Köyhä.Onko sinulla lapsia?J
Joutuvatko lapsesi kärsimään siitä että sinä olet köyhä?
Joutuvatko lapsesi kärsimään siitä että sinä olet köyhä?
Köyhä.Onko sinulla lapsia?
Anonyymi
22<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ei ole lapsia, ei ole koskaan ollut, eikä ole tulossa. Lapsettomuuteni on henkilökohtainen valinta, joka ei liity tulotasooni.
Tällä palstalla köyhiä lasten hankkimisesta haukkuneet varmaankin joko toivovat lisää maahanmuuttajia, jotta yhteiskunta jatkaisi toimintaansa tulevinakin vuosikymmeninä, tai haluavat yhteiskunnan hiipuvan pois uusien sukupolvien yhä pienetessä.
Itse toivon, että ne toiset suomalaiset tekisivät lapsia tulotasosta riippumatta. Hyvin koulutettu ja hyvää suomea osaava uusi sukupolvi olisi erittäin tervetullut!
Maahanmuuttajalääkärin vastaanotolla käynyt
Pitkäaikatyötön
Kyllä meillä on lapsia, kolmesta on saatu lapsilisää, tosin nyt enään yhdestä. Köyhyys ei ole haitannut elämäämme, on pistetty vähät rahat riittämään. Ja Suomessa on niin hyvät systeemit koulutuksen, että lapsemme ovat voinneet käydä parhaita kouluja, kun koulujakin voi valita. Lapset ovat voinneet myös harrastaa mieleisiään asioita ja matkustaakin ollaan voitu omatoimimatkoilla hyvinkin paljon Aasiassa.
Joten tuskin lapsemme ovat kärsineet köyhyydestämme, on meillä ollut turvallinen koti, ruokaa on riittänyt ja vaatteet on saatu. Lastemme harrastuksiin ovat päässeet mukaan kaveritkin, joten on tästä köyhyydestä ollut hyötyä lasten kavereillekin.
Onhan köyhien lapsille tarjolla avustuksia harrastuksiin ja koulutukseen, mm. stipendejä erilaisilta yhdistyksiltä ja säätiöiltä.
Ei ole vaikka on haukuttu itsekkääksi kun ei ole köyhyyteen ja tukien varaan lapsia tehnyt. Ja sitten alkanut ruikuttamaan lapsiperhe köyhyyttä. Painostustusta oli vielä 30v asti, pelottelua katumisella ja yksinäisellä vanhuudella mutta en taipunut. Saa omaan hyvinvointiin ja terveyden hoitoon laittaa vähät rahat kun ei tarvitse ruokkia lapsenlapsia ja ostella lahjoja koko ajan. Ei tarvitse kulkea missään vanhoissa kirppari rytkyissä, laskea ruokakaupassa centtejä ja tinkiä terveellisestä ruuasta. Ei ole mikään ihme että on itsekkääksi haukuttu.
Meidän ei ole tarvinnut kulkea kirpparirytkyissä, on ihan voitu ostaa kunnollisia vaatteitakin. Tietysti vähä raha on laitettu riittämään, eli jos jotain on saatu ilmaiseksi, niin se on aina hyödynnetty. Terveellistä ruokaa on ollut!
Ei yhtään kaduta, että on lapsia ja perhe!
Kirpparilta saa hyväkuntoisia vaatteita halvalla. On ekologisempaa,kuin uuden ostaminen, joka usein on sekundaa.
Miksi lapsemme olisivat joutuneet kärsimään köyhyydestämme?
Elimme omillamme ilman muita tukiaisia kuin 2:n lapsen lapsilisät.
Kun penskamme olivat alaikäisiä niin ei ollut oikeutta yhteiskunnalliseen päivähoitoon ja vaimoni pieni palkka olisi mennyt kahden lapsen yksityiseen hoitoon joten kotiin jääminen lyhyen äitiyspäivärahajakson jälkeen ilman mitään kodinhoidon tukea oli järkevin ratkaisu.
Penskamme oppivat hyvin varhain, että me elimme oma elämäämme joka ei kuulunut muille tippaakaan. Samoin se mitä toisilla oli tai mitä tekivät ei kuulunut meille.
Sukulaisilta ja tuttavilta saimme lasten harrastusvälineitä ja loput, tarpeellisiksi katsomamme ostimme käytettyinä kamapörssistä.
Lasten kasvamisen myötä vaimo kävi vaihtamassa jossakin lasten vaatteiden vaihtopisteessä puhtaita, kunnossa olevia rättejä lapsille sopivan kokoisiksi. Rahaa tarvittiin pilkkasumma.
