Ruotsissa työnverotusta ja verotusta lasketaan osana ensi vuoden budjettia.
"Ruotsin sosialidemokraattijohtoinen hallitus esittää ensi vuoden budjetissaan noin 30 miljardin kruunun eli 2,88 miljardin euron veronalennuksia. Tuloveroja laskettaisiin peräti 13,5 miljardilla kruunulla eli 1,3 miljardilla eurolla.
– Veronalennus on sekä korvaus että taloudellinen kannustin, joka lisää ihmisten määrää töissä ja työtuntien määrää, budjettiesityksessä todetaan.
Työtä onkin kuvattu budjetin punaiseksi langaksi. Ruotsin valtiovarainministeri, sosialidemokraattien Magdalena Andersson arvioi maanantaina budjetin synnyttävän Ruotsiin ensi vuonna 75 000 uutta työpaikkaa. Andersson totesi työn nostavan Ruotsin ulos koronakriisistä."
Budjetti budjetti nostaa julkisen velan noin 42 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Luku on pieni. Suomen velkasuhteen on arvioitu kasvavan koronakriisin seurauksena jopa 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ruotsissa taas arvioidaan, että budjetti saadaan ylijäämäiseksi ja valtion velka painettua alle 40 prosenttiin vuonna 2023. Suomen linja on toinen.
Suomen vasemmistohallitus on kävelevä katastrofi.
"Ruotsin sosialidemokraattijohtoinen hallitus esittää ensi vuoden budjetissaan noin 30 miljardin kruunun eli 2,88 miljardin euron veronalennuksia. Tuloveroja laskettaisiin peräti 13,5 miljardilla kruunulla eli 1,3 miljardilla eurolla.
– Veronalennus on sekä korvaus että taloudellinen kannustin, joka lisää ihmisten määrää töissä ja työtuntien määrää, budjettiesityksessä todetaan.
Työtä onkin kuvattu budjetin punaiseksi langaksi. Ruotsin valtiovarainministeri, sosialidemokraattien Magdalena Andersson arvioi maanantaina budjetin synnyttävän Ruotsiin ensi vuonna 75 000 uutta työpaikkaa. Andersson totesi työn nostavan Ruotsin ulos koronakriisistä."
Budjetti budjetti nostaa julkisen velan noin 42 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Luku on pieni. Suomen velkasuhteen on arvioitu kasvavan koronakriisin seurauksena jopa 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ruotsissa taas arvioidaan, että budjetti saadaan ylijäämäiseksi ja valtion velka painettua alle 40 prosenttiin vuonna 2023. Suomen linja on toinen.
Suomen vasemmistohallitus on kävelevä katastrofi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ne on siellä aina osanneet paremmin, kuin sossut täällä.
Ruotsilla on tuhansian vuosien kokemus vallankäytöstä. Suomaalla vain sadan vuoden kokemus.
Toisaalta Suomaata ahdistaa ja kiristää kulisseissa suurvallat enemmän kuin sellaista maata joka EI ole venäjän naapuri. Suurvallat ovat aiheuttaneet kaaoksen kaikissa venäjän naapureissa koska eivät voi jättää rajalla asuvia omaan valtaansa vaan he/me ovat poliittiselle pelille pelkkiä nappuloita.
SIKSI ainoa keino on turvautua vielä SUUREMPAAN kuin suurvallat ja se on KAIKKIVALTIAS joka kykenee tuhoamaan mantereet sormellaan.
Tästä hallituksesta ei ole mihinkään.
Täällä ei kukaan koskaan ole ymmärtänyt taloudesta yhtään mitään. Tulee mieleen vielä nämä kovan markan miehet.
Eihän femakkonaiset nyt voi osata mitään kunnolla.
Osaa?+++tuloveron+kevennykset+vähentävät+työllisyyttä,+siksi+että+kulutus+siirtyy+veronkevennysten++osalta+kotimaisen+sijaan+tuontitavaraan.+Toisaalta+meillä+kok+vaan+siirtäisi+verotuksen+painopistettä+kulutukseen,++mikä+muutenkin+olisi++-0.
Teille elämä on pelkkää matikkaa. Ette salli vapautta IHMISILLE koska elätte tilastotieteen ohjauksessa.
Mutta teidän "viisas" matikkanne lopulta tuhoaa teidät koska ELÄMÄSTÄ määrää Jumala eikä tilastotiede.
Meneekö paljon veroa sossun maksuista, kun valitus kiirii.
Ruotsikin ottaa lisävelkaa lähes 20 miljardia euroissa.
Olepa+poju+rehellinen.+Kuinka+suuri+osuus+valtionvelasta+on+tällä+hallituksella.+Edellinen+demarijohtoinen+hallitus+oli+Lipposen+II+(1999-2003).+
Kattainen/Stubb-Vanhanen porskuttivat velkoo.
On niin mielenkiintoinen kohta, että heitetää tähän koko stoori.
"Kuka päätti, että Suomi ryhtyy elämään velaksi? Matti Vanhasen hallitus päätti loppusyksystä 2008, että Suomi ryhtyy ottamaan lisää velkaa. Nyt valtionvelka on jo melkein kaksinkertaistunut.
Tarkkaa päivämäärää ei kukaan pysty muistamaan, mutta se suuri päätös tehtiin syksyllä 2008, todennäköisesti marraskuun alkupuolella.
Päätöksen tekijät tiedetään kuitenkin nimi nimeltä. Historiallisen päätöksen tekivät neljä ministeriä: pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok), työministeri Tarja Cronberg (vihr) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r).
Heitä kutsuttiin hallituksen sisäisessä slangissa kvartetiksi. Ministerit eivät tosin koskaan laulaneet yhdessä, mutta muuten he viettivät runsaasti aikaa toistensa seurassa. He olivat puolueidensa puheenjohtajia, ja Vanhasen hallituksessa oli tapana, että kaikki tärkeät päätökset tehtiin puoluejohtajien palavereissa.
Kvartetin päätöksistä tärkein oli se, että Suomen valtio ryhtyi ottamaan lisää velkaa.
Päätöksen merkityksen ymmärtää parhaiten, kun vertaa kahta lukua toisiinsa. Valtiolla oli silloin – syksyllä 2008 – velkaa 54 miljardia euroa. Sen jälkeen velkaa on jo kuusi vuotta otettu entisen velan päälle. Tämän vuoden heinäkuussa sitä on 94 miljardia euroa, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Nyt on sopiva hetki ruotia tuon historiallisen päätöksen syntymistä, sillä koko kvartetti siirtyi politiikan historiaan kesäkuun lopussa, kun sen jäsenistä viimeinen, Jyrki Katainen, erosi hallituksesta. Muut jäsenet ovat jättäneet ministerin tehtävät jo vuosia sitten.
Vanhasen porvarillinen hallitus teki toisen budjettinsa mukavissa tunnelmissa elokuussa 2008. Ei ollut vielä huolen häivää. Budjetin menot ja tulot olivat hyvässä tasapainossa, eikä velkaa pitänyt ottaa ollenkaan.
Hyvään tilanteeseen oli totuttu. Suomen talous oli kasvanut tasaisesti vuosikymmenen, ja hallitukset olivat saattaneet tehdä monena vuonna harvinaisen triplan: yhtä aikaa verotusta kevennettiin, sosiaaliturvaa parannettiin ja rahaa jäi vielä valtionvelan lyhennyksiinkin.
Parhaina vuosina velkaa lyhennettiin yhteensä kahdeksan miljardia euroa. Se oli erittäin poikkeuksellista. Niinpä Suomea kutsuttiin EU:n "mallioppilaaksi". Valtionvelkamme oli bruttokansantuotteesta vain 30 prosenttia, kun se monissa EU-maissa oli yli 60 prosenttia.
Velan lyhentäminen ei olisi ollut edes välttämätöntä, sillä Suomella oli erittäin hyvä maine luottomarkkinoilla. Suurin luottoluokitusyhtiö Standard & Poor's oli nostanut Suomen korkeimpaan eli AAA-luokkaan, kun euro otettiin vuoden 2002 alussa käyttöön.
