On merkillinen, hätkähdyttävä se tosiasia että samat tykistö- ja krhyksiköt, samasta Leningradin Rintamasta jotka ampuivat 10.6.44 pelkään aamun ja aamupäivän aikana 220 000 kranaattia suomalaisen yhden divisioonan lohkolle pystyivät 21.6-7.7.42 välisenä aikana, siis 17 päivän aikana ampumaan vain 144 000 tykistö- ja 92 000 krhkranaattia Tali-Ihantalan alueella noin kuutta suomalaisdivisioonaa vastaan. Logistinen puoliko petti Igorilla?
Mitä puna-armeijan tykistölle tapahtui VKT-linjalla 1944?
Anonyymi
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Syy oli tietenkin logististen ongelmien kasvu joukkojen edetessä 120 km nopeasti. On toista rahdata ammuksia 20 km kuin 140 km matka edestakaisin. Viipurin suunta myös sulloutui täyteen liikenteestä. Mietitäänpä Vuosalmea. 10.6.44 Martolan (2.D) lohkolle ammuttiin 60 000 kranaattia. Vuosalmella puna-armeija ampui vuorokautta kohden enemmän kuin Tali-Ihantassa. Niin ampuivat tosin myös suomalaisetkin.
Valkeasaaressa oli mukana Ylijohdon tykistö joka siirrettiin heti pois. Jatkamaan jäivät vain divisioonien omat tykistöt.
Ainakin+kaksi+ylijohdon+tykistöprikaatia+oli+Tali-Ihantalassa.+Ongelmana+näyttää+olleen+vanha+tuttu:+ammushuolto-+ja+tuotanto+pätki.+57%+räjähteistä+tuli+lend+leasen+kautta.
1944+Saksan+tykistöammustuotanto+(kenttätykit,+pst,+heittimet,+rakettitykit)+oli+50%+suurempi+(tonneissa)+kuin+NL:n.+Neuvostokenttätykistön+ammusten+keskipaino+vuonna+1944+vain+12.5+kiloa.+Suomalaisilla+noin+17+kiloa.
Vuosalmella 15.-16.7.44 suomalaisten muutamissa tuli-iskuissa ammuskeskipainot nousivat 26-28 kiloon. Tyypillisella puna-armeijan jv-divisioonalla oli vain 12 kpl 122 mm haupitseja ja 36 kpl 76 mm tykkejä. Kun 76 mm tykeillä ammuttiin keskim laukauksia enemmän putosi ammuskeskipaino alle 10 kilon.
Suomalaisten+kenttäarmeijan+kenttätykistöstä+v+1944+enää+vain+30%+oli+75-76+mm+ja+suurin+ryhmä+oli+150-155+mm+haupitsit.+Niiden+osuus+35%.+Kasvussa+oli+105+mm+tykkien+osuus+keveimpien+kustannuksella.
Ammustuotannossa Neuvostoliitolla oli ongelmia. On kuvaavaa että Kurskin taistelussa 1943 heillä oli 1.8 kertaa enemmän tykistöaseita mutta silti saksalaiset ampuivat ammustonneja 2.2 kertaa enemmän.
Neuvostoliiton kokonaistappiot vuonna 1943 nousivat lähelle 8 miljoonaa miestä ja vuonna 1944 lähelle 7 miljoonaa.
Lähde: Lev Lopukhovsky, Boris Kavalerchik ja Harold Orenstein (David Glantz samoilla linjoilla)
Puna-armeijan valtavat tappiot II maailmansodassa luulisi olevan suuri häpeän aihe Venäjällä. Jostain syystä kuitenkin 14.6 miljoonan sotilaan ikävä kuolema yritetään kääntää suureksikin sotilaallisen mestarisuorituksen malliesimerkiksi.
Silloin kun Neuvostoliitto ei päässyt haluamaansa tavoitteeseen alkoi pseudohistoriankirjoitus. Mitään läpimurtotavoitetta ei mukamas ollutkaan vaan oli vain "rajallisia tavoitteita" ja "ensiportaan joukkojen viemistä pois".
Uskokaan jo. Neuvostoliitto rakentui valheiden pohjalta.
29.6.1944 Kannaksen joukkojen komentaja kenraaliluutnantti Oesch päätti oikaista rintaman. Hän käski IV Armeijakunnan ryhmittymään puolustukseen linjalle Suomenvedenpohja-Ventelänselkä-Juustila-Vakkila-Ihantalanjärvi-Salojärvi-Kokkoselkä-Noskuanselkä, mistä edelleen itään entistä VKT-asemaa Vuokselle. Joukkojen irtautuminen rintamasta onnistui vastahyökkäysten avulla. Leningradin Rintaman komentaja Neuvostoliiton marsalkka Govorov päätyi tilannearviossaan 29.6.1944, että 21.Armeijan pääsy läpimurtoon Viipurin koillispuolella oli epätodennäköistä. Hän antoi valmistavat käskyt uusista läpimurtohyökkäyksistä Viipurinlahdella ja Vuosalmella ja määräsi varsinaiseksi hyökkäyspäiväksi 4.7.1944.