Onko EU-komissio vahvistunut?

VIIME VUONNA EU-komission puheen­johtaja Ursula von der Leyen lupasi eurooppalaisille aiempaa vahvemman ja yhtenäisemmällä äänellä puhuvan komission, joka suojelisi Euroopan strategista suvereniteettia. Nyt kaiken sekoittaneen korona­virus­pandemian keskellä eurooppalaiset voivat vain arvailla, kuinka kalliiksi maan­osan geo­poliittinen heikkous on tullut.

Pandemian, ilmastonmuutoksen ja maailmanlaajuisen laman keskellä etenkin suurvallat ovat alkaneet käyttää valtioiden välisiä suhteita rankaisukeinona. Kiina on uhannut pysäyttää terveystarvikkeiden toimitukset sen näkemysten vastaisesti toimiviin Euroopan maihin. Yhdysvallat aikoo kohdistaa pakotteita eurooppalaisiin toimijoihin pönkittääkseen Iranin-politiikkaansa. Turkki sanoo avaavansa portit Eurooppaan pyrkiville pakolaisille, ellei se saa ­EU:lta rahaa tai poliittista tukea linjalleen Libyassa. Venäjä puuttuu muiden maiden vaa­leihin ja käyttää kaasu­varantojaan poliittisten tavoitteidensa edistämiseen.

TUORE kysely osoittaa, että 63 prosenttia eurooppalaisista toivoo koronaviruspandemian seurauksena aiempaa enemmän eurooppalaista yhteistyötä. Silti von der Leyen ei viime viikolla pitämässään linjapuheessa enää toistanut viimevuotista näkemystään komissiosta vahvana geopoliittisena toimijana. Hän luetteli joukon ongelmia muttei juuri viitannut siihen, että EU:n pitäisi muuttaa suhtautumistaan geopolitiikkaan. Mitä aiemmalle vi­siolle ­oikein on tapahtunut?

Pandemian haittojen torjumiseksi laaditun elpymissuunnitelman ansiosta EU voi tulla kriisistä ulos entistä vahvempana ja ympäristötietoisempana. Von der Leyenin pitäisi kuitenkin ensin ratkaista kaksi ongelmaa: toinen liittyy EU:n jäsenmaihin, toinen Brysselin virkakoneistoon.
6<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

EU:N elpymissuunnitelma antaa tilaisuuden investoida entistäkin suvereenimpaan Eurooppaan juuri niillä osa-alueilla, joista kansalaiset välittävät. Sen sijaan, että suuri osa rahasta käytetään näkymättömissä rakennerahastoihin, EU:n pitäisi rakentaa yhteistä infrastruktuuria esimerkiksi varmuusvarastoja, tekoälyä, energiaoma­varaisuut­ta, hiilineutraaliutta ja yhteistä puolustusta kehittämällä.

EU:n ei ollut alun perinkään tarkoitus muuttua merkittäväksi geopoliittiseksi toimijaksi parissa vuodessa. Mutta muu maailma ei jää odottamaan EU:n päätöksiä. Euroopan strateginen asema heikkenee jatkuvasti.

Olisi jo aika luoda se perusta, jolle Euroopan menestys voidaan rakentaa. EU:lla on tarvittavat työkalut, mutta niitä on myös hyödynnettävä.

Äänestä

3< prrrrrooooot!!. . prot!

Äänestä

Ainakin komission puheenjohtaja on edeltäjäänsä monin verroin vahvempi.

Siinä kävi munkki EU:lle.

Äänestä
  • Tarvetta ainakin on! Ursula on riippuvainen sekä komissionsa että Eurooppa-neuvoston tuesta.

    Toistaiseksi on aika hyvin ollut,mutta kapinallisiakin löytyy EU:n itälaidalta. Yhteinen etu ei siellä ole päällimmäinen tavoite.

    Äänestä

Vahvistunut on!

Viimeksi eilen Eurooppa-neuvosto hyväksyi komission boikottialoitteen V-Venäjää vastaan.

Selvää ryhdistymistä EU:n ulkopolitiikassa!

Äänestä
  • Ursula on aivan eri planeetalta edeltäjäänsä verrattuna.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

VIIME VUONNA EU-komission puheen­johtaja Ursula von der Leyen lupasi eurooppalaisille aiempaa vahvemman ja yhtenäisemmällä äänellä puhuvan komission, joka suojelisi Euroopan strategista suvereniteettia. Nyt kaiken sekoittaneen korona­virus­pandemian keskellä eurooppalaiset voivat vain arvailla, kuinka kalliiksi maan­osan geo­poliittinen heikkous on tullut.

Pandemian, ilmastonmuutoksen ja maailmanlaajuisen laman keskellä etenkin suurvallat ovat alkaneet käyttää valtioiden välisiä suhteita rankaisukeinona. Kiina on uhannut pysäyttää terveystarvikkeiden toimitukset sen näkemysten vastaisesti toimiviin Euroopan maihin. Yhdysvallat aikoo kohdistaa pakotteita eurooppalaisiin toimijoihin pönkittääkseen Iranin-politiikkaansa. Turkki sanoo avaavansa portit Eurooppaan pyrkiville pakolaisille, ellei se saa ­EU:lta rahaa tai poliittista tukea linjalleen Libyassa. Venäjä puuttuu muiden maiden vaa­leihin ja käyttää kaasu­varantojaan poliittisten tavoitteidensa edistämiseen.

TUORE kysely osoittaa, että 63 prosenttia eurooppalaisista toivoo koronaviruspandemian seurauksena aiempaa enemmän eurooppalaista yhteistyötä. Silti von der Leyen ei viime viikolla pitämässään linjapuheessa enää toistanut viimevuotista näkemystään komissiosta vahvana geopoliittisena toimijana. Hän luetteli joukon ongelmia muttei juuri viitannut siihen, että EU:n pitäisi muuttaa suhtautumistaan geopolitiikkaan. Mitä aiemmalle vi­siolle ­oikein on tapahtunut?

Pandemian haittojen torjumiseksi laaditun elpymissuunnitelman ansiosta EU voi tulla kriisistä ulos entistä vahvempana ja ympäristötietoisempana. Von der Leyenin pitäisi kuitenkin ensin ratkaista kaksi ongelmaa: toinen liittyy EU:n jäsenmaihin, toinen Brysselin virkakoneistoon.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu