Kyseinen vaunu pystyi tuhoamaan T-34 vaunut hyvin, painoi vähemmän kuin Sturmi, kulutti vähemmän bensaa, niitä ei olisi tarvinnut hylätä löpön loputtua kun matkaa taittoi melkien tuplasti enempi.
Halvempikin oli.
Halvempikin oli.
Miksi Suomi ei ostanut Marder III panssarintorjuntavaunuja?
Anonyymi
15<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Marder III oli tshekkivaunun alustalle hätäratkaisuna sijoitettu 76mm sotasaalistykki.
Miehistötila oli avoin.
Parempaakaan ei siihen hätään keksitty.
Suomi osti erinomaisia Stug III-vaunuja.
Ja yhtään Sturmia ei menetetty löpön loppumiseen. Marder lll oli Saksan hätäratkaisu, joka oli rynnäkkötykkinä korkea ja heikosti panssaroitu! Sturmi oli pst-aseena huomattavasti parempi sota-ase!
Marderilla ei ollut mitään tekemistä rynnäkkötykkikonseptin kanssa. Se oli pst-vaunu, eli moottorilavetille nostettu pst-tykki, jonka tarkoitus oli kytistellä mahdollisimman edullisessa tuliasemassa, ampua ja sen jälkeen hurauttaa nopeasti karkuun uuteen tuliasemaan.
Pst-vaunun ei ole tarkoitus hiippailla vihollisen lähellä vaan toimia taaempana itseliikkuvana pst-tykkinä, siksi niiden panssarointi on kevyt. Avoin katto tarjoaa 100-kertaa paremman näkyvyyden miehistölle maalien etsintään.
Rynnäkkötykin tarkoitus taas on edetä yhdessä jalkaväen kanssa, joten sillä tuli olla panssarointia ja suojaa riittävästi tehtävästä selviytymiseen.
Pst-vaunuja käytti sodan kaikki osapuolet: neukuilla SU-76 ja SU-85, Saksalla Marder ja Nashorn, briteillä Achilles jne. ja USA:lla Hellcat, Jackson etc. Brittien ja USA:n vaunuissa oli pyörivä torni, sakut ja neukut käytti kiinteää ratkaisua.
” Marderilla ei ollut mitään tekemistä rynnäkkötykkikonseptin kanssa. Se oli pst-vaunu, eli moottorilavetille nostettu pst-tykki, jonka tarkoitus oli kytistellä mahdollisimman edullisessa tuliasemassa, ampua ja sen jälkeen hurauttaa nopeasti karkuun uuteen tuliasemaan. ”
Suomen peitteisessä maastossa pitää vihollinen nähdä ja on vaikea hurauttaa karkuun kun vastustaja on ylivoimainen!
”Pst-vaunun ei ole tarkoitus hiippailla vihollisen lähellä vaan toimia taaempana itseliikkuvana pst-tykkinä, siksi niiden panssarointi on kevyt. ”
Kevyt panssarointi tekee rakennelman helposti tuhottavaksi!
”Avoin katto tarjoaa 100-kertaa paremman näkyvyyden miehistölle maalien etsintään.”
Etenkin sateella ja lumipyryllä miehistö sitä kiittelee:-D
”Rynnäkkötykin tarkoitus taas on edetä yhdessä jalkaväen kanssa, joten sillä tuli olla panssarointia ja suojaa riittävästi tehtävästä selviytymiseen.”
Ja se oli StuG:n yleisin käyttö Suomessa!
”Pst-vaunuja käytti sodan kaikki osapuolet: neukuilla SU-76 ja SU-85, Saksalla Marder ja Nashorn, briteillä Achilles jne. ja USA:lla Hellcat, Jackson etc. Brittien ja USA:n vaunuissa oli pyörivä torni, sakut ja neukut käytti kiinteää ratkaisua.”
Ainakin neukuilla pidettiin malleja SU-76 ja SU-85 osittain epäonnistuneina eikä miehistö niistä pitänyt!
"Ainakin neukuilla pidettiin malleja SU-76 ja SU-85 osittain epäonnistuneina eikä miehistö niistä pitänyt!"
SU-76 oli neukuissa varsin pidetty, joskin jotain rutisemista miehistöt niistä tietysti aina keksivät. Kevyt, todella hyvin liikkuva, tulivoimainen jne. Vaunu toimi varsinaisena monikäyttövekottimena: pst-vaununa, tulitukivaununa ja jopa telatykkinä, ampuen epäsuoraa tulta yli 15km asti!