Sitä oli edeltänyt säästökuuri, jota oli toteuttanut pääministeri Paavo Lipposen (sd) ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok) hallitus.
Nousu korkeimpaan luottoluokkaan merkitsi sitä, että valtio sai lainaa niin paljon kuin halusi ja korko oli alhaisin mahdollinen. Joskus lainaa myönnettiin Suomelle jopa pienemmällä korolla kuin Saksalle.
Jopa kriittinen mediakin antoi tunnustusta pienelle Suomelle. Maailman johtava talouslehti Financial Times valitsi Jyrki Kataisen Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi.
Tämä tapahtui vuoden 2008 marraskuun puolivälissä – juuri samaan aikaan, kun Vanhasen kvartetti pohti, mitä Suomen taloudessa pitäisi tehdä.
Ensimmäiset vaaran merkit havaittiin jo syyskuun 2008 alussa. Yhdysvalloista alkanut talouskriisi oli muutamassa viikossa muuttanut myös Suomen suhdanneodotuksia. Talous ei kasvaisikaan seuraavana vuonna samaa tahtia, johon vuosia oli totuttu.
Virkamiehet tekivät laskelmia eli "sormiharjoituksia", kuten niitä valtiovarainministeriössä kutsuttiin, ja kun riittävästi oli laskettu, laadittiin lyhyt muistio, joka esiteltiin ensimmäiseksi Kataiselle.
Asiantuntijoiden viesti oli lyhyt ja tyly: valtion verotulot eivät riittäisi seuraavina vuosina kattamaan valtion menoja.
Valtiovarainministeriössä tehtyjen laskelmien mukaan Suomi joutuisi ottamaan velkaa peräti 20 miljardia euroa, jos talouden taantuma iskisi voimalla ja kestäisi kolme neljä vuotta.
Seurasi sarja hätäpalavereita. Lopulta hallitus löysi yhteisymmärryksen. Valtion oli ryhdyttävä ottamaan lisää velkaa, jotta taantuman vaikutuksia koko kansantalouteen voitaisiin pehmentää. Siihen oli hyvät mahdollisuudet, koska velkaa oli ennestään niin vähän ja sitä oli helposti ja halvalla saatavissa."
Erinomaista! Harvoin täällä törmää asiatyyliin ja asiasisältöön. On jäänyt noista
ajoista mieleen silloiset keskustelut, joiden yleisilme oli se, että jos valtion taloudessa oli ongelmia, oli syyllinen vuoroin pääministeri vuoroin valtiovarainministeri. Se kumpaa mollattiin riippui pääministerin puolueesta. Eli henkinen epärehellisyys oli tuolloinkin vallalla. Peruslähtökohta oli se, että perinteisen agraaripuolueen ministerit eivät tehneet virheitä, vaan aina löytyi syyllinen muualta.
Tänä päivänä ollaan jälleen napit vastakkain. Ja henkinen epärehellisyys jyllää. Ja jopa pelottaviakin viestejä tulee silloin tällöin vastaan. Karmivin oli tämän mepin ilmoitus, että itse Jumala on Trumpin repsikka (vai oliko se toisinpäin). Sai kuulemma jumalallisen profetian Trumpin valinnasta. Ei hyvältä näytä?!
Persut ovat koko olemassaolonsa ajan olleet hajoittamisen linjoilla. Kaikki muut ovat aina väärässä ja persulla hallussaan totuus. Niin nytkin : velanotto on p..seestä, Korona-kriisi on hoidettu päin em elintä, yleisestikin kaikki on pielessä. Ja mikä tärkeintä puhtaasti mutulla. Tämän linjan epämiellyttävintä lukemista on ollut todistelu Koronan huonosta hoidosta. Yksi kirjoittaja vaati jopa ministereiden päitä vadille. Samanaikaisesti Trumpin sähläilyjä kehuttiin.