Aloitin, metsästämisen 60 luvun puolivälin paikkeilla. Kaikki silloiset riistalinnut ja nisäkkäät, ovat tänäpäivänä metsästettävissä, osa kuitenkin on rauhoitettu. Niiden runsaus on vaihdellut joka vuosi, siihen on aina omat syynsä, vuodet ei ole veljiä keskenänsä,on vanha toteamus. 60 luvulla oli hirvikanta aika lailla heikko, ei ollut myöskään hirvikärpäsiä eikä hirvien aiheuttamia taimikkotuhojakaan. Ei ollut metsäpeuroja eikä kauriita. Ei ollut joutsenia eikä hanhia, ei myöskään merimetsoja eikä naakkoja. Ei ollut susia ei karhuja eikä supikoiria. Ei ollut myöskään tuhovahinkoja, joita tänäpäivänä korvataan veronmaksajien rahoilla miljoonilla ja taas miljoonilla. Siis tottakai näitä eläimiä on jossain ollut, mutta ne on siihen aikaan olleet todella harvinaisia. Toivoin nuoruudessani näkevän joskus oikein omilla silmilläni elävän joutsenen. Se toive on toteutunut nykyään ainakin tuhatkertaisesti.
Jotkut ovat saaneet päähänsä, että pienet eläimet muurahaisista lähtien on häviämässä, varsinkin lahopuuta tarvitsevat. Siis ikinä meidän Suomen metsissä ei ole ollut lahopuuta niin paljon, kun on tänäpäivänä. Kolmas osa hakattavasta puumäärästä jää metsään lahoamaan itikoiden ruuaksi. Siis vähintään 20 miljoonaa mottia vuodessa uutta lahopuuta. Ei lopu meiltä itikat eikä elukat, ei tarvitse pelätä. Jos kuitenkin otettas järki käteen ja harvennettas ylisuuria kantoja, aivan kuten metsää harvennetaan, kun sitä hoidetaan, jotta kannat säilyisi hyvinvoivina ja terveinä, sekä vahingot siedettävinä.
Huuhaata lajien katoaminen.
39
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Ymmärrys hoi, äly älä jätä! Wanha sanonta sopii tähän.
- Anonyymi
Epä-älyllisyyttä tai oikeammin, epärehellisyyttä, kuvaa tapa esittää jonkin lajin kuoleminen sukupuuttoon jos lajin esiintyminen meillä sattuu vähenemään vaikka tilapäisestikin.
Suomi sijaitsee monien lajien esiintymisalueen länsilaidalla ja kantojen vaihtelu näkyy juuri reunoilla sellaisena.
Esimerkiksi siipioravan elinalue on pääasiallisesti idempänä jossa niitä on miljoonia, mutta kun täällä on muutamia yksilöitä, niiden väitetään edustavan koko kantaa.
Samoin susien ja karhujen kanta ei ole koskaan ollut uhattuna vaikka niitä on ollut Suomessa vähemmän.
Suoranainen valehtelu saa mielipiteen sellaisen poliittisen 'luonnonsuojelun' vastaiseksi vaikka tuskin kukaan haluaa todellisia luonnon arvoja vaarantaa. - Anonyymi
Nyt ollaan asian ytimessä. Hyvä kirjoitus.
- Anonyymi
Siis kaikki pelottelu eläinten katomisesta, on tietysti kytköksissä ilmastomuutos ideologiaan. Totuushan on se, siis olen seurannut luontoa ja sen Elämää 60 vuotta. Kovina pakkastalvina, kaikki metsän eläimet, niin linnut kun nisäkkäätkin vähenevät, niitä palentuu ja kuolee vähäisen ruuan heikentämänä. Ne jotka siitä rääkistä säilyvät hengissä, niiden lisääntyminen on heikkoa ja voi estyä kokonaan ravinnon saannin puutostilojen takia.
Poikkeuksetta aina lauhan talven jälkeen, eläimet on terveitä, kuolleisuus on ollut vähäistä ja lisääntyminen on onnistunut ja on ollut runsasta. Minä ja kanssani ainakin koko pohjolan metsän eläimistö, toivomme lauhoja talvia. Eläimet tarkenee ja ravintoa löytyy helpommin. Minun lompakossani lämmitys rahat säästyvät muihin hankintoihin. Pahoin pelkään taas tulevaa talvea. Voi olla kova talvi edessä. Sääliksi käy hirviparkaa, jos ei talvi tapa, niin sitten susilauma saattaa repiä ja syödä elävältä. Mitäpä ne susi ihmiset hirvieläimen tuskasta välittää.
- Anonyymi
Jos lauhoja talvia on pohjolassa luvassa, kyllä metsän eläimet ovat tyytyväisiä ja voimakas lisääntyminen on taattu. Niin olen myös minä ja varmaan miljoonat muutkin kanssani huonosti tarkenevat. Vuosikymmeniä luontoa seuranneena. Kovina pakkastalvina metsän eläimiä palentuu paljon ja kun ravinnon saanti on ollut pakkasen vuoksi ankaran työlästä. Kevään koittaessa, eläimet on usein liian heikko kuntoisia lisääntymään. Onneksi vuodet ei ole veljiä keskenänsä, usein myös seuraavat talvi on lauhempi. Siis komuksesta voin sanoa, että on kyllä valetta ja järjen vastaista väittää että lajisto kärsii lauhasta talvesta, siis siinä ei ole siteeksikään totta. Lajistomme on nyt niin runsas ja eläimiä paljon, että on pelättävissä tautivaara, joka nopeasti tappaa sitten ja paljon.
