jos teen vähänyhteenvetoa teoriastasi:

Estoniassa oli jotain neukkutavaraa, jonka Venäjä halusi takaisin. Siispä Venäläinen sukellusvene tuikkasi reiän Estonian kylkeen. Estonia kallistui, kaatui ja upposi nopeasti. Vesitiiviit ovet eivät toimineet ja vesi pääsi leviämään laipioiden välillä. Vesi pääsi leviämään kyljessä olevasta 4x1 metrisestä reiästä koko laivaan hyvin nopeasti.

Kun Estonia oli uponnut, niin vedenalaiset Venäläis-pioneerijoukot tulivat polttoleikkaamaan visiiriä irti. Visiiriä murjottiin laivan keulaan, jotta tulisi jälkiä hämäykseksi. Tämän jälkeen visiiri kuljetettiin 2km päähän hylystä. Myös ramppia paukuteltiin ylös/ alas jotta saadaan hämäysjälkiä.

Autokannelta sitten haettiin rekka mukaan ja poistuttiin paikalta. Pinnalla olevat alukset ja helikopterit eivät huomanneet mitään.

Kukaan ei tiennyt mitään paitsi Ruotsalaiset, jotka aloittivat hämäysoperaation yhdessä Suomen, Viron, Venäjän ja Saksan kanssa. Hämäysoperaatiossa keksittiin onnettomuuden syyksi visiirin irtoaminen. Osapuolet tekivät valtiosopimuksen, jossa vievät salaisuuden hautaan. Myös Suomi24 palstalla on vielä tänäänkin muuta väittävien teorioita alas.

Olisiko hyvä teoria? Onko uskottavampi, kuin tylsä virallinen raportti myrkyssä rikkoontuneista visiirin lukituslaitteita ja siitä seuranneesta visiirin irtoamisesta ja veden pääsystä avoimesta rekka-auton mentävästä kaulaportista autokannelle, jonka seurauksena laiva kaatui ja upposi?

Lue lisää

Myös Suomi24 palstalla on vielä tänäänkin muuta väittävien teorioita alas... ampuva henkilö

Anonyymi kirjoitti:

Myös Suomi24 palstalla on vielä tänäänkin muuta väittävien teorioita alas... ampuva henkilö

Lopettakaa hyvät ihmiset tällainen tyhjänpäiväinen jaarittelu. Monella kirjoittajalla ei ole ollenkaan tajua tällaisesta onnettomuudesta ja sen syistä, mutta pitää rakennella typeriä teorioita.
Tyhjänpäiväiset selitykset ja teoretisosoinnit (usein vailla järjen häivää) eivät auta yhtään mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Eli jos teen vähänyhteenvetoa teoriastasi:

Estoniassa oli jotain neukkutavaraa, jonka Venäjä halusi takaisin. Siispä Venäläinen sukellusvene tuikkasi reiän Estonian kylkeen. Estonia kallistui, kaatui ja upposi nopeasti. Vesitiiviit ovet eivät toimineet ja vesi pääsi leviämään laipioiden välillä. Vesi pääsi leviämään kyljessä olevasta 4x1 metrisestä reiästä koko laivaan hyvin nopeasti.

Kun Estonia oli uponnut, niin vedenalaiset Venäläis-pioneerijoukot tulivat polttoleikkaamaan visiiriä irti. Visiiriä murjottiin laivan keulaan, jotta tulisi jälkiä hämäykseksi. Tämän jälkeen visiiri kuljetettiin 2km päähän hylystä. Myös ramppia paukuteltiin ylös/ alas jotta saadaan hämäysjälkiä.

Autokannelta sitten haettiin rekka mukaan ja poistuttiin paikalta. Pinnalla olevat alukset ja helikopterit eivät huomanneet mitään.

Kukaan ei tiennyt mitään paitsi Ruotsalaiset, jotka aloittivat hämäysoperaation yhdessä Suomen, Viron, Venäjän ja Saksan kanssa. Hämäysoperaatiossa keksittiin onnettomuuden syyksi visiirin irtoaminen. Osapuolet tekivät valtiosopimuksen, jossa vievät salaisuuden hautaan. Myös Suomi24 palstalla on vielä tänäänkin muuta väittävien teorioita alas.

Olisiko hyvä teoria? Onko uskottavampi, kuin tylsä virallinen raportti myrkyssä rikkoontuneista visiirin lukituslaitteita ja siitä seuranneesta visiirin irtoamisesta ja veden pääsystä avoimesta rekka-auton mentävästä kaulaportista autokannelle, jonka seurauksena laiva kaatui ja upposi?

Lue lisää

Ehkä totuus Estoniastakin selviää vielä myöhemmin? Näkee kuka elää.

Verkkouutiset 31.03.2018
"Ruotsi ja Neuvostoliitto olivat 30 minuutin päässä sotatoimista"

https://www.verkkouutiset.fi/venalaiskirjat-ruotsi-ja-neuvostoliitto-olivat-30-minuutin-paassa-sodasta/#5097f52e

Anonyymi kirjoitti:

Olen lukenut loppuraportin monta kertaa. Luettelemasi asiat ovat toteamuksia, ei tutkimustuloksia.

Jos tunnet edes VT-osastoinnin suunnittelun lähtökohdat, tiedät ettei 90° kallistuman saaneen matkustaja-aluksen kuulu upota 55 minutissa ilman vesirajan alaista vuotoa.

Jotain meni pieleen ja se olisi ollut hyödyllistä selvittää.

Lue lisää

Onhan tuo selvitetty tarkkaan. 90 astetta kallistunut laiva, josta puuttuu keulaportti ja vedellä on vapaa pääsy autokannelle uppoaa yhtä nopeasti, kuin Estonia. Kun vettä tulee ovista ja ikkunoista, niin ei siinä enää mikään vt-osastointi auta.

Anonyymi kirjoitti:

Olen lukenut loppuraportin monta kertaa. Luettelemasi asiat ovat toteamuksia, ei tutkimustuloksia.

Jos tunnet edes VT-osastoinnin suunnittelun lähtökohdat, tiedät ettei 90° kallistuman saaneen matkustaja-aluksen kuulu upota 55 minutissa ilman vesirajan alaista vuotoa.

Jotain meni pieleen ja se olisi ollut hyödyllistä selvittää.

Lue lisää

''...ettei 90° kallistuman saaneen matkustaja-aluksen kuulu upota 55 minutissa...''

Ei hyvä tavaton....

Anonyymi kirjoitti:

Olen lukenut loppuraportin monta kertaa. Luettelemasi asiat ovat toteamuksia, ei tutkimustuloksia.

Jos tunnet edes VT-osastoinnin suunnittelun lähtökohdat, tiedät ettei 90° kallistuman saaneen matkustaja-aluksen kuulu upota 55 minutissa ilman vesirajan alaista vuotoa.

Jotain meni pieleen ja se olisi ollut hyödyllistä selvittää.

Lue lisää

Kirjoituksessasi jotain meni pieleen ja pahasti...Esim. panssarilaiva Ilmarinen upposi 6 minuutissa, sen ei olisi pitänyt yhden miinaräjähdyksen seurauksena ollenkaan upota, se oli niin "VT"- osastointisuunniteltu...

Anonyymi kirjoitti:

''...ettei 90° kallistuman saaneen matkustaja-aluksen kuulu upota 55 minutissa...''

Ei hyvä tavaton....

Tämäkin pitää näköjään vääntää rautalangasta.

Autokansi on ro-ro aluksen yhtenäinen pääkansi joka jakaa laivan pystysuunnassa.

Laivan vesilinja taas on tasossa, jossa laivan alaosan muodostaman tilavuuden aikaansaama noste riittää kelluttamaan koko laivan painon.

Estonian pääkansi sijaitsee noin 2500 mm vesilinjan yläpuolella, joten pääkannen alapuolisen osan tilavuuden noste on ~ 1,5 kertaa suurempi, kun normaali vesilinjan alainen osa.

Siitä voidaan varmasti olla yksimielisiä, ettei kallistuvaan laivaan tulvivan veden pinnankorkeus voi ylittää merenpinnan korkeutta. Eikö?

Kerro mitä tunnettua reittiä pitkin ylösalaisin olevan laivan pääkannen alapuoliseen, eli siinä positiossa ylöspäin osoittavaan tilavuuteen jäänyt ilma poistui aikajanan mahtuen, tehden tilaa vedelle, joka riitti upottamaan aluksen. Juuri tähän kysymykseen pääkannen alapuolelle syntynyt reikä tarjoaa loogisen vasauksen.

Aluksen vesilinjan alainen osa riittää kelluttamaan laivan sen asennosta riippumatta, ja Estoniassa pääkannen alainen tilavuus oli se x1,5.

Tätä kysymystä on ihmetelty laajasti, eikä loppuraportti tarjoa siihen vastausta.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoituksessasi jotain meni pieleen ja pahasti...Esim. panssarilaiva Ilmarinen upposi 6 minuutissa, sen ei olisi pitänyt yhden miinaräjähdyksen seurauksena ollenkaan upota, se oli niin "VT"- osastointisuunniteltu...

Lue lisää

No hitto, jos lähes 1000 kg trotyyli-latauksen sisältäneeseen merimiinaan ajanut ja siitä vedenalaisen vuodon saanut Ilmarinenkin upposi, niin se selittää kaiken. Kiitos!

Anonyymi kirjoitti:

Tämäkin pitää näköjään vääntää rautalangasta.

Autokansi on ro-ro aluksen yhtenäinen pääkansi joka jakaa laivan pystysuunnassa.

Laivan vesilinja taas on tasossa, jossa laivan alaosan muodostaman tilavuuden aikaansaama noste riittää kelluttamaan koko laivan painon.

Estonian pääkansi sijaitsee noin 2500 mm vesilinjan yläpuolella, joten pääkannen alapuolisen osan tilavuuden noste on ~ 1,5 kertaa suurempi, kun normaali vesilinjan alainen osa.

Siitä voidaan varmasti olla yksimielisiä, ettei kallistuvaan laivaan tulvivan veden pinnankorkeus voi ylittää merenpinnan korkeutta. Eikö?

Kerro mitä tunnettua reittiä pitkin ylösalaisin olevan laivan pääkannen alapuoliseen, eli siinä positiossa ylöspäin osoittavaan tilavuuteen jäänyt ilma poistui aikajanan mahtuen, tehden tilaa vedelle, joka riitti upottamaan aluksen. Juuri tähän kysymykseen pääkannen alapuolelle syntynyt reikä tarjoaa loogisen vasauksen.

Aluksen vesilinjan alainen osa riittää kelluttamaan laivan sen asennosta riippumatta, ja Estoniassa pääkannen alainen tilavuus oli se x1,5.

Tätä kysymystä on ihmetelty laajasti, eikä loppuraportti tarjoa siihen vastausta.

Lue lisää

Ehkä tässä kannattaa taas palata niihin olosuhteisiin jotka merellä oli.

Laivaan tulvivan veden korkeus ylitti meren pinnankorkeuden siltä osin, että merellä oli myrsky aallot korkeimmillaan 8 metrisiä. Ei koko onnettomuutta tyynessä kelissä olisi edes tapahtunut.

Estonia kaatui ja upposi kyljellään, jolloin kelluttavia ilmataskuja ei syntynyt. Vettä meni portaikkoja ym reittejä pitkin alakansille.

Vähän menee salkkareiden väiteet päälaelleen. Jos reikä olisi ollut autokannen alapuolella / pohjassa ja visiiri olisi ollut kiinni laivassa, niin se ei olisi uponnut tai ainakaan uponnut niin nopeaa. Laiva ei oisi myöskään saanut merkittävää kallistumaa, koska autokannen ja laivan painopisteen alapuolella oleva vesimassa olisi vain lisännyt vakautta. VT-osastointi olisi estänyt veden pääsyä laipiosta toiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Olen lukenut loppuraportin monta kertaa. Luettelemasi asiat ovat toteamuksia, ei tutkimustuloksia.

Jos tunnet edes VT-osastoinnin suunnittelun lähtökohdat, tiedät ettei 90° kallistuman saaneen matkustaja-aluksen kuulu upota 55 minutissa ilman vesirajan alaista vuotoa.

Jotain meni pieleen ja se olisi ollut hyödyllistä selvittää.

Lue lisää

Toteamasi on tyhjä toteamus ja perustuu kuvitelmiin siitä miten minkäkin asian tulisi tapahtua. Kun väitteet omassa päänupissa perustuvat tyhjänpäiväisiin kuvitelmiin ja paikoilleen yhteen asentoon lukittuneeseen asenteeseen, paljon on pielessä.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä totuus Estoniastakin selviää vielä myöhemmin? Näkee kuka elää.

Verkkouutiset 31.03.2018
"Ruotsi ja Neuvostoliitto olivat 30 minuutin päässä sotatoimista"

https://www.verkkouutiset.fi/venalaiskirjat-ruotsi-ja-neuvostoliitto-olivat-30-minuutin-paassa-sodasta/#5097f52e

Lue lisää

Eikö 29 minuutin päässä?

Anonyymi kirjoitti:

Tämäkin pitää näköjään vääntää rautalangasta.

Autokansi on ro-ro aluksen yhtenäinen pääkansi joka jakaa laivan pystysuunnassa.

Laivan vesilinja taas on tasossa, jossa laivan alaosan muodostaman tilavuuden aikaansaama noste riittää kelluttamaan koko laivan painon.

Estonian pääkansi sijaitsee noin 2500 mm vesilinjan yläpuolella, joten pääkannen alapuolisen osan tilavuuden noste on ~ 1,5 kertaa suurempi, kun normaali vesilinjan alainen osa.

Siitä voidaan varmasti olla yksimielisiä, ettei kallistuvaan laivaan tulvivan veden pinnankorkeus voi ylittää merenpinnan korkeutta. Eikö?

Kerro mitä tunnettua reittiä pitkin ylösalaisin olevan laivan pääkannen alapuoliseen, eli siinä positiossa ylöspäin osoittavaan tilavuuteen jäänyt ilma poistui aikajanan mahtuen, tehden tilaa vedelle, joka riitti upottamaan aluksen. Juuri tähän kysymykseen pääkannen alapuolelle syntynyt reikä tarjoaa loogisen vasauksen.

Aluksen vesilinjan alainen osa riittää kelluttamaan laivan sen asennosta riippumatta, ja Estoniassa pääkannen alainen tilavuus oli se x1,5.

Tätä kysymystä on ihmetelty laajasti, eikä loppuraportti tarjoa siihen vastausta.

Lue lisää

''...eikä loppuraportti tarjoa siihen vastausta.''
Tuohon satuiluun ei tarjoa ratkaisua kuin Topelius.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä tässä kannattaa taas palata niihin olosuhteisiin jotka merellä oli.

Laivaan tulvivan veden korkeus ylitti meren pinnankorkeuden siltä osin, että merellä oli myrsky aallot korkeimmillaan 8 metrisiä. Ei koko onnettomuutta tyynessä kelissä olisi edes tapahtunut.

Estonia kaatui ja upposi kyljellään, jolloin kelluttavia ilmataskuja ei syntynyt. Vettä meni portaikkoja ym reittejä pitkin alakansille.

Vähän menee salkkareiden väiteet päälaelleen. Jos reikä olisi ollut autokannen alapuolella / pohjassa ja visiiri olisi ollut kiinni laivassa, niin se ei olisi uponnut tai ainakaan uponnut niin nopeaa. Laiva ei oisi myöskään saanut merkittävää kallistumaa, koska autokannen ja laivan painopisteen alapuolella oleva vesimassa olisi vain lisännyt vakautta. VT-osastointi olisi estänyt veden pääsyä laipiosta toiseen.

Lue lisää

Pääkannen alapuolinen osa on laivan pinnalla pitävä elementti.

Ydinsukellusvene Kurskiin 2:n neliometrin suuruisesta rei´ästä on virtasi vettä 5,4 miljoona kiloa minuutissa!

Suorastaan huvittaa väitteet, etteikö laivan vakavuuden ja pinnalla pysymisen kannalta tuhoisampaa paikaan, vesirajaan, pääkannen alle syntyvä 4,8² kokoinen reikä muka riittäisi upottamaan laivaa nopeasti.

Tieto, ettei pääkannen ja vesirajan alle syntyvä reikä olekkaan se tehokkain tapa upottaa laiva on uutta ja tärkeää tietoa sotateollisuudelle. Torpedot korvattaneen jatkossa ohjuksilla, jotka kohdistetaan vesirajan yläpuolisiin rakenteisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Pääkannen alapuolinen osa on laivan pinnalla pitävä elementti.

Ydinsukellusvene Kurskiin 2:n neliometrin suuruisesta rei´ästä on virtasi vettä 5,4 miljoona kiloa minuutissa!

Suorastaan huvittaa väitteet, etteikö laivan vakavuuden ja pinnalla pysymisen kannalta tuhoisampaa paikaan, vesirajaan, pääkannen alle syntyvä 4,8² kokoinen reikä muka riittäisi upottamaan laivaa nopeasti.

Tieto, ettei pääkannen ja vesirajan alle syntyvä reikä olekkaan se tehokkain tapa upottaa laiva on uutta ja tärkeää tietoa sotateollisuudelle. Torpedot korvattaneen jatkossa ohjuksilla, jotka kohdistetaan vesirajan yläpuolisiin rakenteisiin.

Lue lisää

Sukellusvene oli jo veden alla;)
''...pääkannen alle syntyvä 4,8² kokoinen reikä...''
Se reikä on jokseenkin tasasivuisen kolmion muotoinen, alapäästä 1,4m leveä, korkeutta 4m

Anonyymi kirjoitti:

Pääkannen alapuolinen osa on laivan pinnalla pitävä elementti.

Ydinsukellusvene Kurskiin 2:n neliometrin suuruisesta rei´ästä on virtasi vettä 5,4 miljoona kiloa minuutissa!

Suorastaan huvittaa väitteet, etteikö laivan vakavuuden ja pinnalla pysymisen kannalta tuhoisampaa paikaan, vesirajaan, pääkannen alle syntyvä 4,8² kokoinen reikä muka riittäisi upottamaan laivaa nopeasti.

Tieto, ettei pääkannen ja vesirajan alle syntyvä reikä olekkaan se tehokkain tapa upottaa laiva on uutta ja tärkeää tietoa sotateollisuudelle. Torpedot korvattaneen jatkossa ohjuksilla, jotka kohdistetaan vesirajan yläpuolisiin rakenteisiin.

Lue lisää

Tuon tietokonekuvan perusteella repeämä on kaukana vesirajasta.

Anonyymi kirjoitti:

Pääkannen alapuolinen osa on laivan pinnalla pitävä elementti.

Ydinsukellusvene Kurskiin 2:n neliometrin suuruisesta rei´ästä on virtasi vettä 5,4 miljoona kiloa minuutissa!

Suorastaan huvittaa väitteet, etteikö laivan vakavuuden ja pinnalla pysymisen kannalta tuhoisampaa paikaan, vesirajaan, pääkannen alle syntyvä 4,8² kokoinen reikä muka riittäisi upottamaan laivaa nopeasti.

Tieto, ettei pääkannen ja vesirajan alle syntyvä reikä olekkaan se tehokkain tapa upottaa laiva on uutta ja tärkeää tietoa sotateollisuudelle. Torpedot korvattaneen jatkossa ohjuksilla, jotka kohdistetaan vesirajan yläpuolisiin rakenteisiin.

Lue lisää

Avoin keula-aukko ja aluksen ikkunat, ovet, muut reiti muodostivat yhteensä kymmenien neliöiden avonaisen aukon mistä vesi pääsi vapaasti virmaamaan sisään. Se selittää myös nopean uppoamisen. Jos vesi olisi tullut sisään väitetystä 1x4m reäistä alemmille kansille, niin uppoaminen olisi ollut paljon hitaampaa, eikä laiva olisi kaatunut, sillä alemmilla kansilla vesimassa lisää vakautta.

Kursk oli räjähdyshetkellä sukelluksissa, jolloin hydrostaattinen paine oli suuri. Muutenkin sukellusvene Kurskin uppoamismekanismi on erilainen, kuin autolauta Estonian. Näillä onnettomuuksilla on vähän yhtäläisyyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Sukellusvene oli jo veden alla;)
''...pääkannen alle syntyvä 4,8² kokoinen reikä...''
Se reikä on jokseenkin tasasivuisen kolmion muotoinen, alapäästä 1,4m leveä, korkeutta 4m

Lue lisää

Ja laiva tietysti pysyy merenkäynnissä sen korkeimman aallonharjan päällä.

Anonyymi kirjoitti:

Avoin keula-aukko ja aluksen ikkunat, ovet, muut reiti muodostivat yhteensä kymmenien neliöiden avonaisen aukon mistä vesi pääsi vapaasti virmaamaan sisään. Se selittää myös nopean uppoamisen. Jos vesi olisi tullut sisään väitetystä 1x4m reäistä alemmille kansille, niin uppoaminen olisi ollut paljon hitaampaa, eikä laiva olisi kaatunut, sillä alemmilla kansilla vesimassa lisää vakautta.

Kursk oli räjähdyshetkellä sukelluksissa, jolloin hydrostaattinen paine oli suuri. Muutenkin sukellusvene Kurskin uppoamismekanismi on erilainen, kuin autolauta Estonian. Näillä onnettomuuksilla on vähän yhtäläisyyksiä.

Lue lisää

Kukaan ei ole tainnut verrata Kurskin ja Estonian onnettomuuksia keskenään, tuossa puhuttiin vain pinta-aloista ja virtaamista.

Ja kerro nyt meille kaikille syvyys, jossa Kursk harjoitustorpedoa laukaistessa oli ja mihin kohtaan reikä syntyi.

Vesipatsaan paine on karkeasti 10m = 1bar

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei ole tainnut verrata Kurskin ja Estonian onnettomuuksia keskenään, tuossa puhuttiin vain pinta-aloista ja virtaamista.

Ja kerro nyt meille kaikille syvyys, jossa Kursk harjoitustorpedoa laukaistessa oli ja mihin kohtaan reikä syntyi.

Vesipatsaan paine on karkeasti 10m = 1bar

Lue lisää

Tapaus Kursk on täysin oma onnettomuutensa, eikä liity Estoniaan millään lailla. Se joka haluaa siitä etsiä tietoa varmasti myös sitä löytää ja löytää myös asiasta kiinnostuneen keskustelukumppanin.

Anonyymi kirjoitti:

Ja laiva tietysti pysyy merenkäynnissä sen korkeimman aallonharjan päällä.

Pakkohan sen on pysyä, kun kaarnalaivakin pysyy ;D

Anonyymi kirjoitti:

Tuon tietokonekuvan perusteella repeämä on kaukana vesirajasta.

Sen repeämän takana on kuivatankki.

Anonyymi kirjoitti:

Pääkannen alapuolinen osa on laivan pinnalla pitävä elementti.

Ydinsukellusvene Kurskiin 2:n neliometrin suuruisesta rei´ästä on virtasi vettä 5,4 miljoona kiloa minuutissa!

Suorastaan huvittaa väitteet, etteikö laivan vakavuuden ja pinnalla pysymisen kannalta tuhoisampaa paikaan, vesirajaan, pääkannen alle syntyvä 4,8² kokoinen reikä muka riittäisi upottamaan laivaa nopeasti.