Kesäisin ja syksyisimme harrastimme koko perheen voimin keräilytaloutta. Penskat oppivat poimimaan marjoja, tunnistamaan sienet ja liikkumaan metsässä.
Mitään havaittavaa haittaa ei ollut. Kamakilpailusta riippumattomuus on jäänyt pysyväksi elämänasenteeksi.
Harvalla lapsiperheellä on rahaa liikaa silloin, kun ollaan nuoria ja perheitä on perustettu. Kyllä meillä ainakin kierrätettiin lasten vaatteita ja harrastusvälineitä. Tarviiko köyhän aina muka olla tyhmä, ettei voi järkeä käyttää hankinnoissa ja elämiseen liittyvissä asioissa. Tuskin meidänkään lapset köyhyydestämme ovat kärsineet ja ei ne heidän kaveritkaan mistään kovin rikkaista perheistä olleet.
Meidän omatoimisesta matkailusta varmaan tuli toisissa perheissä ongelmaa, kun me matkustettiin kaukomailla omatoimisesti koko perheen voimin ja tietysti siitä tuli kouluissa puhetta. Hieman oltiin havaitsevinamme jotain kateutta matkojamme kohtaan. Me kuitenkin koetettiin selittää lasten vanhemmille, että ei meillä olisi muuten varaa matkustella, jos me jollain pakettimatkoilla mentäisiin.
Lapset olivat hyvissä kouluissa köyhyydestämme huolimatta, eikä niissäkään ole ollut mitään ongelmaa.
8;24
Eri aika. Hieman samaa. Lapsemme syntyivät 70-luvun alkupuolella ja sen ajan olemattomista tukijärjestelmistä johtuen ainoa järkevä vaihtoehto oli vaimoni jääminen kotiin lasten kanssa.
Niukkuusvuodet vaihtuivat varsinaisiin köyhyysvuosiin lasten ollessa alle ala-asteikäisiä.
Niukkuus ei estänyt matkustelua mutta vaikutti sen muotoihin.
Jo pelkkinä niukkuusvuosina olimme lomamme Euroopassa auto-teltta menetelmällä.
Ala-asteella, maantiedon yhteydessä, suupaltti tyttäremme luultavasti mainit lomistamme ja opettajan pyynnöstä tyttäremme vei kohteittain tunnille diasarjoja kyseisen paikan näkymistä. Silloin ei ollut videoita enkä harrastanut kaitafilmausta.
En kuvannut omia naamojamme vaan paikallisia kohteita, ml. ns. turistikohteet kuten vaikkapa Colosseum, Eiffel torni jne. mutta enemmänkin yleisiä näkymiä ja paikallista elämää.
Tuo diajuttu on ehkä ollut vaikuttamassa jonkin asteiseen kiusaamiseen. Tämä on vain minun arveluni.
Siirryimme hiljalleen hieman laadukkaampaan majoitukseen ja yksityisnajoitusten käyttäminen oli antoisinta. Paikallista elämää. Lämminhenkistä tutustumista varsinkin Unkarissa ja Itävallassa jossa syntyi pitkään ylläpidettyjä perhetuttavuuksia joissa kyläilimme useammankin kerran kuten myös lapsemme myöhemmin. Unkarista kävi meillä eräs tuttavuutemme. Oleili meillä 6 viikkoa ja mennessämme Unkariin veimme hänet kotiinsa Diosjönöön.
Siinä vaiheessa kun lapsemme 16v ja 14v ikäisinä aloittivat itsenäiset, yhteiset matkansa, oli pahin köyhyys jo helpottanut.
Maalimankuvaa ja kokemusmaailmaa voi laajentaa resurssien puitteissa. Emme panostaneet ulkoisiin symbooleihin kuten autoon, vaatetukseen tms. vaan resurssimme ja tarpeemme olivat meidän näkemyksiemme mukaan sopivassa suhteessa.
Lapsuuden köyhyys ei haitannut koulumenestystä eikä korkeampaa kouluttautumista.
Emme sponssanneet opiskeluja vaan lapsemme rahoittivat ne itse. Toinen kokonaisuudessaan sivutöillä. Toinen otti opintolainaa yhdelle vuodelle.
Nähtyämme lastemme oppineen varhaisvuosien , aloitimme taloudelliset järjestelyt josta viimeisenä yhden 2000-luvun alussa heille siirretyn sijoitusasunnon realisointi.
Tarpeet on asetettava tärkeysjärjetykseen ja ne on mitoitettava resurssien mukaan eikä päin vastoin.