- Anonyymi
Lajeja ovat loiset ja bakteerit ym. taudinkantajatkin. Eli lisääntyvää lajistoa pukkaa.
Ei pysähdy evoluutio viherviisaiden haluamaan kohtaan.
- Anonyymi
Huuhaata se on. Naakat ovat lisääntyneet aivan hlvetisti. Ja valkoposkihanhet.
- Anonyymi
Kyllä puupäät ovat sikineet kaikista eniten, peruspuupäät erityisesti ja johan nuista jo haittaakin on, kun syö ja paskoo kaikki paikat pilalle. Talvivaaroja vain rakentaa ja muuta huuhaata, liekkö kohta koko maanääri perusbakteeripuupäiden pilaama???
- Anonyymi
Vihreät haluavat betonoida luonnon johonkin heitä miellyttävään tilaan. Samoin he ovat määritellet ne lajit, joiden tulee säilyä. Jopa ilmastoon he luulevat pystyvän vaikuttamaan.
Pitävät itseään jumalina tai vähintään muita parempina luonnon ymmärtäjinä, vaikka ovat pilanneet oman asuinympäristönsä kaikista pahimmin.- Anonyymi
Kekkonen oli joskus aikoinaan lausunut : "Hanki ystävät läheltä ja viholliset kaukaa..." Vihreät tekevät tasan päinvastoin, kiukutellaan lähellä oleville ja hankitaan ystävät kaukaa.. ( tosin tuovat/tuottavat sitten näitä ystäviä tänne pitämään kulutusjuhlaa, heille se on sallittua)
- Anonyymi
Nonniin siinäpä se kuultiin ... ja onko metsätkään muuttuneet kuuskytluvulta muutako paremmiksi ? eihä oo .
Monipuolisuus se vaan lisääntyy taikapunkit ja muut .- Anonyymi
Metsä kasvoi 60 luvulla meilläpäin 3,5 mottia hehtaarilla vuodessa. Nyt kasvu on 7 mottia. Kyllä metsät on todellakin muuttuneet paremmiksi. Siis ei viheriä väri lisää tietämystä luonnosta, sen enempää kun ruskeakaan. Niin on kylläkin luultu, luulo ei olekaan tiedon väärti ja jälki on myös sen mukaista. Esimerkkinä valtavat suojelueläimien aihettamat vahingot viljelijöille, ja miljoonat korvauksiin veronmaksajien kukkarosta, sekä pelon ja tuskan aiheuttaminen ja elämän vaikeuttaminen syrjäseutujen asukkaille. Viimesimpänä viisautenä
- Anonyymi
Metsä ja metsät on ja ovat kokonaisuus, eikä ainoastaan puun kasvu kuvaa metsän paremmuutta, koska metsää on myös kaikki muu, mitä luonnostaan on metsässä. Nuori metsä kasvaa puiden osalta luonnostaan enemmän kuin vanha, mutta moni muu kasvu, mitä taas on vanhassa metsässä niin puuttuu, koska nuoressa ei ole sille kasvumahdollisuuksia. Luonnossa, ilman ajateltua ihmisen toimintaa metsät ovat rakenteeltaan sellaisia, että monenlainen kasvu on mahdollista. Suuri virhe ajatella yksipuoleisesti kasvua nuoren metsän osalta ja sivuuttaa kaikki muu, aivan kuin itse elämä ei olisi ollenkaan tärkeätä.
Tämä on nähtävästi liian monelle vaikeasti ymmärrettävä yksinkertainen asia.
Lisäksi metsän olemassaolon tarkoitus ei ole ainoastaan puun tuottaminen ihmiselle, vaan tarkoitus on huomattavasti laajempi.- Anonyymi
Puupelto joksi meidän metsät on ojittamalla ja päätehakkuilla muutettu eivät ole metsiä .
Puupeltouskoon hurahtaneet eivät pysty tätä ymmärtämään .
Me puhumme eri asioista , he puhuvat puuntuotosta me puhumme metsästä .
Puupelto ja viljapelto ovat samanlaisia ne eivät ole luonnollisia , vihreitä ne kyllä ovat . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puupelto joksi meidän metsät on ojittamalla ja päätehakkuilla muutettu eivät ole metsiä .
Puupeltouskoon hurahtaneet eivät pysty tätä ymmärtämään .
Me puhumme eri asioista , he puhuvat puuntuotosta me puhumme metsästä .
