Natsi-Saksan talous oli kuulemma korkeintaan Neuvostoliiton tasoa, miksi talous oli näin huonossa kunnossa? Syy on varmasti Hitler mutta olisiko jollakulla omaa näkemystä aiheeseen?
Natsi-Saksan talous
Anonyymi
24<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Saksan talous oli kuralla ensimmäisen maailmansodan takia. Sen mittaluokan sodasta aiheutui aivan ennennäkemättömät kustannukset etenkin häviäjille, ja lisäksi Saksan maksettavaksi jäi vielä rauhansopimuksessa määrätyt sotakorvaukset.
Juuri tuo oli yksi merkittävimmistä syistä Hitlerin valtaannousulle. Valtion talous kuralla, jälleenrakennus sakkaa, yrityksiä kaatuu ja paljon rintamalta palanneita sotilaita työttömänä ja vielä koristeeksi kakun päälle nöyryyttävä rauhansopimus, jossa olennaisesti kaikesta syytettiin saksalaisia.
Noissa olosuhteissa kun nostetaan puhujakorokkeelle muiden mukana rintamalla taistellut (ja haavoittunut) mies, joka kertoo, että kaikki on jonkun muun syytä, lupaa korjata maan talouden ja lopettaa sodan voittajille nöyristelyn, niin aivan varmasti löytyy kannatusta.
Ja se Hitlerin kunniaksi täytyy sanoa, että hän todella laittoi Saksan talouden kuntoon. Nosti lyhyessä ajassa täysin lyödyn ja raunioituneen maan teollistuneeksi sotilasmahdiksi, joka pystyi (vain vähän edellisen tappion jälkeen) varteenotettavasti haastamaan koko Euroopan sotaan melkein yksin.
Eli ei, Natsi-Saksan talous ei ollut Neuvostoliiton tasoa, vaan koko Euroopan kärkeä, ja se oli (osittain) Hitlerin ansiota.
Neuvostoliiton talous oli vielä toisen maailmansodan alussa aivan retuperällä edellisen sodan ja vallankumousten jäljiltä. Sodan aikana Stalin pakkoteollisti Neuvostoliiton hädin tuskin ajoissa pysäyttämään operaatio Barbarossan (vaikka toki suunnittelua oli tehty jo hyvän aikaa), ja niiltä jäjiltä Neuvostoliitonkin talous nousi kilpailukykyiseksi muun Euroopan ja USA:n kanssa.
Hitler nousi valtaan v. 1933 ja jo 1939 oli jo muiden valtioiden ryövääminen ja täysi sota päällä, eli vain muutama kiihkeä työllistävä ja elvyttävä sotavarusteluvuosi ennen Saksan aloittamaa toista maailmansotaa, tuskin se natsien talousmalli pitkälle olisi kantanut.
Kommunisti-Neuvostoliiton suljettu talous hävisi länsimaille kunnes sitten lopulta kokonaaan romahti.
Totta kai molemmat romahtivat aikanaan, mutta ei se poista sitä tosiasiaa, että Saksa nousi ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä ahdingosta uskomattoman nopeasti, ja vaikkei sotavarustelu pidemmän päälle olisikaan Saksan taloutta jaksanut kannatella, olisi se antanut hyvän mahdollisuuden myös pysyvämmän menestyksen rakentamiseen.
Teollisuuden haaran vaihtaminen tykeistä, panssarivaunuista, sotalaivoista ja -lentokoneista autoihin, kodinkoneisiin ja siviililaivoihin ja -lentokoneisiin on helpompaa kuin teollisuuden tyhjästä käyntiin polkaiseminen. Jos sotaa ei olisi tullut, Saksa olisi ollut joka tapauksessa tulossa hyvää vauhtia Euroopan teollistuneimmaksi maaksi.
Tietenkään Hitler ei suunnitellut sotateollisuudesta siviiliteollisuuteen siirtymistä, mutta Hitlerin luoma sotateollisuus olisi silti tuon siirtymän mahdollistanut ainakin helpommin kuin ilman sitä välivaihetta.
Tuo sotavarustelutalous on myytti. Itse asiassa Saksan talous oli vahva ja vain ulkomaan valuutasta tuli aika ajoin ongelmia, koska sitä ei ollut. Sotavarustelu ei ole tervettä taloutta ja kun Saksa joutui 1938 aloittamaan hirvittävän varustelun, tämä varusteklu aiheutti yskähtlyä talouskuvioissa. Silti kansallissosialistinen talousoppi oli valtava menestys ja se nosti Saksan pirstaleista ja veloista Euroopan vahvimmaksi ja vauraimmaksi maaksi
Saksa aloitti varustelun virallisesti maaliskuussa 1935, mutta asiallisesti jo keväällä 1934.