Tieto, ettei pääkannen ja vesirajan alle syntyvä reikä olekkaan se tehokkain tapa upottaa laiva on uutta ja tärkeää tietoa sotateollisuudelle. Torpedot korvattaneen jatkossa ohjuksilla, jotka kohdistetaan vesirajan yläpuolisiin rakenteisiin.

Lue lisää

Löydetty reikä on kyllä arvioitu olevan 4 m korkea ja 1,2 leveä, mutta ei lähelläkään neliötä, vaan paremminkin risti, jonka sakarat ovat tuon verran. Reikä on sinisen ja valkoisen värin rajalla. Tuo ei suinkaan ole vesiraja, vaan sinistä oli reilusti näkyvissä laivan kelluessa normaalisti.

Pinta-ala ei siis ollut läheskään 4,8 m2, vaan ehkä lähempänä 1 m2, hyvin vaikea arvioidan kuvista. Tärkeämpää kuitenkin on, että se oli vesirajan yläpuolella, jolloin vettä olisi voinut tulla sisään vain sen ajan kun aalto lyö siihen tai laivan kallistuessa tai upotessa jo.

Veden virtausnopeus reiästä, jonka sisällä ei ole virtausta rajoittavia rakenteita voidaan laskea paineesta kaavalla V=SQRT(1.3*dP/rho). Vaikkapa 1 m syvyydessä tyhjään tilaan dP=1 * rho * 9,81 = 10 000 Pa, jolloin nopeus 3,6 m/s ja 1 m2 reiästä tulee 3,6 m3/s eli 220 m3/min. 10 m syvyydessä nopeus on 11 m/s ja virtaamaa 11 m3/s ja 680 m3/min. 100 m syvyydessä 36 m/s, 36 m3/s ja 2200 m3/min.

Estonian upottamiseen vettä täytyy tulla ehkä 20-30 000 m3 eli tuo 1 m2 reikä 1 m syvyydessä n, 100 minuuttia tai 10 m syvyydessä 40 minuuttia. Tuossa pituu huomaa, että dP on sisä- ja ulkopuolisen paineen ero. Kun reikä on sisäpuolisen vedenpinnan alapuolella vähenee paine-ero. Siis reiäin ollessa 10 m merenpinnan alla, mutta myös 5 m laivan sisällä olevan vedenpinnnan alla, on paine-ero 10-5=5 m mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Löydetty reikä on kyllä arvioitu olevan 4 m korkea ja 1,2 leveä, mutta ei lähelläkään neliötä, vaan paremminkin risti, jonka sakarat ovat tuon verran. Reikä on sinisen ja valkoisen värin rajalla. Tuo ei suinkaan ole vesiraja, vaan sinistä oli reilusti näkyvissä laivan kelluessa normaalisti.

Pinta-ala ei siis ollut läheskään 4,8 m2, vaan ehkä lähempänä 1 m2, hyvin vaikea arvioidan kuvista. Tärkeämpää kuitenkin on, että se oli vesirajan yläpuolella, jolloin vettä olisi voinut tulla sisään vain sen ajan kun aalto lyö siihen tai laivan kallistuessa tai upotessa jo.

Veden virtausnopeus reiästä, jonka sisällä ei ole virtausta rajoittavia rakenteita voidaan laskea paineesta kaavalla V=SQRT(1.3*dP/rho). Vaikkapa 1 m syvyydessä tyhjään tilaan dP=1 * rho * 9,81 = 10 000 Pa, jolloin nopeus 3,6 m/s ja 1 m2 reiästä tulee 3,6 m3/s eli 220 m3/min. 10 m syvyydessä nopeus on 11 m/s ja virtaamaa 11 m3/s ja 680 m3/min. 100 m syvyydessä 36 m/s, 36 m3/s ja 2200 m3/min.

Estonian upottamiseen vettä täytyy tulla ehkä 20-30 000 m3 eli tuo 1 m2 reikä 1 m syvyydessä n, 100 minuuttia tai 10 m syvyydessä 40 minuuttia. Tuossa pituu huomaa, että dP on sisä- ja ulkopuolisen paineen ero. Kun reikä on sisäpuolisen vedenpinnan alapuolella vähenee paine-ero. Siis reiäin ollessa 10 m merenpinnan alla, mutta myös 5 m laivan sisällä olevan vedenpinnnan alla, on paine-ero 10-5=5 m mukaan.

Lue lisää

Tuo Kurskin virtaama vastaa 45 m/s nopeutta, joka toteutuu n. 150 m syvyydessä, jos sisällä on normaali ilmanpaine. Reilua 100 m näyttää olevan syvyys Kurskin uppoamispaikalla. Lähimmät syvyysmerkinnä 113, 131 ja 189 m kaikki suunnilleen yhtä kaukana ilmoitetusta uppoamispaikasta.

Anonyymi kirjoitti:

Löydetty reikä on kyllä arvioitu olevan 4 m korkea ja 1,2 leveä, mutta ei lähelläkään neliötä, vaan paremminkin risti, jonka sakarat ovat tuon verran. Reikä on sinisen ja valkoisen värin rajalla. Tuo ei suinkaan ole vesiraja, vaan sinistä oli reilusti näkyvissä laivan kelluessa normaalisti.

Pinta-ala ei siis ollut läheskään 4,8 m2, vaan ehkä lähempänä 1 m2, hyvin vaikea arvioidan kuvista. Tärkeämpää kuitenkin on, että se oli vesirajan yläpuolella, jolloin vettä olisi voinut tulla sisään vain sen ajan kun aalto lyö siihen tai laivan kallistuessa tai upotessa jo.

Veden virtausnopeus reiästä, jonka sisällä ei ole virtausta rajoittavia rakenteita voidaan laskea paineesta kaavalla V=SQRT(1.3*dP/rho). Vaikkapa 1 m syvyydessä tyhjään tilaan dP=1 * rho * 9,81 = 10 000 Pa, jolloin nopeus 3,6 m/s ja 1 m2 reiästä tulee 3,6 m3/s eli 220 m3/min. 10 m syvyydessä nopeus on 11 m/s ja virtaamaa 11 m3/s ja 680 m3/min. 100 m syvyydessä 36 m/s, 36 m3/s ja 2200 m3/min.

Estonian upottamiseen vettä täytyy tulla ehkä 20-30 000 m3 eli tuo 1 m2 reikä 1 m syvyydessä n, 100 minuuttia tai 10 m syvyydessä 40 minuuttia. Tuossa pituu huomaa, että dP on sisä- ja ulkopuolisen paineen ero. Kun reikä on sisäpuolisen vedenpinnan alapuolella vähenee paine-ero. Siis reiäin ollessa 10 m merenpinnan alla, mutta myös 5 m laivan sisällä olevan vedenpinnnan alla, on paine-ero 10-5=5 m mukaan.

Lue lisää

Katsot reiän pinta-alaa kohtisuoraan vaikka dokkarissa sanotaan reiän toisen reunan painuneen kunnolla sisään! Siinä ensimmäinen virhe.

Toinen virhe on reiän korkeus. Raportin mukaan jo olematon 90m^3 laidan kaksoispohjaissa riittää 8 asteen kallistumaan. Reikä on siinä vaiheessa jo kokonaisuudessaan vedenalla ja tilanne vain pahenee.

Kauhean homman näin, kun naputteli tarkoitushakuisesti väärin lasketun tuhnusi tänne palstalle.

Ylimielistä kuvitella ihmisten uskovan vesirajan alapuolisen reiän olevan laivalle harmiton, kun tekee hienon puutaheinää-laskelman.

Anonyymi kirjoitti:

Katsot reiän pinta-alaa kohtisuoraan vaikka dokkarissa sanotaan reiän toisen reunan painuneen kunnolla sisään! Siinä ensimmäinen virhe.

Toinen virhe on reiän korkeus. Raportin mukaan jo olematon 90m^3 laidan kaksoispohjaissa riittää 8 asteen kallistumaan. Reikä on siinä vaiheessa jo kokonaisuudessaan vedenalla ja tilanne vain pahenee.

Kauhean homman näin, kun naputteli tarkoitushakuisesti väärin lasketun tuhnusi tänne palstalle.

Ylimielistä kuvitella ihmisten uskovan vesirajan alapuolisen reiän olevan laivalle harmiton, kun tekee hienon puutaheinää-laskelman.

Lue lisää

Selvästi sisään on hyvin kaukana 1,2 metristä, joka ainakin piirroksissa on ollut sivulta katsottu mitta, ei painauma.

Kuten sanoin pinta-alaa ei tiedä annetuilla tiedoilla. Varmasti se ei ole 4,8 m2 annetuilla tiedoilla.

Huomasitko, että laskin koko reikä 1 m ja 10 m pinnan alla, vaikka normaalissa kelluma-asennossa reikä on, ainakin pääosin, vedenpinnan yläpuolella. Siis jo tuo 1 m tapauksessa pitää tuon kyljen olla useampi metri syvemmällä kuin normaalisti. 10 m on jo sitten varsin äärimmäinen, kun pitää huomioida myös se laivan sisällä oleva vesipinta.

Anonyymi kirjoitti:

Selvästi sisään on hyvin kaukana 1,2 metristä, joka ainakin piirroksissa on ollut sivulta katsottu mitta, ei painauma.

Kuten sanoin pinta-alaa ei tiedä annetuilla tiedoilla. Varmasti se ei ole 4,8 m2 annetuilla tiedoilla.

Huomasitko, että laskin koko reikä 1 m ja 10 m pinnan alla, vaikka normaalissa kelluma-asennossa reikä on, ainakin pääosin, vedenpinnan yläpuolella. Siis jo tuo 1 m tapauksessa pitää tuon kyljen olla useampi metri syvemmällä kuin normaalisti. 10 m on jo sitten varsin äärimmäinen, kun pitää huomioida myös se laivan sisällä oleva vesipinta.

Lue lisää

Jätin tarkoituksella mainitsematta laskelmasi oleellisimman virheen testatakseni vähättelysi tarkoitushakuisuuden.

Nyt löydetyn reiän etureuna on työntynyt dokumentaristin kuvailun mukaan kunnolla sisälle.

Eli reiän takareuna on etureunaa ulompana.

Tuon mallinen reikä tekisi seisovassa vedessä 19kn nopeudella työntyvästä Estoniasta valtavan pumpun joka alkoi täyttämään itseään. Veden virtausnopeus reiän syntyhetkellä olisi nopeus 10 m/s hyd.staattinen paine.

Tuo reikä olisi siis todellakin upottanut Estonian ja nopeasti, mutta alan todellakin toivoa, että reikä on syntynyt vasta onnettomuuden jälkeen. Muuten tästä tulee melkoinen sotku!

Toivotaan virolaisilta pikaista täsmennystä.

Anonyymi kirjoitti:

Jätin tarkoituksella mainitsematta laskelmasi oleellisimman virheen testatakseni vähättelysi tarkoitushakuisuuden.

Nyt löydetyn reiän etureuna on työntynyt dokumentaristin kuvailun mukaan kunnolla sisälle.

Eli reiän takareuna on etureunaa ulompana.

Tuon mallinen reikä tekisi seisovassa vedessä 19kn nopeudella työntyvästä Estoniasta valtavan pumpun joka alkoi täyttämään itseään. Veden virtausnopeus reiän syntyhetkellä olisi nopeus 10 m/s hyd.staattinen paine.

Tuo reikä olisi siis todellakin upottanut Estonian ja nopeasti, mutta alan todellakin toivoa, että reikä on syntynyt vasta onnettomuuden jälkeen. Muuten tästä tulee melkoinen sotku!