Puupelto ja viljapelto ovat samanlaisia ne eivät ole luonnollisia , vihreitä ne kyllä ovat .En tiedä missä ajassa ja todellisuudessa osa porukasta elää, tuntuu vahvasti siltä, että ei ainakaan metsäluonto ole heille tuttua, kun luulevat, että Metsä ja sen eläimistö on kuolemsssa. Vuosikymmeniä metsästä ja sen antimista leipäni tienanneena, olen vahvasti sitä mieltä, että ei syytä huoleen. 60 luvulta tähän päivään, metsän kasvu on kasinketaistunut, ei ainoastaan puiden kasvu, vaa koko metsäluonnon. Eikä kasvu ole vielä tapissaan, vaan lisäkasvu jatkuu samaa tahtia edelleen ja hiilidioksiidin tarve lisääntyy kasvun yhä kiihtyessä. Siis ei hätiä mitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiedä missä ajassa ja todellisuudessa osa porukasta elää, tuntuu vahvasti siltä, että ei ainakaan metsäluonto ole heille tuttua, kun luulevat, että Metsä ja sen eläimistö on kuolemsssa. Vuosikymmeniä metsästä ja sen antimista leipäni tienanneena, olen vahvasti sitä mieltä, että ei syytä huoleen. 60 luvulta tähän päivään, metsän kasvu on kasinketaistunut, ei ainoastaan puiden kasvu, vaa koko metsäluonnon. Eikä kasvu ole vielä tapissaan, vaan lisäkasvu jatkuu samaa tahtia edelleen ja hiilidioksiidin tarve lisääntyy kasvun yhä kiihtyessä. Siis ei hätiä mitä.
No joo, katsoin alfa tv.tä yhtenä iltana. Otti korvaani keskusteluryhmän paniikin omainen huoli metsäluonnon ja ilmaston tilasta. Siis metsiemme ja peltojemme kasvu on todella hyvä verrattuna isoisäni aikaiseen. Jolloinka ohrasato oli noin 2000, nyt noin 5000 kiloahehtaarilta. Siihen on varmaan montakin syytä. Yksi on liikenteen polttoaineista ja muista polttoaineista syntyvä nokituhka, joka on kasvien ravintoa. Koska polttoaineet on kasvijätteestä jalostettuja tai ovat kasveja. Luin jostain tiedejulkausta, että satelliitti kuvista näkyy pallomme pinnalla alueita, jotka ennen oli ruskeita, mutta nyt ne on alkaneet vihertymään, Se on hyvä uutinen. Siis vain voimakas kasvu pitää ihmiskunnan hyvässä hapessa.
Minä olisin huolissani vesien saastumisesta hormoni, huume ja muovijätteestä. Jos tämä meno jatkuu, juomme vettä joka on tulevina päivinä todella surkeaa. Liikenteen renkaista lähtevä mikromuovi on todella iso ongelma nyt jo ja se tulee ainakin kaksinkertaistumaan, koska likennekaluston paino kaksinkertaistuu sähköautojen vallatessa liikenteen. Siis renkaiden ja teiden kulumisen voimakas lisääntyminen näkyy vesistöissä heti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No joo, katsoin alfa tv.tä yhtenä iltana. Otti korvaani keskusteluryhmän paniikin omainen huoli metsäluonnon ja ilmaston tilasta. Siis metsiemme ja peltojemme kasvu on todella hyvä verrattuna isoisäni aikaiseen. Jolloinka ohrasato oli noin 2000, nyt noin 5000 kiloahehtaarilta. Siihen on varmaan montakin syytä. Yksi on liikenteen polttoaineista ja muista polttoaineista syntyvä nokituhka, joka on kasvien ravintoa. Koska polttoaineet on kasvijätteestä jalostettuja tai ovat kasveja. Luin jostain tiedejulkausta, että satelliitti kuvista näkyy pallomme pinnalla alueita, jotka ennen oli ruskeita, mutta nyt ne on alkaneet vihertymään, Se on hyvä uutinen. Siis vain voimakas kasvu pitää ihmiskunnan hyvässä hapessa.
Minä olisin huolissani vesien saastumisesta hormoni, huume ja muovijätteestä. Jos tämä meno jatkuu, juomme vettä joka on tulevina päivinä todella surkeaa. Liikenteen renkaista lähtevä mikromuovi on todella iso ongelma nyt jo ja se tulee ainakin kaksinkertaistumaan, koska likennekaluston paino kaksinkertaistuu sähköautojen vallatessa liikenteen. Siis renkaiden ja teiden kulumisen voimakas lisääntyminen näkyy vesistöissä heti.Niin, kyllä se ohra hyvin kasvaa, kun käytetään keinotekoisia lannoitteita kg-kaupalla hehtaaarille, jotka tuotetaan myös jossain keinotekoisesti. Vastaavasti tuholaisten yleistyminen on seurausta, kun niiden hyödyntäjien määrä vähenee. Tasapaino on herkkää, Tavallisesti haitalliset lajit yleistyvät kun esim. pöllöt tai muut harvinaistuvat.
Eräs tv-dokumentti esitti juuri tätä maaperänkin köyhtymistä ja siinä eräs maatila entisöitiin ekologisilla menetelmillä lähes kuolleesta tilastaan maaperän pieneliöstön avulla toimivaksi.
Viljelyn tulokset paranivat kuten myös ympäristö itse,
Ilman niitä keinotekoisia, yksipuolistavia ja monimuotoisuutta tuhoavia menetelmiä.
Samaa voi päätellä tapahtuvan myös metsäympäristössä, joka tavoittelee yksinomaan yksipuolista kasvua ja hyötyä.
Maapohja köyhtyy, johon metsänviljely johtaa.
Tosiaankin, myös vesistöjen käyttäminen laimennukseen on tosiaan toisen lajin yksipuolistamista, vesiympäristöt saavat tarpeetomia ravinteita, rehevöityvät ja lajien suhteet muuttuvat.
Vesien elinympäristö muuttuu ja lajien tasapaino muuttuu. Kalojen lajisto muuttuu myös siitä mitä se olisi luontaisesta.
Tätä kehitystä ei tosiaan nähdä, se peittyy hyötyjen tavoitteluun ja talouden ehtojen toteuttamisen alle.