Päätykki on tehokas 76 mm ZIS-3Š, johon oli sekä panssarinläpäisevä että sirpalekranaatti. Panssari oli ohut (30–15 mm), mutta viisto. Vaunu ei ollut miehistön erityisessä suosiossa ja sai lempinimen suka (suom. narttu).
"Vaunu ei ollut miehistön erityisessä suosiossa ja sai lempinimen suka (suom. narttu)."
Kun luet sen wikipedian artikkelin tarkemmin, niin tuo nimitys liittyi vain hankalahkoon ohjausjärjestelmään. Muuten vaunusta tykättiin sen artikkelin mukaan: helppo pitää kunnossa, yksinkertainen käyttää (ohjausta lukuunottamatta) ja teknisesti luotettava.
Narttu mikä narttu!
Vaunusta ei pidetty ja ylhäältä avoin vaunu on kieltämättä hankala Venäjän ilmastossa! Lisäksi se oli varsin altis kenttätykistön srpaleille!
Ihmeellistä kun jotkut näyttävät olevan sitä mieltä, että oli ihan oikein kun sitä ei tilattu koska siinä oli joitain puutteita, ei ollut täydellinen. Oliko vaihtoehto sitten jotenkin parempi, miehet työnsivät metsässä 75 mm tykkiä ja olivat tulitoiminnan aikana täysin suojattomat ja myös ilman kattoa jne.. ?
Tilaukset päätettiin kenraali Grandellin johtamassa sotatalousesikunnassa.
Täällä niitä on turha jauhaa.
Marderia ei luultavasti ollut myynnissäkään.
Liki kaikilla sotaa käyvillä mailla oli SEKÄ pst-tykkejä ETTÄ telatykkejä! Ei ne sulkeneet toinen toistaan pois ja pelkkä pst-tykki oli toetenkin huomattavasti halvempi.
Marder oli Saksan tilapäisratkaisu, jolla korjattiin akuuttia pulaa pst-aseissa ja hyödynnettiin tsekkiläistä luotettavaa alustaa ja runsasta sotasaalisya venäläisissä 76,2:n millin tykeissä.
Myöhemmin saksalaiset kehottivät mainion pst-vaunun nimeltä Hetzer, jossa oli täyspanssaroidulla tsekkialustalla tehokas 75:n mm:n pst-tykki. Siinä vaiheessa oli Matderin tuotanto jo lopetettu!
"Oliko vaihtoehto sitten jotenkin parempi, miehet työnsivät metsässä 75 mm tykkiä ja olivat tulitoiminnan aikana täysin suojattomat ja myös ilman kattoa jne.. ?"
Sinänsä tehonsa puolesta oikein hyvä 75mm PAK oli Suomen oloissa erityisen ongelmallinen sen vuoksi, että ase oli raskas eikä Suomella ollut käytössä kunnollisia, mieluiten panssaroituja, tykinvetäjiä sen siirtelyyn. Tämän vuoksi sen taktinen käyttö oli hankalaa ja monta tykkiä menetettiin sen vuoksi, ettei niitä saatu pois tuliasemasta vetäjien puutteen vuoksi. Lihasvoimalla tuollaisen siirtely maastossa tai surkeilla teillä oli aivan liian haastavaa, vaikka sinänsä mahdollista olikin.
Suurvallat tajusivatkin aikaisessa vaiheessa että pst-tykkien koon kasvaessa oli paljon parempi siirtää ne tela-alustalle juuri tuon ongelman vuoksi.
Suomi olisi sinänsä voinut itse yrittää kehitellä pst-vaunun samalla kaavalla laittamalla 75mm PAK:n vaikka T-26 tai jonkun muun kevyen sotasaalisvaunun alustalle, mutta ehkä oli parempi ettei siihen ryhdytty kun katsoo mitä tuli siitä ainoasta, oikeasta viritelmästä...
” Suomi olisi sinänsä voinut itse yrittää kehitellä pst-vaunun samalla kaavalla laittamalla 75mm PAK:n vaikka T-26 tai jonkun muun kevyen sotasaalisvaunun alustalle, mutta ehkä oli parempi ettei siihen ryhdytty kun katsoo mitä tuli siitä ainoasta, oikeasta viritelmästä...”
Totta! Viipurissa oli Christien alustalle rakennettuja kolhoja rynnäkkötykkejä joiden pääaseena oli 114 mm:n haupitsi, joka EI LÄPÄISSYT T-34:n panssaria! Liki kaikki niistä menetettiin!
Harkovassa totta tosiaan valmistettiin hyviä panssarivaunuja.
” Harkovassa totta tosiaan valmistettiin hyviä panssarivaunuja.”
Kuten? Kaupunki oli saksalaisten halussa 1941-1944!