Toivotaan virolaisilta pikaista täsmennystä.

Lue lisää

Tuossa kylläkin oli etureuna, siis keulaa lähempänä oleva reuna, ulempana eli laivan liikkuminen olisi aiheuttanut siihen imun. Reikä on oikeassa kyljessä E-kirjaimen kohdalla.

Tässä havainnekuva:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006650923.html

Tässä kuvakaappaus dokumentista:
https://www.kaleva.fi/estonia-upposi-mutta-nousee-pintaan-yha-uudelleen/2949863

Tässä kuva Estonian oikeasta kyljestä ehjänä:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/viimeinen-viesti-estonialta-todella-pahalta-todella-pahalta-nayttaa-nyt-tassa-kylla-suomi-herasi-1994-kaameaan-aamuun/685016ab-930c-324a-abe3-ebdd97d95799

Ei tainnut Estonia sentään 19 kn ajaa tuossa aallokossa, vaikka kovaa ajoikin?

Laskelmani oli mikä oli. Ei minulla ole mitään intressiä sen enempää kumota kuin korostaa tuon reiän vaikutusta. Onko se kaksoispohjan alueella?

Sinin päässäsi se selitys ainakin vaikuttaa olevan hyvinkin valmiina.

Siinä tutkintaselostuksessa sanotaan painolastitankkien olevan siellä kaksoispohjassa. Kallistustankin kooksi on kerrottu noin 90m^3, jolla saadaan 8 asteen kallistuma.

Ylempänä joku kertoi Kurskin reijän kautta virranneen vesimäärän jolla Estonian kallistustankki olisi täyttynyt noin sekunnissa.

Jos kaksoispohjaan olisi päässyt vettä niin sehän olisi kallistanut laivaa ihan pirusti.

No todennäköisesti reikä on tullut laivan osuessa pohjaan, mutta en kyllä itse osta enää väitettä ettei vuoto olisi pystynyt kallistamaan venettä. Totta pirussa olisi.

Myös rahtilaivojen painolastitankit sijaitsevat alhaalla. Pitää muistaa että painolastivaikutus, ihan kuten mahdollisilla vakaustankeilla, aikaansaatava vaikutus perustuu ilman poistamiseen ko. tilasta ja siten nosteen vähentämiseen. Kelluvan laivan ulkopuolisen vesirajan alapuolelle otettu vesi vakauttaa laivaa, ei pyri sitä kaatamaan mutta kohtuudella tällä keinolla voidaan tarvittaessa esim. juuri hieman epätasaisesti jakaantuvan lastin painon vaikutusta kompensoida.
Laiva kallistui voimakkaasti koska autokannelle pääsi paljon vettä joka vesi pääsi pahimmoilleen myös virtaamaan esteettä laidalta toiselle, riittävästi kallistuneessa laivassa vesimassa sitten jäikin sinne toiselle sivulle niin ettei alus enää oiennut, ja sen oma kriittinen piste kallistuman suhteen yhdessä ulkopuolisten voimien (myrsky, suuret aallot) ylitettiin kohtalokkain seurauksin. Jos tämä laiva olisi uponnut esim. ko. kohureiän seurauksena, alus olisi vain muuttunut vakaammaksi, painunut yhä syvemmälle ja uponnut suorassa pysyen. Ja jos niin olisi tapahtunut, yksikään ristin sielu ei olisi koskaan kyennyt pelastautumaan vesimassojen lävitse sieltä alimmasta hyttiosastosta, nyt siellä majoittuneista pelastautui noin 20 henkilöä!

Anonyymi kirjoitti:

Myös rahtilaivojen painolastitankit sijaitsevat alhaalla. Pitää muistaa että painolastivaikutus, ihan kuten mahdollisilla vakaustankeilla, aikaansaatava vaikutus perustuu ilman poistamiseen ko. tilasta ja siten nosteen vähentämiseen. Kelluvan laivan ulkopuolisen vesirajan alapuolelle otettu vesi vakauttaa laivaa, ei pyri sitä kaatamaan mutta kohtuudella tällä keinolla voidaan tarvittaessa esim. juuri hieman epätasaisesti jakaantuvan lastin painon vaikutusta kompensoida.
Laiva kallistui voimakkaasti koska autokannelle pääsi paljon vettä joka vesi pääsi pahimmoilleen myös virtaamaan esteettä laidalta toiselle, riittävästi kallistuneessa laivassa vesimassa sitten jäikin sinne toiselle sivulle niin ettei alus enää oiennut, ja sen oma kriittinen piste kallistuman suhteen yhdessä ulkopuolisten voimien (myrsky, suuret aallot) ylitettiin kohtalokkain seurauksin. Jos tämä laiva olisi uponnut esim. ko. kohureiän seurauksena, alus olisi vain muuttunut vakaammaksi, painunut yhä syvemmälle ja uponnut suorassa pysyen. Ja jos niin olisi tapahtunut, yksikään ristin sielu ei olisi koskaan kyennyt pelastautumaan vesimassojen lävitse sieltä alimmasta hyttiosastosta, nyt siellä majoittuneista pelastautui noin 20 henkilöä!

Lue lisää

Vai että kallistava vaikutus perustuu ilman poistamiseen kallistustankista. Olen ihan varma, ettei tyhjiön luominen kallistustankkiin kallistaisi venettä piiruakaan.

Mä luulen että siinä on kyse niinkin monimutkaisesta jutusta, että kallistussäiliö jossa on enemmän vettä painaa enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Vai että kallistava vaikutus perustuu ilman poistamiseen kallistustankista. Olen ihan varma, ettei tyhjiön luominen kallistustankkiin kallistaisi venettä piiruakaan.

Mä luulen että siinä on kyse niinkin monimutkaisesta jutusta, että kallistussäiliö jossa on enemmän vettä painaa enemmän.

Lue lisää

Kallistava vaikutus syntyy kun tankkiin pumpataan vettä, samalla tankista poistuu ilmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kallistava vaikutus syntyy kun tankkiin pumpataan vettä, samalla tankista poistuu ilmaa.

Vaikka tankista ei poistaisi yhtään ilmaa, niin kallistava vaikutus syntyisi nesteen painosta.

Aika alkeellisella tasolla täällä näemmä keskustellaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka tankista ei poistaisi yhtään ilmaa, niin kallistava vaikutus syntyisi nesteen painosta.

Aika alkeellisella tasolla täällä näemmä keskustellaan.

Laitapa sitten esim. 200 kuutiometrin säiliöön edes 150 kuutiometriä vettä poistamatta ilmaa, silloin näemme "tasosi".

Anonyymi kirjoitti:

Vai että kallistava vaikutus perustuu ilman poistamiseen kallistustankista. Olen ihan varma, ettei tyhjiön luominen kallistustankkiin kallistaisi venettä piiruakaan.

Mä luulen että siinä on kyse niinkin monimutkaisesta jutusta, että kallistussäiliö jossa on enemmän vettä painaa enemmän.

Lue lisää

Olen IHAN varma ettei yksikään Estonia- laivan tankki olisi kestänyt edes 70 % tyhjöä. Että sikäli olet harvinaisen oikeassa, tyhjöä ei olisi mahdollista sinne luoda.

Anonyymi kirjoitti:

Laitapa sitten esim. 200 kuutiometrin säiliöön edes 150 kuutiometriä vettä poistamatta ilmaa, silloin näemme "tasosi".

Se ei ole edes vaikeaa. Tankin pitää vaan kestää painetta ja pumpun pitää voittaa vastapaine.

Painolastivaikutus olisi kuitenkin sama, vaikka ilmaa ei poistettaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka tankista ei poistaisi yhtään ilmaa, niin kallistava vaikutus syntyisi nesteen painosta.

Aika alkeellisella tasolla täällä näemmä keskustellaan.

Jos tankista ei poistu ilmaa, tankkiin ei kovin kauan mene vettä.
Vastaavasti, jos ilmaventtiili on kiinni, tankista nesteen poistaminen on melko vaikeaa. Menee tankin sivut ruttuun jos pumpussa on tehoja:)

Anonyymi kirjoitti:

Jos tankista ei poistu ilmaa, tankkiin ei kovin kauan mene vettä.
Vastaavasti, jos ilmaventtiili on kiinni, tankista nesteen poistaminen on melko vaikeaa. Menee tankin sivut ruttuun jos pumpussa on tehoja:)

Lue lisää

Näin varmasti on, mutta painolastitankin periaate ei ole se, että siellä oleva ilma toimisi kelluttavana vaan nimensä mukaisesti painolasti ja painolastina on vesi. vaikka ilmaa ei poistettaisi, niin painolasvaikutus olisi sama. Vaikka tankkiin imettäisiin tyhjiö, ei se vaikuttaisi painolastivaikutukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Näin varmasti on, mutta painolastitankin periaate ei ole se, että siellä oleva ilma toimisi kelluttavana vaan nimensä mukaisesti painolasti ja painolastina on vesi. vaikka ilmaa ei poistettaisi, niin painolasvaikutus olisi sama. Vaikka tankkiin imettäisiin tyhjiö, ei se vaikuttaisi painolastivaikutukseen.

Lue lisää

''...painolastina on vesi. vaikka ilmaa ei poistettaisi,''
Älä perkela, ihanko totta. Jos ilma ei pääse pois tankista, tankki jää vajaaksi.

Anonyymi kirjoitti:

''...painolastina on vesi. vaikka ilmaa ei poistettaisi,''
Älä perkela, ihanko totta. Jos ilma ei pääse pois tankista, tankki jää vajaaksi.

Jäisihän se vajaaksi. Se että kuinka vajaaksi riippuu tietenkin siitä kuinka tiiviiksi ilma puristetaan. Jos puristetaan 100 bar paineeseen, niin säilössä olevalla ilmalla ei ole enää merkittävää tilavuutta.

Painolastia olisi kuitenkin saman verran paineisena, kuin ilmakehän paineessa.

Anonyymi kirjoitti:

Laitapa sitten esim. 200 kuutiometrin säiliöön edes 150 kuutiometriä vettä poistamatta ilmaa, silloin näemme "tasosi".

Meneehän sinne helposti tuon verran ilmaa poistamatta, eikä painekaan ole kuin luokkaa 3 bar.

Anonyymi kirjoitti:

Jäisihän se vajaaksi. Se että kuinka vajaaksi riippuu tietenkin siitä kuinka tiiviiksi ilma puristetaan. Jos puristetaan 100 bar paineeseen, niin säilössä olevalla ilmalla ei ole enää merkittävää tilavuutta.

Painolastia olisi kuitenkin saman verran paineisena, kuin ilmakehän paineessa.

Lue lisää

Ja laivojenko painolastitankit ovat suunniteltu ja rakennettu kestämään 100 bar painetta? Tämä jäi näemmä sinulta heti kättelyssä älyämättä, et ole alan ymmärtäjä sen vähäisen vertaa, loogista päättelykykyä ei löydy nimeksikään. Laivan painolastitankkeja täytettäessä tankeista poistuu ilma, kun ilma poistuu laivan kokonaisnoste pienenee ja uppouma suurenee ja laivan syväys kasvaa ja myös laivan vakaus kasvaa, amen. Ja sinunko oppiesi mukaan ilman puristaminen 100 barin paineeseen saattaa sen tilaan jolla sillä ei enää ole tilavuutta ollenkaan? Miksi vesi toimii painolastina, kas kummaa, se on ilmaa painavampaa ja vedellä täytetty tila painaa enemmän kuin ilmalla täytetty tila jolloin juuri sen tilan nostevaikutus katoaa ja siitä johtuen painolastitankkeja sijaitsee vesirajan alapuolella, yleensä ne pyritään sijoittamaan mahdollisimman alas eli laivan uppouman painipisteen tuntumaan tai mieluummin vielä alemmas. Tankit joiden ainoa tarkoitus on aluksen sivuttainen trimmaaminen, voivat sijaita hieman ylempänäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Meneehän sinne helposti tuon verran ilmaa poistamatta, eikä painekaan ole kuin luokkaa 3 bar.