Se näkee jolla näkö on.
- Anonyymi
Metsä-alueet ovat Suomessa järkyttävässä kunnossa ja minkälaista elämää sitten ovat viettäneet nämä metsien raiskaajat? sellutehtaiden pyörittäjät, koneurakoitsijat, harvahammas sätkä metsurista alkaen. Minä vastaan: Tupakka, viina, naiminen eli nussiminen, ja kauhea kuluttaminen, johon heidän koko elämänarvopohja perustuu on näiden tuholaisten elämä. On poikkeuksia joukossa, itse arvostan suuresti raskasta metsuri työtä, mutta en arvosta vääriä elämänarvoja.
Esimerkkejä Suomesta: Oulangan kansallispuisto on piiritetty metsäautoteillä ja itse metsät tuhottu, raiskattu jo mainitsemallani termillä järkyttävää. Koko karu Pohjois-Suomi Inaria myöden tuhottu mm. oli aivan pakko aloittaa raiskaustoiminta myös Kessinkairassa, muutaman juopon Nellimin metsurin vuoksi mukamas. Etelässä lehtomaisilla paikoilla alueet vesakoituu ja kasvaa nopeammin umpeen, mutta isopuisia entisiä kuusikoita ei enää ole, eikä yhtenäisiä salomaita, joka paikkaan pääsee autolla, rekalla puita ryöstämään.
Luonto on nyt vain ohut siivu entisestä, tarkoittaa monen yleisen metsälajin kannan romahtamista, muutama laji on runsastunut, ne jotka tilanteesta hyötyvät. En lähde luetteloimaan lajeja, niistä on ollut jo paljon tietoa julkisuudessa ja kaikki jotka tuntevat luontoa ovat tilanteen tasalla.
Sukupuuttoon on vaikea tappaa Suomesta mitään yleisesti tunnettua metsälajia, toistaiseksi Venäjältä on tullut täydennystä, mutta alkaa sielläkin Venäjällä muutamat seutukunnat olemaan täystuho alueita, kuten esim. Kostamuksen koillispuolen jne. seutu, valtava alue, taitaa olla itse suomalaiset sielläkin asiantuntijoina hävityksessä.- Anonyymi
Milloin olet viimeksi käynyt metsässä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Milloin olet viimeksi käynyt metsässä?
Määrittely kysymys, minkä kukin metsäksi mieltää ja mitä käymisellä tarkoittaa? Metsällä pitää olla laajuutta ja sieltä pitää löytyä metsän tunnusmerkit, eri ikäistä puuta, kasvavaa ja kuollutta sekä eläimistöä, joka näistä elää, kykenee siellä lisääntymään. Asuinseutuni metsät ovat raiskioita ja nuoria riukumetsiä, joita aika-ajoin harvotaan, kovassa käytössä on seutukunta, ns. metsä on täällä, kuin muuallakin vain raaka-aine varasto, jota rahdataan rekoilla tehtaisiin. Ei täällä voi käydä oikeassa metsässä, koska sitä ei ole. Jonkun mittapuun mukaan asun keskellä metsää, tänään pihalla oli orava, kettu, hömötiainen muutama muu yleinen lintulaji, mutta metsä, joka jo sananakin on suuri, sitä ei enää ole, koska sen todellinen mahti on kadonnut jo aikoja sitten. Olen viettänyt pitkiä aikoja kaikkina vuodenaikoina Suomen suurimmassa metsässä, tiedän miten se kohisee, humisee ja konkelo kitisee, puro solisee, lintu laulaa, oman sydämen lyöntiäänen voi kuulla ja voi nähdä, kokea paljon sellaista mitä ei tässä kertoa voi eli tiedän metsästä kaiken sen, mitä se on itselleni opettanut, antanut mukaan elämän matkaan, missä sitten olenkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Määrittely kysymys, minkä kukin metsäksi mieltää ja mitä käymisellä tarkoittaa? Metsällä pitää olla laajuutta ja sieltä pitää löytyä metsän tunnusmerkit, eri ikäistä puuta, kasvavaa ja kuollutta sekä eläimistöä, joka näistä elää, kykenee siellä lisääntymään. Asuinseutuni metsät ovat raiskioita ja nuoria riukumetsiä, joita aika-ajoin harvotaan, kovassa käytössä on seutukunta, ns. metsä on täällä, kuin muuallakin vain raaka-aine varasto, jota rahdataan rekoilla tehtaisiin. Ei täällä voi käydä oikeassa metsässä, koska sitä ei ole. Jonkun mittapuun mukaan asun keskellä metsää, tänään pihalla oli orava, kettu, hömötiainen muutama muu yleinen lintulaji, mutta metsä, joka jo sananakin on suuri, sitä ei enää ole, koska sen todellinen mahti on kadonnut jo aikoja sitten. Olen viettänyt pitkiä aikoja kaikkina vuodenaikoina Suomen suurimmassa metsässä, tiedän miten se kohisee, humisee ja konkelo kitisee, puro solisee, lintu laulaa, oman sydämen lyöntiäänen voi kuulla ja voi nähdä, kokea paljon sellaista mitä ei tässä kertoa voi eli tiedän metsästä kaiken sen, mitä se on itselleni opettanut, antanut mukaan elämän matkaan, missä sitten olenkin.