Merkittäviä valmisteluja mm. asekehittelyä oli tehty koko ajan erityisesti yhteistyössä NL:n kanssa 1923-1933.
Aloitti, mutta varustautuminen oli mitätöntä. Siten vähän enemmän, kunnes toden teolla vasta 1938...
Hölynpölyä.
Asetehtaat toimivat täysillä 1934. Hitler piti keväällä puhuttelun suurliikemiehille ja ilmoitti,ettei asevoimien tilauksista tarvitse murehtia. Valtio maksaa kaiken.
Esimerkiksi lentokonetehtaat olivat vauhdissa jo syksyllä -34 Mannerheimin käydessä niihin tutustumassa.
Asevoimien vahvuus oli 1934 lähes 300 000. Suuri hyppäys tuli syksyllä 1935,kun ensimmäinen asevevelvolliserä ( noin 600 000) astui palvelukseen.
Hölynpölyä jauhat itse. Siis ensimmäiset tehtaat juu alkoivat joskus. Katsoppas tilastoja, miten paljon meni vuosittain varusteluun. Muutenkin olet ilmeisesti päivystävä hölynpölyttäjä, joka kuittaa aina kommentit noin. Et kuitenkaan voi mitään historiallisille faktoille
Tietysti Natsi-Saksan talouden nousu oli loistelias, ja vielä loisteliaampi surkimus Neuvostoliittoon verrattuna ja vieläpä USA:n talouden pitkään taantumiseen Rooseveltin New Dealin johdosta.
Loistelias nousu perustui saksalaisten teollisiin kykyihin ja kokemukseen, ahkeruuteen ja kurinalaisuuteen, alhaisiin palkkoihin ja säästämiseen kuluttamisen sijasta.
Teollinen pohja ja kokemus I maailmansodan edeltä ja ajalta oli käyttökelpoista, eikä
teollisuus ollut kärsinyt laaja-alaisesti, koska taistelut oli käyty Saksan ulkopuolella.
Natsit yhdistivät tähän valtaan päästyään häikäilemättöman kauppapolitiikan valuuttatulojensa maksimoimiseksi. Siksi mm. Suomi oli 30-luvulla vuosikausia kauppasodassa Saksaa.
Natsitalous oli lisäksi eräänlainen pyramidihuijaus. Kun valtiotalous meni kuralle varustelun ja infratöiden johdosta, pyöritettiin sitä aluksi paljolta kansalaisten säästörahoilla. Kun kassa silti tyhjentyi, oli pakko laajentua Itävaltaan, ja ryöstää tämän valtionrahat ja juutalaistenkin varat.
Sitten oli pakko laajentua Tsekkoslovakiaan, jotta päästiin tekemään vastaava varojen takavarikointi Tsekkoslovakiassa. Sitten Puolassa, Norjassa, Tanskassa, Ranskassa ja muuallakin. Koko ajan natsivaltio oli lähes konkurssissa, mikä edellytti aina uusien nahjusmaiden valloittamista ja näiden varallisuuden takavarikoimista.
Huomionarvoista on, että Natsi-Saksa ei heikentänyt omaa valuuttaansa (jonka EU on nyt tekemässä nafiamaiden hyväksi) eikä ahkeria kansalaisiaan (mitä EU on nyt tekemässä), vaan se ryösti sisäisesti hajanaisia muita maita.
Toimintatavan kuvaa hyvin Adam Tooze loistavaksi arvostellussa tutkimuksessaan The Wages of Destruction - The making & breaking of the Nazi econom (Pemguin, 2007, 800 s.)
Pyramidihuijaus on nimenomaan liikepankkien velkatalous, jolle EU perustuu. Natsien talousdemokratia oli juuri tervettä taloudenpitoa ja avain menestykseen
Häikäilemätöntä pyrkiä autarkiaan ja vaihdantakauppaan. hyihyi. Kyllä siinä on sodan syy. No sellaistahan von Papen sanoi Röhm-putschin aikana, kun luuli vallan vaihtuvan. Autarkia johtaisi sotaan. Ilmeisesti siis siksi, että Länsi rankaisisi
Hölynpölyä.
Euro on vain vahvistunut esimerkiksi dollariin nähden.
EU-maat hoitavat taloutensa itsenäisesti.
Saksan rahatalous toimi jatkuvan huijauksen varassa eli valtio lainasi itseltään.