Olen ollut esim. muutamiakin vesipainekokeita tekemässä voimalaitoksilla. Isoon höyrykattilaan jonka kokonaisputkistotilavuus on luokkaa 200 kuutiometriä vettä ja 80 kuutiometriä höyryä, pumpataan (lämmitettyä) vettä alkuun 280 kuutiometriä, sen jälkeen aloitetaan paineen hidas nosto, jos käyttöpaine on vaikka 140 bar, testipaine on silloin noin 180 bar. Kun systeemin on ensin täytetty 280 kuutiometrillä vettä, paljonko vettä on pumpattava lisää jotta paine nousee 180 bariin? Sinun ajatuskuviosi mukaan varmaan tuhansia kuutiometrejä, mutta ehei, ei se niin mene, muutama sata litraa saa jo paineen nousemaan kymmeniin baareihin ja ehkä pari tonnia lisää ja paine onkin se 180 bar! Muutama kymmenen tai satakin litraa lisää toki vielä tarvitaan koska lämpö laajentaa putkistoja ja höyrykattilan lieriötä jne. ja koko systeemin tilavuus hieman kasvaa.
Yksikään Estonian makeavesi- painolastivesi- polttoaine- tai voiteluöljytankki ei ollut suunniteltu ja rakennettu painelaitteeksi, ne olivat vain oman massansa aiheuttaman hydrostaattisen paineen kestäviä säiliöitä, täällä tietävimmät pojanklopit latailevat niihin 100:n barin paineita tuosta vaan...

Anonyymi kirjoitti:

Ja laivojenko painolastitankit ovat suunniteltu ja rakennettu kestämään 100 bar painetta? Tämä jäi näemmä sinulta heti kättelyssä älyämättä, et ole alan ymmärtäjä sen vähäisen vertaa, loogista päättelykykyä ei löydy nimeksikään. Laivan painolastitankkeja täytettäessä tankeista poistuu ilma, kun ilma poistuu laivan kokonaisnoste pienenee ja uppouma suurenee ja laivan syväys kasvaa ja myös laivan vakaus kasvaa, amen. Ja sinunko oppiesi mukaan ilman puristaminen 100 barin paineeseen saattaa sen tilaan jolla sillä ei enää ole tilavuutta ollenkaan? Miksi vesi toimii painolastina, kas kummaa, se on ilmaa painavampaa ja vedellä täytetty tila painaa enemmän kuin ilmalla täytetty tila jolloin juuri sen tilan nostevaikutus katoaa ja siitä johtuen painolastitankkeja sijaitsee vesirajan alapuolella, yleensä ne pyritään sijoittamaan mahdollisimman alas eli laivan uppouman painipisteen tuntumaan tai mieluummin vielä alemmas. Tankit joiden ainoa tarkoitus on aluksen sivuttainen trimmaaminen, voivat sijaita hieman ylempänäkin.

Lue lisää

Ne painolastitankit on rungon sisällä. Ei sillä ilmalla ole siellä tankissa mitään nostetta, sillä sitä samaa ilmaa on tankin ulkopuolellakin. Ainoa mikä merkitsee on painolastitankin vesimassa. Massalla sitä aluksen asentoa korjataan, ei ilmalla.

Anonyymi kirjoitti:

Olen ollut esim. muutamiakin vesipainekokeita tekemässä voimalaitoksilla. Isoon höyrykattilaan jonka kokonaisputkistotilavuus on luokkaa 200 kuutiometriä vettä ja 80 kuutiometriä höyryä, pumpataan (lämmitettyä) vettä alkuun 280 kuutiometriä, sen jälkeen aloitetaan paineen hidas nosto, jos käyttöpaine on vaikka 140 bar, testipaine on silloin noin 180 bar. Kun systeemin on ensin täytetty 280 kuutiometrillä vettä, paljonko vettä on pumpattava lisää jotta paine nousee 180 bariin? Sinun ajatuskuviosi mukaan varmaan tuhansia kuutiometrejä, mutta ehei, ei se niin mene, muutama sata litraa saa jo paineen nousemaan kymmeniin baareihin ja ehkä pari tonnia lisää ja paine onkin se 180 bar! Muutama kymmenen tai satakin litraa lisää toki vielä tarvitaan koska lämpö laajentaa putkistoja ja höyrykattilan lieriötä jne. ja koko systeemin tilavuus hieman kasvaa.
Yksikään Estonian makeavesi- painolastivesi- polttoaine- tai voiteluöljytankki ei ollut suunniteltu ja rakennettu painelaitteeksi, ne olivat vain oman massansa aiheuttaman hydrostaattisen paineen kestäviä säiliöitä, täällä tietävimmät pojanklopit latailevat niihin 100:n barin paineita tuosta vaan...

Lue lisää

No jos oletetaan, että se kattilan putkisto on ollut lähtötilanteessa täynnä ilmaa, eikä sitä poisteta vesitäytön aikana, niin kattilaan menee se mainitsemasi 200 kuutiota vettä ja ilma on puristuneena todennäköisesti höyrytilaan, jolla varmaan tässä tapauksessa tarkoitetaan lieriötä. Siellä se ilma on sitten puristuneena 180 bar paineessa.

Mutta kuten varmaan tiedät, niin vesipainekokeessa kattila lieriötä myöten täytetään vedellä ja ilma päästetään ulospuhalluksen kautta ulos kunnes kaikki paineosat on täynnä vettä, niin kattilassa ei painekokeen aikana ole ilmaa, koska siitä olisi painekokeessa vain haittaa.

Muistakaa laittaa seisakissa lyijypainoja kattilanne katolle, sillä tyhjän kattilan putkistoissa oleva noste, nostaa kattilan ilmaan :D

Anonyymi kirjoitti:

Ne painolastitankit on rungon sisällä. Ei sillä ilmalla ole siellä tankissa mitään nostetta, sillä sitä samaa ilmaa on tankin ulkopuolellakin. Ainoa mikä merkitsee on painolastitankin vesimassa. Massalla sitä aluksen asentoa korjataan, ei ilmalla.

Lue lisää

Kukaan ei ole puhunut asennon korjaamisesta ilmalla, mutta valitettavasti ilman ilman lisäämistä tai poistamista tankkeja ei tyhjennetä tai täytetä, Ilma sattuu olemaan myös jonkinlaisessa roolissa siinä että koko alus ylipäätään kykenee pysymään pinnalla, jokin merkillinen tekijä muodostaa nosteen, painolastivesikö muodostaa sen nosteen? Mitä vähemmän vesirajan alapuolella rungon sisällä on ilmaa, sitä syvemmällä vedessä on alus, onko näin?
Tietysti esim. Helium olisi nosteen kannalta tehokkaampaa, mutta syystä tai toisesta sitä ei kovin yleisesti hyödynnetä laivojen nosteen tuottajana.

nim: 100 bar painetta laivan painolastitankkiin...

Anonyymi kirjoitti:

No jos oletetaan, että se kattilan putkisto on ollut lähtötilanteessa täynnä ilmaa, eikä sitä poisteta vesitäytön aikana, niin kattilaan menee se mainitsemasi 200 kuutiota vettä ja ilma on puristuneena todennäköisesti höyrytilaan, jolla varmaan tässä tapauksessa tarkoitetaan lieriötä. Siellä se ilma on sitten puristuneena 180 bar paineessa.

Mutta kuten varmaan tiedät, niin vesipainekokeessa kattila lieriötä myöten täytetään vedellä ja ilma päästetään ulospuhalluksen kautta ulos kunnes kaikki paineosat on täynnä vettä, niin kattilassa ei painekokeen aikana ole ilmaa, koska siitä olisi painekokeessa vain haittaa.

Muistakaa laittaa seisakissa lyijypainoja kattilanne katolle, sillä tyhjän kattilan putkistoissa oleva noste, nostaa kattilan ilmaan :D

Lue lisää

100 bar painetta laivan painolastitankkeihin, ei tarvitse poistaa suotta ilmaa...

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei ole puhunut asennon korjaamisesta ilmalla, mutta valitettavasti ilman ilman lisäämistä tai poistamista tankkeja ei tyhjennetä tai täytetä, Ilma sattuu olemaan myös jonkinlaisessa roolissa siinä että koko alus ylipäätään kykenee pysymään pinnalla, jokin merkillinen tekijä muodostaa nosteen, painolastivesikö muodostaa sen nosteen? Mitä vähemmän vesirajan alapuolella rungon sisällä on ilmaa, sitä syvemmällä vedessä on alus, onko näin?
Tietysti esim. Helium olisi nosteen kannalta tehokkaampaa, mutta syystä tai toisesta sitä ei kovin yleisesti hyödynnetä laivojen nosteen tuottajana.

nim: 100 bar painetta laivan painolastitankkiin...

Lue lisää

Entä jos se painolastitankki olisi vesirajan yläpuolella? Vähentäisikö se laivan nostetta?

Mutta sovitaan nyt niin, että painolastitankin periaate on kuten sanoit, eli ilmamäärällä säädetään nostetta. Ei tää nyt niin vakavaa ole.

Anonyymi kirjoitti:

No jos oletetaan, että se kattilan putkisto on ollut lähtötilanteessa täynnä ilmaa, eikä sitä poisteta vesitäytön aikana, niin kattilaan menee se mainitsemasi 200 kuutiota vettä ja ilma on puristuneena todennäköisesti höyrytilaan, jolla varmaan tässä tapauksessa tarkoitetaan lieriötä. Siellä se ilma on sitten puristuneena 180 bar paineessa.

Mutta kuten varmaan tiedät, niin vesipainekokeessa kattila lieriötä myöten täytetään vedellä ja ilma päästetään ulospuhalluksen kautta ulos kunnes kaikki paineosat on täynnä vettä, niin kattilassa ei painekokeen aikana ole ilmaa, koska siitä olisi painekokeessa vain haittaa.

Muistakaa laittaa seisakissa lyijypainoja kattilanne katolle, sillä tyhjän kattilan putkistoissa oleva noste, nostaa kattilan ilmaan :D

Lue lisää

Ulospuhallusta käytetään voimaloilla ulospuhallukseen, ulospuhalluksissa poistetaan käytön aikana tasaisesti pieni määrä höyryä, sillä toiminnalla on jokin tarkoitus. Ulospuhalluksen määrä säädellään näytteenotosta saatujen arvojen pohjalta.

Ilma poistetaan kattiloita vedellä täytettäessä ilmanpoistojen kautta, jokaisesta höyrykattilasta löytyvät ilmanpoistoventtiilit. Kattiloita vedestä tyhjennettäessä samaiset ilmapoistot avataan riittävän ajoissa jotta vältetään putkiston ja mahdollisen lieriön päätyminen alipaineeseen. Miksi vaikka lieriö joka kestää 180 bar paineen, ei saa joutua tilanteeseen jossa siellä lieriössä olisi alipaine, kertokaapa laivatyhjöasiantuntijat tämä, teitähän oli teitäkin tällä sivulla kun suosittelitte kokeilemaan miten tyhjö vaikuttaa laivan painolastitankeissa?

Kattiloiden puhtaaksipuhalluksia isompien huoltojen ja korjausten jälkeen tehdään startti- ja varoventtiilien kautta.

Anonyymi kirjoitti:

100 bar painetta laivan painolastitankkeihin, ei tarvitse poistaa suotta ilmaa...