Määrittely kysymys, minkä kukin metsäksi mieltää ja mitä käymisellä tarkoittaa? Metsällä pitää olla laajuutta ja sieltä pitää löytyä metsän tunnusmerkit, eri ikäistä puuta, kasvavaa ja kuollutta sekä ......
Viisas, ymmärtävä IHMINEN. Teitä vain pitäisi olla valtaosa suomalaisista!
- Anonyymi
Monien lajien yksilömäärän vähentyminen johtuu koulutustason nousemisesta ja kaupungistumisesta. Myös huoli ilmastonmuutoksesta ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus ovat vähentäneet monilla lajeilla pentujenhankkimista.
- Anonyymi
Linkola tiesi ja tunsi asian paremmin.
- Anonyymi
Mitä pitäisi ajatella sellaisten alueiden kuten niittyjen, ahojen, laidunmaiden, pellonpientareiden, kaskimaiden lajiston uhanalaisuudesta? Suuri osa Suomen uhanalaisista lajeista tulee juuri tällaisilta alueilta. Mutta nuo alueethan eivät kuulu Suomen alkuperäiseen luontoon vaan ne ovat ihmisen toiminnan tulosta. Onko siis näiden lajien uhanalaisuus myönteistä vai kielteistä luonnonsuojelun kannalta?
- Anonyymi
Näitä kyseisiä lajeja on elänyt luonnon ympäristöissä, kuten erilaisilla jokivarsi niityillä, kuloalueilla, luonnon metsäniityillä, paahde alueilla, kun pienipiirteinen ihmisen toiminta muutti maisemaa, niin nämä jotkin lajit hyötyivät toiminnasta, samankaltaisesti kuten esim. hirvi on hyötynyt ns. tehometsätaloudesta, hirviäkin oli ennen metsäteollisuutta Suomessa.
Käännekohta tapahtui, kun ihmisen kulttuuri sai uusia luonnolle haitallisia piirteitä, kun alettiin myymään esim. tervaa, puuta, selluloosaa ulkomaille suuria määriä, luonnon alueet muuttuivat, metsät katosivat kokonaan, kuten esim. Pohjanmaalla on paikoin käynyt, metsien rakenne muuttui aika nopeasti nykyisenlaiseksi, lehdot raivattiin peltomaaksi, koska parasta viljelymaata, luonnon omat pienialaiset, harvinaiset ympäristöt katosi, väheni, kun asutus ja viljely kasvoi valtaviin mittoihin erityisesti mm. Keski-Euroopassa, kun katsoo Puolaa, Saksaa jne, niin eipä siellä juuri enää luontoa ole, viljapelto ruutua, teitä, kaupunkeja, jossain vuorenrinteellä riutuvaa metsää. Suomessa pohjoinen sijainti on hidastanut "kehitystä", mutta hyvin on asutettu Suomi, vaikka nyt kalutuilta alueilta, syrjäseuduilta väki "pakenee" kasvukeskuksiin, kun ei enää ole suuria luonnonmetsiä, mitä voisi yötä päivää kaataa, eikä suon ojituskaan enää lyö ns. leiville.
Itse olen hiukan sitä mieltä, että keinotekoinen ns. entisen kulttuuri ympäristön ylläpito on vain joidenkin harrastelua, voidaan jopa osin lukea turhan värkkäyksen piiriin. On hyvä, että entiset pellot ja niityt kasvavat vähitellen umpeen, jos ei seudulla asuta, kamalaa olisi, jos ei näin tapahtuisi.
Kun pohditaan näitä asioita tullaan kysymykseen kuuluuko ihminen luontoon? Ihminen itse on ns. jäävi vastaamaan, mutta ketään muuta vastaajaa ei ole eli vastaus voi olla mitä hyvänsä, vastaajasta riippuen, filosofinen asia, kysymys. Järki kuitenkin sanoo itselleni, että tasapainoon ympäristön, luonnon kanssa olisi pyrittävä.
- Anonyymi
Kuitenkin suuri osa uhanalaisiksi luokitelluista lajeista on juuri näitä katoavien kulttuuri- ja viljelysympäristöjen muota aikanaan tänne ilmaantuneita lajeja.
- Anonyymi
Lajeja on monenlaisia ja niillä jokaisella oma erilainen elämä, historia. Kuten sanottua lajit ovat joko olleet jo paikallisessa luonnossa ja hyötyneet ihmisestä tai sitten ne ovat siirtyneet lähialueelta etelämpää, kun elinolot ovat niille tulleet paremmiksi, kuitenkin ilmasto on se määräävä tekijä, mikä laji kykenee täällä elämään, sekä tietenkin biotooppi.
Tottahan se tietenkin on, että moni vanhaan maatalous kulttuuriin sopeutunut ja siitä hyötynyt laji vähenee, kun maatalous on muuttunut, mm. lantakuoriaisissa, micro-perhosissa löytyy näitä lajeja, avonaista paahdeympäristöä vaativat, joissa kasvaa niiden ravintokasvia.
Linnuissa moni ennen yleinen laji on taantunut, kun ympäristöt meillä tai muualla muuttuneet niille huonoiksi. Kottarainen, moni pellolla tai kosteikolla viihtyvä laji. Laulujoutsen ja merikotka poikkeuksia, ovat runsastuneet, eivätkä enää uhanalaisia.