Kyllä köyhyys opettaa tyytymään myös olevaan.
Lapsien teko köyhiltä ehdottomasti kielletty.
Köyhillä juuri kuuluu olla lapsia, he oppivat alusta asti ettei kaikkea saa. Sitten toivottavasti kestävät kaiken kiusaamisen terveinä niin että katkaisevat suomalaisen ikävän kulttuurin.
Köyhä osaa arvostaa leiviskäänsä ja että joskus saa jotain kivaa itselleen.
Omaa väkeään ei kannata vihata.
Eivät meidän lapset kärsineet köyhyyttä, kun meillä oli silloin pitkäaikaiset työpaikat. Käytiin Särkänniemet yms. kesäisin.
Kuopuksen yo-juhlissa työkaverini viittasi jotenkin muutoksia olevan tulossa. Ja niin omistaja vaihtui ja yt tiesi kenkää meikärouvalle. Lapset lähtivät opiskelemaan ja nyt on ammatit heillä ja säännölliset työpaikat. Mulla tuskin enää on. Siippa jäi eläkkeelle ja hänen eläkkeensä on 2xmun tuleva eläke. Tulevastahan ei tiedä, ehkä lapset kärsivät mun eläkeköyhyydestä.
Itse olen aika pienituloisesta yh-perheestä, mutta minä ja veljeni pääsimme hyviin kouluihin ja työpaikkoihin. Ensimmäinen lapsi itselleni tuli 10v. sitten, kun olimme pienituloisia ja kaikki oli oikein hyvin. Nyt lapsia on kolme ja tulomme ovat yhteensä vuodessa n. 250.000€. Mikään ei ole muuttunut kyllä kasvatusmetodeissa tai muussakaan suhtautumisessa lapsiin tai perheeseen siitä, kun rahaa ei juuri nuorina ollut.
Toki nyt on uusi auto, isompi asunto, muutama sijoitusasunto lapsille valmiina ja enemmän voi tehdä ja ostaa asioita. Miksi olisi pitänyt jättää lapset tekemättä silloin, kun ei ollut rahaa? En kyllä näe syytä siihen...
Lapsien tekeminen pitää köyhiltä kieltää ehdottomasti.
Ei liioin kärsi, opetin ne varkaiksi, tuoavat ruuan ja rahat kotiin. Voitanee sanoa, että meillä menee hyvin.
Kun olin lapsi, olimme ainut talo jossa ei ollut sähköä, ei tvtä, radio oli, mut siitä kuului vain 1 kanava...koulussa ole kysyi silloin tälllin, kenen kotona ei ole sähköjä, en halunnut ilmaista sähköttömyyttä mut naapurin poika möläytti että teillähän ei ole...arvatkaa kuin sapetti. Tv-ohjelmista ei voinut puhua kun en tiennyt mistään mitään. Sähköttömyys oli kyllä isän valinta. No sitten kovilla pakkasilla ei ollut kenkiä, piti laittaa äidin talvikengät, luulin että ilkutaan että on vanhan naisen kengät, mut ei kukaan kiinnittänyt mitään huomiota. Suksia ei ollut, ei luistimia...eikä sit pyörääkään kun vanhana hankittu romu hajosi...
Ikävä kyllä köyhyys on usein periytyvää.
Köyhyys periytyy samalla epätodennäköisyydellä kuin alkoholismi, Kenenkään suuhun ei viinaa väkisin kaadeta, Köyhyys monien tekijöiden summa, mutta jollain tavoin riippuu ihmisen sitkeydestä, miten asiansa hoitaa.
Pojalle köyhyys periytynyt.Tytär opiskelee yliopistossa.
Tyttärellä toivoa paremmasta kun aikoinaan saa opinnot päätökseen.
Köyhille ehdoton lapsenteko kielto.
On. Ei kärsi. Rahat kuukaudessa lasken ensin lasten menoihin monipuolisen ruokavalion/uudet vaatteet jos tarve. Sitten laskuihin. Ja itselle sen mitä siitä yli jää, jos jää. Välillä itse elän itse pari viikkoa makaroni-kaurapuuro-kananmuna ruokavaliolla. Tärkeysjärjestys olla pitää.
On lapsii aikuisia menestyneitä.Itsekkin oisin jos työ/työpaikka ei olisi vienyt terveyttä..Eikä mitään korvausta mistään.Itse sai maksaa lääkkeet,sairaalat,vieläkin käyn polilla.Lopun elämää
Lapsenteko kielto köyhille aivan ehdottomasti.