Itse asiassa tuollainen paineellinen painolastitankista olisi etuja onnettomuustilanteessa. Estonian tapauksessa tankkeja ei voitu tyhjentää sähköjen puuttumisen vuoksi, mutta paineellinen tankki tyhjenisi vain venttiilin avaamalla. Silla olisi Estonian takauksessa voinut ostaa muutaman minuutin lisäaikaa

Anonyymi kirjoitti:

Ulospuhallusta käytetään voimaloilla ulospuhallukseen, ulospuhalluksissa poistetaan käytön aikana tasaisesti pieni määrä höyryä, sillä toiminnalla on jokin tarkoitus. Ulospuhalluksen määrä säädellään näytteenotosta saatujen arvojen pohjalta.

Ilma poistetaan kattiloita vedellä täytettäessä ilmanpoistojen kautta, jokaisesta höyrykattilasta löytyvät ilmanpoistoventtiilit. Kattiloita vedestä tyhjennettäessä samaiset ilmapoistot avataan riittävän ajoissa jotta vältetään putkiston ja mahdollisen lieriön päätyminen alipaineeseen. Miksi vaikka lieriö joka kestää 180 bar paineen, ei saa joutua tilanteeseen jossa siellä lieriössä olisi alipaine, kertokaapa laivatyhjöasiantuntijat tämä, teitähän oli teitäkin tällä sivulla kun suosittelitte kokeilemaan miten tyhjö vaikuttaa laivan painolastitankeissa?

Kattiloiden puhtaaksipuhalluksia isompien huoltojen ja korjausten jälkeen tehdään startti- ja varoventtiilien kautta.

Lue lisää

Miksi painolastitankkiin pitäisi saada tyhjiö? Mitä ihmeen höpinää taas.

Yksi puhuu painolastitankista ja toinen höyrykattilasta. Voi hyvää päivää...

Anonyymi kirjoitti:

Vai että kallistava vaikutus perustuu ilman poistamiseen kallistustankista. Olen ihan varma, ettei tyhjiön luominen kallistustankkiin kallistaisi venettä piiruakaan.

Mä luulen että siinä on kyse niinkin monimutkaisesta jutusta, että kallistussäiliö jossa on enemmän vettä painaa enemmän.

Lue lisää

Minäkin säädän autoni bensatankin painoa ilmamäärää muuttamalla. Kun ilmaa ottaa pois, niin bensiinin määrä lisääntyy, eikä koskaan tarvitse tankata :D

Anonyymi kirjoitti:

Siinä tutkintaselostuksessa sanotaan painolastitankkien olevan siellä kaksoispohjassa. Kallistustankin kooksi on kerrottu noin 90m^3, jolla saadaan 8 asteen kallistuma.

Ylempänä joku kertoi Kurskin reijän kautta virranneen vesimäärän jolla Estonian kallistustankki olisi täyttynyt noin sekunnissa.

Jos kaksoispohjaan olisi päässyt vettä niin sehän olisi kallistanut laivaa ihan pirusti.

No todennäköisesti reikä on tullut laivan osuessa pohjaan, mutta en kyllä itse osta enää väitettä ettei vuoto olisi pystynyt kallistamaan venettä. Totta pirussa olisi.

Lue lisää

laivan kaksoispohja sijaitsee laivan aivan alimmassa osassa, san pohja kertoo jo jotakin! jos kaksoispohjan alue täyttyy vedellä, mikään voima ei kallista alusta, päin vastoin, se tulee entistä vakaammaksi kallistuman suhteen.
Sukellusvene Kurskin "reikä" tosiaan oli aika iso, koko alushan nimittäin katkesi tasan tarkkaan kahteen osaan torpedon räjähdettyä ennen aikojaan. Nuo pätkäthän sittemmin nostettiin jne. Räjähdyksen jälkeenkin aluksen peräosaan jäi vielä normaalistikin suljettuina pidettyjä vesitiiviitä ja suurta ulkoista painetta kestäneitä osastoja joissa osa räjähdyksestä hengissä säilyneistä miehistä sinnitteli kunnes happi väheni liian paljon.

Valitettavasti tämäkin dokkari on verhottu epäolennaiseen salaliitto-sontaan

Tässäkin joko tarkoituksella tai tietämättömyyttä sotketaan eri asioita ja keskitytään epäolennaisuuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti tämäkin dokkari on verhottu epäolennaiseen salaliitto-sontaan

Tässäkin joko tarkoituksella tai tietämättömyyttä sotketaan eri asioita ja keskitytään epäolennaisuuksiin.

Lue lisää

Vilisee käännös- ja asiavirheitä. Esim. spekulaatio on muutaman kerran ''tieto''

Estonian miehistö oli juonessa mukana. He karkasivat 8 metrisellä avomallin MOB-veneellä hätäpaikannuspoijut kainalossa 8 metrisessä aallokossa viilettäen Venäjälle karkuun. Paitsi kapteeni Pith, joka saapui Ruotsin kilvillä varustetulla ambulanssilla Turkuun ja katosi.

Salaliittoon tulee heti järkeä, kun selittäjä on skeptikko :D Sen se vaatii, mutta tuohan alkaisi olemaan jo "teoria" minkä ympärille hommaa voisi rakentaa.

Hurraa. Lopullinen totuus on selvinnyt.

Tuon voisi jopa uskoa.

Ei ole muuta naurettavaa kuin sinun sopertelu.
Visiirinlukoisssa oli aika lailla ''klappia'', visiiri kolisi aina myrskyssä. Vuosikausia, miljoonia kertoja, joskus tulee se viimeinen.
Sallyssa lukoista lukittiin laitimmaiset, keskimmäinen oli niin vittumaisessa paikassa että tuskin virolaisetkaan sinne ryömivät.

Niin, uskottavampaa kai olisi että UUDEN laivan vastaavat osat pettäisivät? Nauraa...

Tä? Otkes mukana, joka oli peittelemässä todisteita ja tuputtaa teoriaa visiirin irtoamisesta.

Ei kai kukaan foliopipo voi hyväksyä tuota?

No leikki sikseen. Hyvä että tutkitaan ja hyvä että Otkes on mukana. Sieltä löytyy varmasti tarvittavaa ammattitaitoa tutkintaan.

Toivottavasti Estonia kylki kuvataan nyt kunnolla. Olisihan tuo dokkari-porukka voinut sen tehdä ja julkaista, kun kerran kameransa Estonialle veivät, mutta harmillisesti hylyltä kuvattua materiaalia on julkaistu vain 5 min pätkä ja sekin keskittyy vai itse reiän kuvaamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Tä? Otkes mukana, joka oli peittelemässä todisteita ja tuputtaa teoriaa visiirin irtoamisesta.

Ei kai kukaan foliopipo voi hyväksyä tuota?

No leikki sikseen. Hyvä että tutkitaan ja hyvä että Otkes on mukana. Sieltä löytyy varmasti tarvittavaa ammattitaitoa tutkintaan.

Toivottavasti Estonia kylki kuvataan nyt kunnolla. Olisihan tuo dokkari-porukka voinut sen tehdä ja julkaista, kun kerran kameransa Estonialle veivät, mutta harmillisesti hylyltä kuvattua materiaalia on julkaistu vain 5 min pätkä ja sekin keskittyy vai itse reiän kuvaamiseen.

Lue lisää

Olen kyllä joutessani lukenut tätä palstaa. Tuntuu uskomattomalta, että viitsitään jauhaa kakkaa asiasta. Useimmilla ei ole pientäkään ymmärrystä tapahtuneesta saatikka aluksen vakavuudesta / uppoamisen syystä. Pitää vaan saada kommentoida ja höpöttää.

Eikö teitä edes hävetä tyhmyytenne, vaikka eihän sille itse mitään voi. Onhan siinä osuutta vanhemmillakin!!!

Anonyymi kirjoitti:

Tä? Otkes mukana, joka oli peittelemässä todisteita ja tuputtaa teoriaa visiirin irtoamisesta.

Ei kai kukaan foliopipo voi hyväksyä tuota?

No leikki sikseen. Hyvä että tutkitaan ja hyvä että Otkes on mukana. Sieltä löytyy varmasti tarvittavaa ammattitaitoa tutkintaan.

Toivottavasti Estonia kylki kuvataan nyt kunnolla. Olisihan tuo dokkari-porukka voinut sen tehdä ja julkaista, kun kerran kameransa Estonialle veivät, mutta harmillisesti hylyltä kuvattua materiaalia on julkaistu vain 5 min pätkä ja sekin keskittyy vai itse reiän kuvaamiseen.

Lue lisää

Todistat sitten varmaan luotettavasti miten ja mitä todisteita Otkes peitteli. Sinun pitää nyt hankkia runsaasti todisteita joilla todistat että Otkes peitteli todisteita, onnea matkaan!

Anonyymi kirjoitti:

Todistat sitten varmaan luotettavasti miten ja mitä todisteita Otkes peitteli. Sinun pitää nyt hankkia runsaasti todisteita joilla todistat että Otkes peitteli todisteita, onnea matkaan!

Lue lisää

Sarkasmi on vaikea laji...ymmärtää

Anonyymi kirjoitti:

Sarkasmi on vaikea laji...ymmärtää

Kyllä vain, pitää vaan ymmärtää mikä ei ole sarkasmia: Kommenttini ei ollut sarkasmia. Mitä muuta voidaan edellyttää joltakin jos hän aikoo todistaa jonkun toisen salailevan ja valehtelevan asioita: Hänen tulee kyetä luotettavasti todistamaan omat väitteensä oikeiksi, hänellä siis tulee olla todisteet!
Tässä tapauksessa Otkesia salailusta ja valehtelusta syyttävän tahon tulee esittää luotettavat todisteet siitä että Otkes salailee ja valehtelee, että edelleen ei muuta kuin onnea matkaan!

Laivan kaksoispohja sijaitsee laivan pohjassa, siksi sitä kutsutaan kaksoisPOHJAKSI. Laivan kyljellä, ei varsinkaan tämän laivan kyljellä, ei ollut kaksoiskuorirakennetta. Reikä ei ole lähelläkään laivan pohjaa, se on, jos sellainen ylipäätään on, laivan kyljessä vesirajan kohdalla, soin vesirajan alapuolella ja osin vesirajan yläpuolella.
Nyt meni case kohdilleen, taas kerran laiva- asiantuntija iski...

Anonyymi kirjoitti:

Laivan kaksoispohja sijaitsee laivan pohjassa, siksi sitä kutsutaan kaksoisPOHJAKSI. Laivan kyljellä, ei varsinkaan tämän laivan kyljellä, ei ollut kaksoiskuorirakennetta. Reikä ei ole lähelläkään laivan pohjaa, se on, jos sellainen ylipäätään on, laivan kyljessä vesirajan kohdalla, soin vesirajan alapuolella ja osin vesirajan yläpuolella.
Nyt meni case kohdilleen, taas kerran laiva- asiantuntija iski...

Lue lisää

Heh. Sinähän hauska veikkonen olet.

Osaat varmaan sitten myös kerto mistä alkaa esim. vedenalaisesta osaltaan pyörälinjaisen laivan pohja:)

Laivan vedenalaista osaa kutsutaan laivan pohjaksi ja laivan vedenalaiseen osaan osuvaa kosketusta sanotaan pohjakosketukseski.

Sinä se varsinainen laivaexpertti olet:)

Ja reiän kohdalla todellakin on kaksikuorirakenne!

Painovoima vaan tuppaa vetämään rakenteeltaan eteenpäin kallistettua ja alhaalta saranoitua ramppia auki. Ramppihan täysin ala-asennossa on aika reilusti alaviistossa varsinkin kun kaikki nostolaitteet on rikkoontuneet. Vaikka aalto löisi sen välillä kiinni, niin aukeaa se aina uudelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Painovoima vaan tuppaa vetämään rakenteeltaan eteenpäin kallistettua ja alhaalta saranoitua ramppia auki. Ramppihan täysin ala-asennossa on aika reilusti alaviistossa varsinkin kun kaikki nostolaitteet on rikkoontuneet. Vaikka aalto löisi sen välillä kiinni, niin aukeaa se aina uudelleen.

Lue lisää

Aukeaisi kun vedenpaine hellittää ja seuraava törmäys aaltoon taas sulkisi.

Juuri niin padotusventtiili toimiikin.

...eikös ole...lue onnettomuustutkintakeskuksen raportista! ...voisi luulla...niin luuli...luuliluulilullallaa...

Anonyymi kirjoitti:

...eikös ole...lue onnettomuustutkintakeskuksen raportista! ...voisi luulla...niin luuli...luuliluulilullallaa...

Jossain kommentissa ennustettiin osuvasti hybridivaikuttajien kuumenevan.

Tältä se ilmeisesti kuulostaa?

Anonyymi kirjoitti:

Aukeaisi kun vedenpaine hellittää ja seuraava törmäys aaltoon taas sulkisi.

Juuri niin padotusventtiili toimiikin.

Eipä kuitenkaan sulkeunut, koska vettä pääsi isoja määriä autokannelle ja laiva kaatui.

Tosin ramppi vuoti reilusti vettä autokannelle vielä visiirin paikallaan ollessaan, koska tiivisteet oli heikossa hapessa. Tästähän on useampi näköhavainto, että autokannelle tuli vettä rampin laidoilta.

Anonyymi kirjoitti:

Aukeaisi kun vedenpaine hellittää ja seuraava törmäys aaltoon taas sulkisi.

Juuri niin padotusventtiili toimiikin.

Periaatteessa näin voisi käydä, mutta aallon korkeus ja jaksollisuus ole riittävä voima pitämään ramppia tiiviisti kiinni. Toinen seikka on, että aaltojen voima ei kohdistu millään lailla tasaisesti vaan aalto voi murtua rampin päälle ylhäältä tai sivusta. Tällöin vedellä on vapaa pääsy autokannelle.

Eivät missään tapauksessa. Sitä paisti useimmat salaliitosta meuhkaavat hyväksyvät oikean aidon selvityksen, kunhan vain meuhkaamisen halusta meuhkaavat!

Sehän näissä salkkarijutuissa on ongelma, että yhden ihmisen subjektiivista näkemystä tai pelkkää mielipidettä pidetään faktana ja todisteena.

Estonialta pelastui 137 ihmistä ja kaikilla on onnettomuudesta oma kokemusperäinen subjektiivinen näkemys tapahtumien kulusta. Pelastuneiden kertomukset ja havainnot on yksi tapa selvittää tapahtumien kulkua, mutta tuollaisessa nopessa ja järkyttävässä onnettomuudessa ihmiset kokevat ja muistavat asiat eri tavalla. Siksi yhden ihmisen kertomukselle ei voi antaa liikaa painoarvoa.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän näissä salkkarijutuissa on ongelma, että yhden ihmisen subjektiivista näkemystä tai pelkkää mielipidettä pidetään faktana ja todisteena.

Estonialta pelastui 137 ihmistä ja kaikilla on onnettomuudesta oma kokemusperäinen subjektiivinen näkemys tapahtumien kulusta. Pelastuneiden kertomukset ja havainnot on yksi tapa selvittää tapahtumien kulkua, mutta tuollaisessa nopessa ja järkyttävässä onnettomuudessa ihmiset kokevat ja muistavat asiat eri tavalla. Siksi yhden ihmisen kertomukselle ei voi antaa liikaa painoarvoa.

Lue lisää

Pelastuneista 100% oli pahassa sokissa, heidän havainnot ovat erittäin epäluotettavia.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän näissä salkkarijutuissa on ongelma, että yhden ihmisen subjektiivista näkemystä tai pelkkää mielipidettä pidetään faktana ja todisteena.

Estonialta pelastui 137 ihmistä ja kaikilla on onnettomuudesta oma kokemusperäinen subjektiivinen näkemys tapahtumien kulusta. Pelastuneiden kertomukset ja havainnot on yksi tapa selvittää tapahtumien kulkua, mutta tuollaisessa nopessa ja järkyttävässä onnettomuudessa ihmiset kokevat ja muistavat asiat eri tavalla. Siksi yhden ihmisen kertomukselle ei voi antaa liikaa painoarvoa.

Lue lisää

Riippuu tietenkin tapahtumasta, mutta kun kyse on laivasta, niin jokainen näkee vain sen, minkä näkee eikä pysty muodostamaan kokonaiskuvaa.

Aivot täydentävät pienistä palasista syntyvät mielikuvat järkevän tuntuiseksi kokonaisuudeksi, jonka todenmukaisuus riippuu siitä, mitä on havaittu, siitä, miten se on ymmärretty ja tietenkin siitä, minkälaisilta taustoilta lähdetään liikkeelle.

Laivapuolen DI tulee todennäköisesti todenmukaisempaan lopputulokseen kuin kosmetologi - kosmetologeja mitenkään väheksymättä.

Salaliittoteoreetikoilla on keskenään paljon yhteistä. Ei ole sattumaa, että UFOt aina tunkevat asioita persiiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Pelastuneista 100% oli pahassa sokissa, heidän havainnot ovat erittäin epäluotettavia.

Itse asiassa ei läheskään kaikki. Osa oli shokissa aivan toimintakyvyttömänä ja vain lievästi järkyttyneitä.

Tämäkin aiheuttaa merkittävää poikkeamaa kokemuksiin ja muistikuviin.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu tietenkin tapahtumasta, mutta kun kyse on laivasta, niin jokainen näkee vain sen, minkä näkee eikä pysty muodostamaan kokonaiskuvaa.

Aivot täydentävät pienistä palasista syntyvät mielikuvat järkevän tuntuiseksi kokonaisuudeksi, jonka todenmukaisuus riippuu siitä, mitä on havaittu, siitä, miten se on ymmärretty ja tietenkin siitä, minkälaisilta taustoilta lähdetään liikkeelle.

Laivapuolen DI tulee todennäköisesti todenmukaisempaan lopputulokseen kuin kosmetologi - kosmetologeja mitenkään väheksymättä.

Salaliittoteoreetikoilla on keskenään paljon yhteistä. Ei ole sattumaa, että UFOt aina tunkevat asioita persiiseen.

Lue lisää

Näin se on. Valitettavasti näihin salkkari-dokkareihin usein tuodaan asiantuntijaksi juuri se pelastunut kosmetologi jolle kerrostalon kokoisen matkustajalaivan uppoaminen on elämää suurempi ihme, eikä hän voi millään ymmärtää, että laiva voi upota ilman reikää pohjassa

Tätä mielipidettä sitten helposti esitetään faktana ja faktaa tuetaan tietenkin sillä, että kosmetologi on onnettomuuden itse kokenut. Jos laivapuolen DI väittää muuta, niin hän on automaattisesti mukana salaliitossa.

Salaliitoilla tosiaan on sama kaava ja se toistuu joka kerta. Lähtökohta on, että kaikki muut on mukana salaliitossa paitsi salaliittoon uskova itse. Keskittyminen epäolennaisuuksiin ja epäilyksen luominen toistuu aina. Myös erilaiset väitteet jotka ovat välillä niin päättömiä, että joskus tuntuu että voiko niihin oikeasti ihminen uskoa vai onko foliopipoilu vain jokin harrastus?

Salaliittoteoriat ovat nimensä mukaisesti vain teorioita vailla todisteita, eikä niitä sen vuoksi voi kovin vakavasti ottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se on. Valitettavasti näihin salkkari-dokkareihin usein tuodaan asiantuntijaksi juuri se pelastunut kosmetologi jolle kerrostalon kokoisen matkustajalaivan uppoaminen on elämää suurempi ihme, eikä hän voi millään ymmärtää, että laiva voi upota ilman reikää pohjassa

Tätä mielipidettä sitten helposti esitetään faktana ja faktaa tuetaan tietenkin sillä, että kosmetologi on onnettomuuden itse kokenut. Jos laivapuolen DI väittää muuta, niin hän on automaattisesti mukana salaliitossa.

Salaliitoilla tosiaan on sama kaava ja se toistuu joka kerta. Lähtökohta on, että kaikki muut on mukana salaliitossa paitsi salaliittoon uskova itse. Keskittyminen epäolennaisuuksiin ja epäilyksen luominen toistuu aina. Myös erilaiset väitteet jotka ovat välillä niin päättömiä, että joskus tuntuu että voiko niihin oikeasti ihminen uskoa vai onko foliopipoilu vain jokin harrastus?

Salaliittoteoriat ovat nimensä mukaisesti vain teorioita vailla todisteita, eikä niitä sen vuoksi voi kovin vakavasti ottaa.

Lue lisää

Kosmetologin ihmettelyt olivatkin aiheellisia, laiva kun ei uponnut pohjassa olleen reiän takia!

Anonyymi kirjoitti:

Kosmetologin ihmettelyt olivatkin aiheellisia, laiva kun ei uponnut pohjassa olleen reiän takia!

Pitäisi vaan löytää sieltä pohjasta ensin se reikä. Sen luulisi olevan helppoa, kun Estonia makaa pohja ylöspäin. Vai onko Visiirin polttoleikkaajat hitsanneet sen umpeen? Onhan sekin mahdollista.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisi vaan löytää sieltä pohjasta ensin se reikä. Sen luulisi olevan helppoa, kun Estonia makaa pohja ylöspäin. Vai onko Visiirin polttoleikkaajat hitsanneet sen umpeen? Onhan sekin mahdollista.

Lue lisää

Reiästä on raportoitu 26 vuotta sitten.
Tuskin se on kadonnut

Anonyymi kirjoitti:

Reiästä on raportoitu 26 vuotta sitten.
Tuskin se on kadonnut

No onko siitä jotain todistetta? Uskottava kuva pohjassa olevasta reiästä riittää.

Voihan käydä näinkin aloittajan otsikkoa mukaillen:

Estonia upotussalaliitto viimein kuivumassa kokoon?!

Anonyymi kirjoitti:

Voihan käydä näinkin aloittajan otsikkoa mukaillen:

Estonia upotussalaliitto viimein kuivumassa kokoon?!

Ei salaliittoon uskovat usko mihinkään selvitykseen, joka ei ole sama kuin heidän uskonto.
Siksi on turhaa selvittää lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Ei salaliittoon uskovat usko mihinkään selvitykseen, joka ei ole sama kuin heidän uskonto.
Siksi on turhaa selvittää lisää.

Uskotko sinä siihen, että asekuljetukset kiellettiin 10v ja tuo hiekalla peitetty reikä 20 vuotta.

Vai uskotko vaikka kakan olevan suolakurkkua ja mussutat mielelläsi, kun jaic niihin toteaa?

Hui hitsi

Moneltako ihmiseltä suostumus pitäisi hankkia?
Vastaus vaikka tuhannen tarkkuudella.

Anonyymi kirjoitti:

Moneltako ihmiseltä suostumus pitäisi hankkia?
Vastaus vaikka tuhannen tarkkuudella.

Valitettavasti en ole asian suhteen päätösvaltainen.

Mikä sun koulutuksesi on?

Autokannelle ei ole sukellettu, koska se on liian vaarallista.

Estonia upposi kyljellään perä edellä ja makaa pohjassa kyljellään 120-130 astetta kallistuneena, niin autokannella ei mikään enää indikoi yhtään mistään.

Anonyymi kirjoitti:

Autokannelle ei ole sukellettu, koska se on liian vaarallista.

Estonia upposi kyljellään perä edellä ja makaa pohjassa kyljellään 120-130 astetta kallistuneena, niin autokannella ei mikään enää indikoi yhtään mistään.