Suomessa yleisten metsälajien kantojen romahdus on se johon pitäisi huomiota kiinittää. Esim. lähes kaikki koloissa pesivät metsien linnut, kuten esim. leppälintu, käenpiika, metsätiaiset, pohjantikka, varpuspöllö jne, metsäkanalinnut. Ihmisen seurassa viihtyvät ovat lisääntyneet kuten talitiainen, mustarastas, naakka, harakka.
Yleisesti luonto on köyhtynyt ja varsinkin se koskee monen yleisen lajin taantumista. Oman mutu tuntemuksen mukaan, jopa ns. laululintuja on nyt harvassa metsäkulmilla jne. kerttuja, sirkkuja, jopa taitaa itse pajulinnutkin vähentyneet. Varpunenkin jostain syystä taantui, vaikka elää ihmisen seurassa.
Tärkeä ja ajankohtainen asia on myös tämä hyönteismaailmassa tapahtunut alamäki, jota tosin en ihmettele, kun katselee maailman menoa. Ihmiset tekee juuri päin vastoin kuin pitäisi hyönteisten kannalta. Horsmat, pajut, monet muut "rikkaruohot" ovat elinehto hyönteisille, nurmikenttiä osataan rakentaa ja ylläpitää ja maaperä köyhdyttää monella tavalla elämälle vieraaksi, kuten tämä mielipuolinen maanraapiminen, haravointi, sepeliä, asvalttia, laattoja, ihmeellinen on ihminen.
- Anonyymi
Hyvä aloitus. Pitäisi monenkin vihernatsin pysähtyä miettimään mitä se tarkoittaa. Useimmat kommentitkin ovat ihan asiallisia. Joukossa oli jokunen kaupunkiin eksynyt, jonka ainut aito luontokokemus on mummon pelarguuna.
Aloitus painottui eläimiin. On yksi aihe jota viherkansa on hokenut vuosikausia ja jota nykyisin totena pidetään eli "monimuotoisuus on vähentynyt". Kakkelipuhetta - olen yrittänyt etsiä mihin väite perustuu ja turhaa työtä. Kyseessä on mielipide ilman pitävää perustetta. Arvioijina ovat toimineet ns. luontoihmiset ja tulos on sen mukainen.
Ainoa perustelu, jonka olen löytänyt on ollut, että uhanalaiset ovat vähentyneet, mikä sekin on ollut arvio. Huono perustelu. Uhanalaiset ovat järkiään ja alkujaan harvinaisia ja ennen ne määriteltiin rauhoitetuiksi.
Olen myös silmäillyt tuon klikin uusimman raamatun eli "Punaisen kirjan Suomen luonnon tilasta". Jo opuksen nimi on propagandaa ja sen yli tuhannesta sivusta en löytänyt pitävää perustetta väitteelle "monimuotoisuus on lisääntynyt". Opus on kustannettu veronmaksien varoin. - Anonyymi
Alimuotoisuus on lisääntynyt, puut ovat "metsässä" alimuotoisia, jos niitä yleensä ollenkaan on olemassa. Missä ovat suuret kelopuut metsässä? jos monimuotoisuus on lisääntynyt, niitä pitäisi olla olemassa. Missä ovat liekopuut, konkelot, pökkelöt, palokorot, pahkat, käävät, kolopuut, tervaspuut, lenkopuut, hakomännyt, ronipetäjät, aihkipetäjät, mahtipetäjät, ylispuut, alispuut, lahopuut, maapuut. Jos metsän monimuotoisuus on lisääntynyt, näitä edellä mainittuja pitäisi nyt olla aikaisempaa enemmän. Onko näin tilanne? Miksi oravia ei ole "metsissä" ? Miksi hömötiaiskannat ovat romahtaneet? ennen Suomen neljänneksi yleisin lintu. Missä ovat Etelä-Keski-Suomen kuukkelit? entä suuret teeriparvet, jotka ennen talvisin koivuissa ruokaili? missä yleensä ovat isot koivut "metsissä" tai yleensä koivut, niitähän on jouduttu vuosikymmenet Venäjältä Suomeen tuomaan, kuten myös tukkipuuta.
Paljonko on jäänyt metsämaata metsäautotieverkon alle? Montako kanalintua on ammuttu laittomasti tiealueelta? vastaus monta ja tämä pyynti tapa on syrjäseuduilla erittäin yleinen.
Jos joku väittää, että luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt, niin ei ymmärrä mitä tämä termi tarkoittaa.- Anonyymi
Kuitenkin Suomen metsäalasta 12 % (eniten Euroopassa) on virallisesti suojeltua, paljon yksityisomistuksessa olevia metsiä on jätetty täysin oman onnensa nojaan, ja paljon metsistä on talouskäytössä. Suojeltu ala on vuosien saatossa kasvanut. Eikö tuossa jo ole monimuotoisuutta? Talousmetsissäkin on lahopuuta, konkeloa, tuulenkaatoa, vaikka millä mitalla.
https://smy.fi/artikkeli/suomi-on-metsiensuojelun-karkimaa/
https://metsiensuomi.fi/yli-puolet-euroopan-suojelumetsista-on-suomessa/
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Luonnon_monimuotoisuus/Vapaaehtoinen_metsien_suojelu_etenee__Uu(31600)
- Anonyymi
>>olen seurannut luontoa ja sen Elämää 60 vuotta.
