Mistä tiesitte millaista hoitoa haluatte?

Muistan viime talvelta, kun ajauduin väsyneenä terapian aikana masennukseen ja lopulta hakeuduin yksityiselle psykiatrille, kun meinasi tulla avioero.
Kovasti tuokin lääkäri tivasi, että mitä haluan ja kirjasi lopulta Kanta-järjestelmään, että potilaan oma suunnitelma ei selviä ja potilas tuijottaa. Kai mä odotin lääkäriltä ihmeitä, jota sillä ei ollut tarjota. Lääkkeitä jatkettiin mun itse aloittamalla linjalla ja kesää kohti helpotti.

Minua vaivaa eniten kun kysytään, että mikä on sinun tavoite, että kun hoito päättyy niin missä pisteessä haluat olla? Ihan hirveä kysymys, en osaa ikinä ajatella niin kauas ja se stressaa. Tiedän, että pitäisi olla selkeät tavoitteet, että hoidoista on paremmin apua, helpompi kohdistaa ja tulee halvemmaksi, jos on vähemmän ns. turhia päiviä.
Muutenkin systeemit sellasia, että tuloksia haetaan.
Etenkin jos masentaa minusta olisi paras vain mennä päivä tai viikko kerrallaan, sitä pidemmällä olevat tavoitteet stressaa liikaa.

Oletan, että sinulle esitetty kysymys on samantyyppinen.. Voiko tuollaiseen kysymykseen vasta, että tavoite on löytää tavoitteita? Varmaan sopii enemmän omaani, mutta kokeilllaan toisella tavalla.. Sano lääkärille, että mitkä asiat haluat, että toimii taas. Jokin mikä on nyt vaikeaa, ei tarvitse olla iso juttu, ja sanot, että haluat siihen jaksamista.
Jos on sinulle sopiva lääkäri, tai pitäisi kai tässä tapauksessa olla ihan psykiatri, niin hän saa ehkä paremmin suunnan mitä tarvitset. Varsinkin, jos muutamassa pienessä asiasssa mitä kerrot on yhdistäviä tekijöitä.

Älä luovuta lääkkeiden suhteen! Helposti annetaan periksi, ennen kuin lääkkeellä on ollut aikaa vaikuttaa. Sen voi aina myöhemmin vaihtaa jos tietyn ajan päästä ei vieläkään toimi oikein.
Sairaalaympäristölle ei voi oikein mitään, koska kaikesta on leikattu niin muuta ei ole tarjolla, mutta siihenkin voi vaikuttaa kuuntelemalla kuulokkeilla esim. äänikirjaa ja keskityt siihen kunnes pääset jonkun puheille.

Ota vain pieniä tavoitteita ja mene päivä tai viikko kerrallaan, omalla ajalla. Jos mietit kaikkea yhdellä kertaa niin kaikki on liian isoa. Yritä liittää ne pienet asiat johonkin rytmiin, aloita vaikka siitä, että menet nukkumaan joka päivä samaan aikaan. Tai jokin muu säännöllinen sinulle paremmin soveltuva tavoite.

Jotta juttu pysyisi edes jotenkin luettavan mittaisena, niin sanoisin, että en koskaan oikein tiennyt mitä halusin, tai ehkä juuri tarkemmin vähän samaa, kuin aikaisemmisssa puheenvuoroissa, en tiennyt mitä olisi mahdollista saada tai saavuttaa.

Arvatenkin tulokset ovat jääneet vähintäänkin keskinkertaisiksi, osin tietysti omaa hölmöyttäni, mutta onhan siinä ollut mukana myös ulkopuolisia intressejä ja tapoja.

Muille toivoisin senverran voimia, että jaksatte tutustua aiheeseen enemmän, esim. internetin kautta. Toinen paikka voisi olla yhdistykset, ja muut edunvalvonta järjestöt, vaikka kaikki kokemukset ja tilanteet ovat yksilöllisiä, niin kokemuksia vertailemalla saa paljon tietoa.