Lue lisää

Estonia makaa merenpohjassa SB kyljellään. Miten hitossa joku on löytänyt ja kuvannut reiän aluksen SB kyljestä ??
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006652197.html
http://wikimapia.org/16743856/fi/M-S-Estonian-hylky#/photo/1740653

Anonyymi kirjoitti:

Autokannelle ei ole sukellettu, koska se on liian vaarallista.

Estonia upposi kyljellään perä edellä ja makaa pohjassa kyljellään 120-130 astetta kallistuneena, niin autokannella ei mikään enää indikoi yhtään mistään.

Lue lisää

No nyt on kovemman luokan asiantuntija kommentoimassa :-)

Anonyymi kirjoitti:

Estonia makaa merenpohjassa SB kyljellään. Miten hitossa joku on löytänyt ja kuvannut reiän aluksen SB kyljestä ??
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006652197.html
http://wikimapia.org/16743856/fi/M-S-Estonian-hylky#/photo/1740653

Lue lisää

Videon autentisuutta ja kuvatun rei'än olemassa oloa ei ole yksikään virallinen taho kiistänyt, ainoastaan pekulaatuot rei'än syntymistavasta ja -ajankohdasta.

Vastaus kysymykseesi siis on, vedenalaisella tutkimus- ja kuvauskalustolla.

Anonyymi kirjoitti:

No nyt on kovemman luokan asiantuntija kommentoimassa :-)

Jätän tuon asiantuntemuksen alan ammattilaisille, mutta fakta on, että autokannelle ei ole vielä kukaan sukeltanut, joten autokannen ja lastin tilasta ei ole mitään konkreettista tietoa.

Sehän on varma, että melkoinen kaaos siellä on.

Anonyymi kirjoitti:

Videon autentisuutta ja kuvatun rei'än olemassa oloa ei ole yksikään virallinen taho kiistänyt, ainoastaan pekulaatuot rei'än syntymistavasta ja -ajankohdasta.

Vastaus kysymykseesi siis on, vedenalaisella tutkimus- ja kuvauskalustolla.

Lue lisää

''....vedenalaisella tutkimus- ja kuvauskalustolla.''
Sekä maansiirtokalustolla jos haluaa kuvata Estonian oikeaa kylkeä.

Ihan hyvä pointti.

Autokannelta viimeisenä poistuneet screwit näki rampin olevan kiinni jolle on tarjottu selitykseksi sattumaa, kun ramppi oli välillä kiinni ja välillä auki. Katsoivat monitoria aina sattumalta silloin, kun ramppi oli ylhäällä.

Jos näin oli, niin kai ammattimiehet sentään olisivat hämmästelleet rampin edestä kadonneita henkilöautoja?

Jos mega-aalto tuhosi laivan keulan, niin tuskin omilla käsijarruillaan lukitut henkilöautot uhmasi aaltoa pysymällä paikallaan avoimen rampin edessä paikallaan? Ja vedenhän on todettu syöksyvän sisään sellaisella voimalla että oksat pois.

Tämähän alkaa haista ihan siltä itseltään!

Anonyymi kirjoitti:

Ihan hyvä pointti.

Autokannelta viimeisenä poistuneet screwit näki rampin olevan kiinni jolle on tarjottu selitykseksi sattumaa, kun ramppi oli välillä kiinni ja välillä auki. Katsoivat monitoria aina sattumalta silloin, kun ramppi oli ylhäällä.

Jos näin oli, niin kai ammattimiehet sentään olisivat hämmästelleet rampin edestä kadonneita henkilöautoja?

Jos mega-aalto tuhosi laivan keulan, niin tuskin omilla käsijarruillaan lukitut henkilöautot uhmasi aaltoa pysymällä paikallaan avoimen rampin edessä paikallaan? Ja vedenhän on todettu syöksyvän sisään sellaisella voimalla että oksat pois.

Tämähän alkaa haista ihan siltä itseltään!

Lue lisää

Voisiko johtua siitä, että autokannella viimeisenä käynyt vahtimatruusi käsi siellä, kun visiiri oli paikallaan ja ramppi kiinni. Jos visiiri olisi ollut jo tuolloin irti ja ramppi täysin auki, niin kyseinen matruusi ei olisi ketomassa käynnistää autokannella.

Kamerakuvasta oli nähty että rampin välistä tulee vettä autokannelle ja visiiri on ollut vielä tässä vaiheessa kiinni laivassa. Myöhemmin vettä kerrotaan tulleen niin paljon autokannelle, että kameran linssi kastui ja kuvasta ei saanut selvää.

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko johtua siitä, että autokannella viimeisenä käynyt vahtimatruusi käsi siellä, kun visiiri oli paikallaan ja ramppi kiinni. Jos visiiri olisi ollut jo tuolloin irti ja ramppi täysin auki, niin kyseinen matruusi ei olisi ketomassa käynnistää autokannella.

Kamerakuvasta oli nähty että rampin välistä tulee vettä autokannelle ja visiiri on ollut vielä tässä vaiheessa kiinni laivassa. Myöhemmin vettä kerrotaan tulleen niin paljon autokannelle, että kameran linssi kastui ja kuvasta ei saanut selvää.

Lue lisää

Eikös visiirin pitänyt vetäistä ramppi mukanaan?

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko johtua siitä, että autokannella viimeisenä käynyt vahtimatruusi käsi siellä, kun visiiri oli paikallaan ja ramppi kiinni. Jos visiiri olisi ollut jo tuolloin irti ja ramppi täysin auki, niin kyseinen matruusi ei olisi ketomassa käynnistää autokannella.

Kamerakuvasta oli nähty että rampin välistä tulee vettä autokannelle ja visiiri on ollut vielä tässä vaiheessa kiinni laivassa. Myöhemmin vettä kerrotaan tulleen niin paljon autokannelle, että kameran linssi kastui ja kuvasta ei saanut selvää.

Lue lisää

Estoniahan oli jo kallistunut kun monitorista rampin kiinni nähneet lähti autokannelta.

Eli

joko Estonia sai kallistuman vaikka ramppi oli kiinni

tai työntekijät eivät huomanneet monitorista katsomalla henkilöautojen häipyneen aallon mukana

tai henkilöautot pysyi rampin takana paikallaan, vaikka aalto tai useampi oli syöksynyt avoimelle autokannelle

Omaan korvaan nuo kaksi virallisen raportin agendaan mahtuvaa vaihtoehtoa kuulostaa foliohattuilulta!

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko johtua siitä, että autokannella viimeisenä käynyt vahtimatruusi käsi siellä, kun visiiri oli paikallaan ja ramppi kiinni. Jos visiiri olisi ollut jo tuolloin irti ja ramppi täysin auki, niin kyseinen matruusi ei olisi ketomassa käynnistää autokannella.

Kamerakuvasta oli nähty että rampin välistä tulee vettä autokannelle ja visiiri on ollut vielä tässä vaiheessa kiinni laivassa. Myöhemmin vettä kerrotaan tulleen niin paljon autokannelle, että kameran linssi kastui ja kuvasta ei saanut selvää.

Lue lisää

Voihan siellä ollut käynyt muitakin, ne vain eivät enää ole kertomassa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös visiirin pitänyt vetäistä ramppi mukanaan?

Kyllä siinä vaiheessa, kun visiiri tippui kokonaan, niin myös ramppi aukesi.

Anonyymi kirjoitti:

Estoniahan oli jo kallistunut kun monitorista rampin kiinni nähneet lähti autokannelta.

Eli

joko Estonia sai kallistuman vaikka ramppi oli kiinni

tai työntekijät eivät huomanneet monitorista katsomalla henkilöautojen häipyneen aallon mukana

tai henkilöautot pysyi rampin takana paikallaan, vaikka aalto tai useampi oli syöksynyt avoimelle autokannelle

Omaan korvaan nuo kaksi virallisen raportin agendaan mahtuvaa vaihtoehtoa kuulostaa foliohattuilulta!

Lue lisää

"Estoniahan oli jo kallistunut kun monitorista rampin kiinni nähneet lähti autokannelta."

Ei ollut. Vahtimatruusi on autokannella selvittämässä metallisia ääniä, jotka varmaankin johtuivat jonkin visiirin lukon pettämisestä. Autokannella ei ollut vettä, eikä laiva ollut tuolloin kallistunut. Vahtimatruusi lähti takaisin komentosillalle.

Monitorin kuva näkyi konehuoneen valvomossa ja komentosillalla. Konehuoneen valvomosta monitorista nähtiin myöhemmin veden tulevan autokannelle. Ramppi oli ollut tässä vaiheessa kiinni. Myöhemmin vettä oli niin paljon, että kameran kuva oli sumentunut.

Tämän jälkeen havaintoja autokannelta ei ole, koska kallistuma kasvoi nopeasti ja pääkoneet sammuivat hetken kuluttua myös myöhemmin apukoneet. Koneen valvomossa on ollut täysi paniikki, eikä monitoreja oli ehditty vilkuilemaan.

Ramppi on kiinni. Toistensa päällä olevien henkilöautojen ja rekkojen sekaan ei kannata sukeltaa.

Laiva makaa merenpohjassa kiiltävä puoli alaspäin ja alareunasta saranoitu ramppi on painovoiman vaikutuksesta kiinni.

Laivan ylempiin kerroksiin sukeltajat menivät seinään polttoleikatun reijän kautta ja ihan samoin esim. ramppiin voisi polttoleikata reijän josta uittaa kuvausrobotti sisälle.

Mutta autokannella vaikuttaa olevan pitävän hautarauha!

Anonyymi kirjoitti:

Laiva makaa merenpohjassa kiiltävä puoli alaspäin ja alareunasta saranoitu ramppi on painovoiman vaikutuksesta kiinni.

Laivan ylempiin kerroksiin sukeltajat menivät seinään polttoleikatun reijän kautta ja ihan samoin esim. ramppiin voisi polttoleikata reijän josta uittaa kuvausrobotti sisälle.

Mutta autokannella vaikuttaa olevan pitävän hautarauha!

Lue lisää

Toki voisi, mutta 2 kerroksinen autokansi on täynnä autoja jotka ovat kyljellään, katollaan epämääräisessä järjestyksessä. ROV kaapelit tai itse laite jää helposti jumiin ja sukeltajille autokansi on liian vaarallinen paikka sukeltaa. Nähtävää on aika vähän eikä tutkinnan kannalta mitään olennaista lisätietoa sieltä saada.

Anonyymi kirjoitti:

Toki voisi, mutta 2 kerroksinen autokansi on täynnä autoja jotka ovat kyljellään, katollaan epämääräisessä järjestyksessä. ROV kaapelit tai itse laite jää helposti jumiin ja sukeltajille autokansi on liian vaarallinen paikka sukeltaa. Nähtävää on aika vähän eikä tutkinnan kannalta mitään olennaista lisätietoa sieltä saada.

Lue lisää

ROV menetyksenkin uhalla vapaaehtoisia tutkimusryhmiä takuulla löytyy.

Anonyymi kirjoitti:

ROV menetyksenkin uhalla vapaaehtoisia tutkimusryhmiä takuulla löytyy.

Ramppi on noin metrin verran yläosastaan auki, joten kyllä siitä pienen ROV:n saisi varmaan ujutettua. Tosin sitä ei ole kukaan tehnyt, ei edes salkkari-dokkareita tehneet ryhmät.

Tosin ei sinne autokannelle ROV:lla pääse kovin pitkälle, siellä on sen verran paljon romua vastassa.

Hmm..

Salaliittoteorian kehittäjät puhuvat jatkuvasti johdonmukaisuudesta, tuossa sitä on enemmän kuin salaliitoissa.