Eli saman verran kuin minäkin, tämä on oleellista, sillä nuoret eivät tiedä KATASTROFAALISESTA kadosta juuri mitään. En tiedä, miksi siis valehtelet, ja nyt puhutaan lintukannoista, jossa kato on kaikkein suurin, pienistä isoihin.
Keskisuomessa kanalinnut on kadonneet lähes kokonaan, samoin niitä pienemmät lajit aina hippiäistä myöten. Puhuisin katastrofista. Asiaa ei paikkaa lainkaan se, että jyväskylän seudulle on ilmestynyt kauriita, kun taas hirvet on ilmeisesti lahdattu kauttaaltaan.
Hiljainen kevät saattaa olla totta jo ensivuonna. Tarkkailkaapa ! Muuallakin kuin vain rannikoilla !!!
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006658001.html
""Metsähallitus elvyttää dramaattisesti vähentynyttä saaristolinnustoa hävittämällä minkkejä ja supikoiria suojelualueilla""- Anonyymi
Metsä ja sen koko kasvusto kasvaa kohisten, Metsäluonnon kasvu on voimakkaampaa kun ehkä ikinä. Miesmuistin aikana puuston kasvu on kasinketaistunut, samoin niin metsän eläimet kun kasvillisuuskin. Ihmekös tuo, kun hakkuumäärä on noin 50-70 miljoonaa mottia, siitä jää metsään lahoamaan noin 30 % varmaan noin 20 miljoonaa mottia todellakin lahottajille toukille ja itikoille ruokamaaksi. Kyllä linnuilla toukka riittää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Metsä ja sen koko kasvusto kasvaa kohisten, Metsäluonnon kasvu on voimakkaampaa kun ehkä ikinä. Miesmuistin aikana puuston kasvu on kasinketaistunut, samoin niin metsän eläimet kun kasvillisuuskin. Ihmekös tuo, kun hakkuumäärä on noin 50-70 miljoonaa mottia, siitä jää metsään lahoamaan noin 30 % varmaan noin 20 miljoonaa mottia todellakin lahottajille toukille ja itikoille ruokamaaksi. Kyllä linnuilla toukka riittää.
Joku veijari oli saanut päähänsä, että metsästä puuttuu oravat. Voin kertoa sinulle ilouutisen. Ei todellakaan puutu, niitä käy meidän pihapuissakin aina silloin tällöin vierailulla. Jos näätäkanta on alueella, se tietää alueen oraville heikkoa tulevaisuutta. Muutenhan metsäluonnon eläimistö on runsaampi kun koskaan minun elämäni aikana punkeista lähtien. On helppo saada nuorisolle ja sellaisille, jotka eivät luontoa juurikaan seuraa, uskomaan väite luonnon monimuotoisuuden ja lajien katoamisesta. Eihän se valhe meihin mene, jotka olemme lähes joka päivä metsässä ja olleet siellä vuosikymmeniä. Marja ja sienisatokin on vuosi toisensa jälkeen runsastunut, niin kun tänäsyksynäkin se on todella hyvä. Nyt vaan puolukkaan kaikki valittajat hopi hopi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joku veijari oli saanut päähänsä, että metsästä puuttuu oravat. Voin kertoa sinulle ilouutisen. Ei todellakaan puutu, niitä käy meidän pihapuissakin aina silloin tällöin vierailulla. Jos näätäkanta on alueella, se tietää alueen oraville heikkoa tulevaisuutta. Muutenhan metsäluonnon eläimistö on runsaampi kun koskaan minun elämäni aikana punkeista lähtien. On helppo saada nuorisolle ja sellaisille, jotka eivät luontoa juurikaan seuraa, uskomaan väite luonnon monimuotoisuuden ja lajien katoamisesta. Eihän se valhe meihin mene, jotka olemme lähes joka päivä metsässä ja olleet siellä vuosikymmeniä. Marja ja sienisatokin on vuosi toisensa jälkeen runsastunut, niin kun tänäsyksynäkin se on todella hyvä. Nyt vaan puolukkaan kaikki valittajat hopi hopi.
Kuiten nuita oravia pyyetään kun ovat siineet että joka metsälö jyrsijää täynnä, viimeksi kun kävin puolassa, niin eräässäkin puussa tuhatkolmetoista oravaa poikasineen ja jokkaisella iso käpy hampaissa, että eikö nuita kukkaan pyyä tai myrkytä? Luonnonsuojelijat vain sanoo, että ei ule pökkelöitä tahi oravaisia, mutta kyllä nuita on tuolla ja mitä enempi hoijetaan, niin ainahan se jää sitä enempi pökkelöö metsään mitä enempi hoijattaa pökkelöö.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joku veijari oli saanut päähänsä, että metsästä puuttuu oravat. Voin kertoa sinulle ilouutisen. Ei todellakaan puutu, niitä käy meidän pihapuissakin aina silloin tällöin vierailulla. Jos näätäkanta on alueella, se tietää alueen oraville heikkoa tulevaisuutta. Muutenhan metsäluonnon eläimistö on runsaampi kun koskaan minun elämäni aikana punkeista lähtien. On helppo saada nuorisolle ja sellaisille, jotka eivät luontoa juurikaan seuraa, uskomaan väite luonnon monimuotoisuuden ja lajien katoamisesta. Eihän se valhe meihin mene, jotka olemme lähes joka päivä metsässä ja olleet siellä vuosikymmeniä. Marja ja sienisatokin on vuosi toisensa jälkeen runsastunut, niin kun tänäsyksynäkin se on todella hyvä. Nyt vaan puolukkaan kaikki valittajat hopi hopi.