Vallattuja maita kyllä hyödynnettiin häikäilemättä.Erityisesti kupattiin vauraita Länsi-Euroopan maita.Saksa osti niiden tuotteita itse määräämiinsä hintoihin.
Hölynpölyä.
EU-maat ovat itsenäisiä talousyksikköjä.
Unionin talous perustuu jäsenmaksuihin sekä eräiden tullien ja muiden maksujen tilittämiseen suoraan EU-komisiolle.
Natsien talous perustui ryöstöön ja orjatyövoimaan. Romahdus oli suuri.
Saksan valtionvarainministeri Schwerin von Krosigk kirjoitti muistelmissaan, että velanoton vuoksi Saksan talous oli konkurssin partaalla 1939 ja lisäksi kertoo sanoneensa asiasta Hitlerille keväällä -39. Johtaja oli tavoilleen uskollisena käskenyt häntä olemaan murehtimatta asiaa ja hankkimaan rahat jostakin.
Itseltään lainaaminenhan juuri toimi ja oli tervettä. Miksi turhaan velkaantua jollekin pankille budjetstaan ja sitten vielä aina on velkaa maksamatta. Banksterit luovat rahaa tyhjästä
Tuo on juuri supervarustautumisen seurausta ja sen, että Saksaa alettiin laittaa karanteeniin. Lisäksi tuossa on dramatisointia ukana. Voittajien historiaa
Hyi että kuin on alkukantaista valehtelua. Saksaahan ryöstettiin 20-luvulla. EU on kv suurfinanssin määräysvallassa täysin. Saksa irtautui siitä ja siksi se tuhottiin. Saksalaisten ryöstö loppui 1933 ja heti alkoi nousu
En kuvailisi vuoden 1945 tilannetta taloudelliseksi menestykseksi.
Hitlerin aloittaessa 30-luvun alkuvuosina Saksassa vallitsi hyperinflaatio jolle Zimbabwekaan ei pärjää. Vaikeaa kuvitella tilannetta jossa leipäkannikan ostamiseen vaadittiin kottikärryllinen seteleitä.
Weimarin talous oli jo toipumassa, mutta kansallissosialistit ottivat siitä kunnian itselleen kun pääsivät valtaan.
Natsien talous perustui orjatyövoimaan, keskiluokan ja yritysten verottamiseen hengiltä, juutalaisten omaisuuden ryöstämiseen ja myöhemmin vallattujen alueiden omaisuuden ryöstämiseen. Mahdoton systeemi pitkällä tähtäimellä, kuten sosialismi yleensä.
Työttömät pantiin töihin pienemmällä päivärahalla kun työttömyyskorvaus oli Weimarin tasavallassa ja sitten värvättiin armeijaan.
Günther Reimannin "The Vampire Economy" on kirja, joka usein mainitaan tässä yhteydessä.
On kyllä saatanallista, että vampyyritalouden apostolit ja lakeijat valehtelevat kansallissosialismin vampyyritaloudeksi. Juutalaisilta ei ryöstetty mitään. Laman aikana keinoteltuja omaisuuksia palautettiin. Juutalaiset saivat pitää omaisuutensa lähtiessään 30-luvulla. Jotkut tehtaat ja kiinteistöt eivät mitään käännä. Sitäpaitsi miksi ylenesä erottaa juutalaien talous jostain maan taloiudesta. Eikö to ole antisemitismiä?
Ei Saksa juurikaan mitään ominut. Alkoi määräämään kultavarojen käytöstä ym. Ei 30-luvulla ollut suuren luokan vankityövoimaa. Sotatalous oli erikseen. Eivät työttöät armeijaan kadonneet. RAD-palvelus kesti pari vuotta ja oli terve ilmiö. Natsi-Saksa oli kuuluisa juurikin siitä, etttä veroja ei ollut juuri lainkaan. On virhe samastaa vasemmistososialismi ja kansallissosialismi., Ne ovat vastakohtia. Lännen kapitalismi muistuttaa enemmän kommunismia kuin natsismia. Verot ja välistävetäjät oli minimoitu. Tämä on ihan kansallissosialismin alkeita
"Natsi-Saksan talous oli kuulemma korkeintaan Neuvostoliitob tasoa".
Olisi kiva kuulla millä mittarilla, BKT, BKT/capita, teräksen tuotanto, viljan tuotanto, aseiden tuotanto. Entä onko kyse tuotantopotentiaalista vai BKT:stä?
Taloudellisesta tehokkuudesta, Saksa olisi voittaessaan nopeasti taantunut väistämättä Pohjois-Korean kaltaikseksi valtioksi jossa lähes kaikki erittäin pientä eliittiä lukuunottamatta näkisi nälkää.