Pudokas:"Nimekkäimmät ja kuuluisimmat muista Talvelan ja Isontalon Antin 450 miehen joukon jonka Pietarista hiihtään lähtenyt pienjoukko yllätti nukkumasta !? Antti jo uhkasi pistoolillaan omaa porukkaa pakenemasta,mutta ei mahtanut mitään !?"
Tapahtuma päätti ns.Vienan kansannousun. Noin sadan km päässä rajasta yöpyi Kiimasjärven koululla heimosoturien muutaman jääkäriupseerin johtama ehkä noin 200 miehen vahvuinen joukko.
Puna-armeija lähetti sitä vastaan entisistä punakaartilaisista kootun hiihto-osaston,jota johti Toivo Antikainen. Se tuotiin junakuljetuksena mahdollisimman pitkälle ja jatkoi hiihtäen.
Kiimasjärvelle se iski yllättäen yöllä hajoittaen valkoisten joukon, vain pienen osan päästessä pakoon.
Jääkärimajuri Talvela ei ollut paikalla,tuskin Antti Isotalokaan.
Tapahtuma päätti ns.Vienan kansannousun. Noin sadan km päässä rajasta yöpyi Kiimasjärven koululla heimosoturien muutaman jääkäriupseerin johtama ehkä noin 200 miehen vahvuinen joukko.
Puna-armeija lähetti sitä vastaan entisistä punakaartilaisista kootun hiihto-osaston,jota johti Toivo Antikainen. Se tuotiin junakuljetuksena mahdollisimman pitkälle ja jatkoi hiihtäen.
Kiimasjärvelle se iski yllättäen yöllä hajoittaen valkoisten joukon, vain pienen osan päästessä pakoon.
Jääkärimajuri Talvela ei ollut paikalla,tuskin Antti Isotalokaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sissipäällikkö Ilmarisen (Jalmari Takkinen) johtamat karjalaiset olivat aloittaneen kapinan venäläisiä vastaa lokakuussa 1921. Kapinalliset olivat jakaantuneet kolmeen osastoon, joista Uhtualla ja Kiestingissä toiminut Vienan Rykmentti eteni kohti Louhea, Kiimasjärvellä päämajaansa pitänyt Karjalan Metsäsissirykmentti taas kohti Sorokkaa ja Repolan pataljoona eteni etelään vallaten Porajärven vuoden lopulla. Kapinallisten vahvuus oli kaikkiaan 2 500 miestä. Suomen puolelta kapinallisia lähti avustamaan noin 500 vapaaehtoista, joista ensimmäiset saapuivat Karjalaan marraskuun lopulla 1921. Suomalaisten osuus oli suurin Repolan Pataljoonassa, jota komensivat ensin jääkärikapteeni Gustaf Svinhufvud ja sen jälkeen joulukuun puolivälistä alkaen jääkärimajuri Paavo Talvela. Metsäsissirykmentin komentajaksi tuli kapteeni Emil Hiukka ja vänrikki Paul Marttina taas johti kaukopartiota, joka yritti katkaista Muurmannin radan siinä kuitenkaan onnistumatta. Koska kapinalliset eivät saaneet Muurmannin rataa katkaistua puna-armeija onnistui tuomaan paikalle 20 000 miehen vahvuiset joukot kapinaa kukistamaan.
Antikaisen hiihtopataljoonan retki
Toivo Antikaisen johtama 136 miehen hiihtopataljoona teki 20. tammikuuta 1922 yllätysiskun syvälle sissien selustaan Kiimasjärven kylään, jossa sijaitsi metsäsissien esikunta ja muun muassa kenttäsairaala. Antikaisen joukko, joka koostui valtaosin Suomesta 1918 paenneista punaisista oli muodostettu Pietarin suomalaisen sotakoulun oppilaista. Joukko lähti liikkeelle 7. tammikuuta Maaselän asemalta ja eteni 980 kilometrin pituisella hiihtomarssilla Paatenen, Honkaniemen, Repolan ja Saarenpään kautta Kiimasjärvelle, Antikaisen joukko yllätti kylää vartioineen karjalaisista koostuneen reservikomppanian, mutta esikunnan ja kenttäsairaalan väki onnistui suurimmaksi osaksi pakenemaam. Antikaisen vangiksi jäi noin 40 karjalaista sekä sairaalassa potilaana ollut Antti Marjoniemi. Kylässä olleet sissien ampumatarvike- ym. varastot tuhottiin tai otettiin mukaan sotasaaliiksi.
Paluumatkalla Antikainen alkoi ensimmäisessä yöpymisleirissä kuulustella Marjoniemeä, joka ei kuitenkaan paljastanut mitään tietojaan. Tästä suuttuneena Antikainen pakotti Marjoniemen pistimien avulla palavaan nuotioon istumaan, jossa hän sitten paloi kuoliaaksi. Antikaisen joukossa mukana ollut Hjalmar Front kertoi muistelmissaan kuulleensa Marjoniemen tuskanhuudot, vaikkei hän ollut itse silminnäkijänä. Myös toinen Antikaisen joukon mukana ollut suomalainen Ludvig Arajärvi kertoi myöhemmin, että Marjoniemi poltettiin. Antikaisen retkellä mukana olleen Toivo Vähän elämäkerran kirjoittaja Oleg Tihonov taas on esittänyt, että Vähä surmasi Antikaisen käskystä Marjoniemen ja pari muuta vankia katkaisemalla näiden kaulavaltimot puukolla.
Tapahtumaa juhlittiin NL:ssa suurvoittona ja Toivo Antikaisesta tehtiin sankarihahmo.
Todellisuudessa suomalaisia kaatui vain muutama.
Talvela oli kaukana Repolassa pataljoonan komentajana.
Tässä totuus koulupudokkaan uusimasta tarinasta.
Surullinen loppu oli vienalaisten metsäsissien kapinalla.
Lopulta noin 22 000 puna-armeijalaista teki lopun itsenäisyystoiveista.
Jonkin verran vienalaisia pakeni Suomeen.