Jos niitä puuttu metsästä, sitäkin enemmän niitä on kaupungeissa.
Kunnon nykysiirtolaisten tapaan ne lähtevät sinne helpomman elämän perään.
Ja siellä ne herättävät ihastusta kun tulevat rohkeasti rohmuamaan vaikka kädestä, mitä ei ikinä nähtäisi niiden luonnollisessa elinympäristössä.
Alkukantaisten viettien mukaan elävät eläimet eivät siis lainkaan ole kuolemassa sukupuuttoon, nekin vain haluavat päästä nauttimaan valmiista tarjonnasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos niitä puuttu metsästä, sitäkin enemmän niitä on kaupungeissa.
Kunnon nykysiirtolaisten tapaan ne lähtevät sinne helpomman elämän perään.
Ja siellä ne herättävät ihastusta kun tulevat rohkeasti rohmuamaan vaikka kädestä, mitä ei ikinä nähtäisi niiden luonnollisessa elinympäristössä.
Alkukantaisten viettien mukaan elävät eläimet eivät siis lainkaan ole kuolemassa sukupuuttoon, nekin vain haluavat päästä nauttimaan valmiista tarjonnasta.Tänään olin metsässä ja oikein vähän etsiskelin mahdollisimman monenlaisia, jonkun palstalaisen kaipaamia puita. Varmaan lähes kaikki löysin, palon vaurioittamaan en tavannut. Vaikka 30 luvulla meilläpäin metsät paloivat ankaran kuivuuden takia todella Isosti. Nyt nämä tuhoutuneet palo metsät on jo 2 ja kolmen tukin metsiä. Täysin hoitamaton luonnontilainen metsä sattui tänään eteeni. Vaikea sanoa puuston ikää, koska hoitamattomana, kasvu oli tapahtunut hitaasti. Siis todella tiheä, puuta nurin siellä täällä, Vanhoja konkeloita nojas puita vasten. Aluskasvillisuutta ei juuri ollut sammalta lukuunottamatta. Siis se metsä voi kokonaisuudessaan voi huonosti,siis sitä voi vähän verrata ihmiseen, joka joutuu asumaan todella ahtaasti pienessä kopissa ja jonka tukkaa ja kynsiä ei ikinä leikata, Eikä haavoja hoideta. Siis kyllä meidän tehtävä on hoitaa myös metsää. Isoisäni oli aikalaistensa mukainen metsämies, hän ei hyväksynyt metsässään tautiin kuolleita puita ja pyrki aina ojittamaan märät paikat. Jos hän ja hänen ja ase ja ammattiveljensä olisivat näkemässä tätä nykymeininkiä esim, nevan ennaltamista ja ojien tukkimista, niin kyllä he nostaisivat siitä kovan metelin, ainakin yhtä kovan mikä kuului heidän vallatessaan Tamperetta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tänään olin metsässä ja oikein vähän etsiskelin mahdollisimman monenlaisia, jonkun palstalaisen kaipaamia puita. Varmaan lähes kaikki löysin, palon vaurioittamaan en tavannut. Vaikka 30 luvulla meilläpäin metsät paloivat ankaran kuivuuden takia todella Isosti. Nyt nämä tuhoutuneet palo metsät on jo 2 ja kolmen tukin metsiä. Täysin hoitamaton luonnontilainen metsä sattui tänään eteeni. Vaikea sanoa puuston ikää, koska hoitamattomana, kasvu oli tapahtunut hitaasti. Siis todella tiheä, puuta nurin siellä täällä, Vanhoja konkeloita nojas puita vasten. Aluskasvillisuutta ei juuri ollut sammalta lukuunottamatta. Siis se metsä voi kokonaisuudessaan voi huonosti,siis sitä voi vähän verrata ihmiseen, joka joutuu asumaan todella ahtaasti pienessä kopissa ja jonka tukkaa ja kynsiä ei ikinä leikata, Eikä haavoja hoideta. Siis kyllä meidän tehtävä on hoitaa myös metsää. Isoisäni oli aikalaistensa mukainen metsämies, hän ei hyväksynyt metsässään tautiin kuolleita puita ja pyrki aina ojittamaan märät paikat. Jos hän ja hänen ja ase ja ammattiveljensä olisivat näkemässä tätä nykymeininkiä esim, nevan ennaltamista ja ojien tukkimista, niin kyllä he nostaisivat siitä kovan metelin, ainakin yhtä kovan mikä kuului heidän vallatessaan Tamperetta.
Jaa niitä miehiä , suomessa kuitenkin metsät on muutettu sellunkeittäjien puupelloiksi .
asettiko jumala ihmisen hoitamaan metsiä eikö metsä paremminkin hoida ihmistä , siis oikea metsä .
- Anonyymi
Metsästäjien pitäisi tajuta susialueilla lopettaa supien ja kettujen metsästys, kapinen supi on hyvää sapuskaa hukalle.
- Anonyymi
Ylisuuria idioottien kantoja tulisi harventaa ja äkkiä! Juuri tälläisiä takakylän pölvästejö jotka tälläistä perusteetonta valheellista paskaa kehtaavatkin höpöttää. Terveisiä sinne esson baariin mistä kaiken tietosi ammennat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271378
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka611251Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha91175Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.291135Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?141083Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641057Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan311027Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se71023Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61022Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne141011