Usein esitetään Tali-Ihantala vain suomalaisten (osin epäonnistuneita vastahyökkäyksiä täynnä) olevana Tali-osana ja myöhemmin suomalaisten paremmin onnistuneena Ihantalan puolustusosiona. Mutta kolmas osa, IV AK:n vasenta siipeä käsittävä Nuoskuan rintamalohko jota puolusti pääasiassa 3.Divisioona on jäänyt vähälle huomiolle. Kuitenkin Juri Kilinin on keräänyt varsin merkittyksellistä tietoa. Siellä hyökänneen 23.Armeijan vasensiipi ja puna-armeijan 6.Armeijakunta olisi kärsinyt 7905 miehen tappiot. Puolustuksen 3.Divisioonan tykistö tuki taistelua ampumalla mm. 25 150 kranaattia.
Kun Tali-Ihantalasta esitetään usein puna-armeijan tappioina: 18 000 - 22 000 miestä on siihen liitettävä puna-armeijan Leningradin Rintaman 6.Armeijakunnan n. 8 000 miehen tappiot eli peräti 40%. 3.Divisioonan yksikköjen sotilaita kaatui tai katosi n. 250 ajalla 21.6-7.7.44
Kun Tali-Ihantalasta esitetään usein puna-armeijan tappioina: 18 000 - 22 000 miestä on siihen liitettävä puna-armeijan Leningradin Rintaman 6.Armeijakunnan n. 8 000 miehen tappiot eli peräti 40%. 3.Divisioonan yksikköjen sotilaita kaatui tai katosi n. 250 ajalla 21.6-7.7.44
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se on muuten Noskua. Ja taistelut käsittivät Rättölän, Tuokkolan, Vamppalan, Kääntymän sekä Heinjoen.
3.Divisioonan tykistö ja krh on tehnyt siellä kelpo työtä. Varsinkin kun huomioi että 3.D:ssä oli sellaisia Kuuterselässä itsensä munanneita tyyppejä kuin Pajari ja varsinkin itseriittoinen ja historiaa vääristelevä Halsti.
Pajari oli armeijamme etevimpiä komentajia ja Halsti poikkeuksellisen lahjakas yleisesikuntaupseeri,joka ei epäröinyt ilmaista mielipidettään edes yleisesikunnan päällikölle.
Kuuterselässä rintamavastuu oli IV AK:n komentajalla ja hyökkäyksen johti PsD:n komentaja.
Kuuterselän romahduksen ytimessä oli 3.D, Pajari ja Halsti jotka sen enempää informoimatta muita supistivat omaa vastuualuettaan ja sodan jälkeen töppäily laitettiin Ratsuväkiprikaatin piikkiin. Sotakorkeakoulussa Halstin kirjoitukset Kannaksen tapahtumista on kyseenalaistettu niin että Halstin näkemyksiä ei saa edes käyttää lähdemateriaalina. Se on ankara tuomio.
Mutta Noskuan suunnalla 3.D toimi hyvin (tai sen tykistökomentajana). Hyökkäävälle VI AK:lle tuotettiin suuret tappiot kuten Juri Kilininin tutkimat dokumentit osoittavat. 25 000 tykistökranaattia ja armeijakunnalle peräti 8 000 miehen tappiot. Vielä puuttuu joka AK:n muiden yksiköiden tappiot. Jos tuollaista tykistötehokkuutta olisi muuallakin ollut niin puna-armeija Kannaksella ja Laatokan Karjalassa olisi kärsinyt kerrassaan 350 000 miehen tappiot. Leitimojärvellä ja Vuosalmella armeijakuntakomentajat vaativat hyödyttömiä ja kalliita vastahyökkäyksiä.
Hölynpölyä.
Kuuterselässä vastuu oli siis ihan muualla kuin 3. D:llä.Sille oli annettu tolkuttoman laaja vastuualue.
Laatikaisen esikunta, etenkään tykistökomentaja, ei hallinnut tehtäviään ja Lagus oli tunnetussa suuruudenhulluudessaan täysin yhteistyökyvytön.
Ratuväkiprikaati jätti yhden tien sulkematta ja aiheutti Mustamäen läpimurron,joka käynnisti katastrofin.
Halstin tekstit menevät hänen omaan piikkinsä.Ne eivät ole tutkimuksia.
3.D hoiti hyvin sivusuuntansa ja auttoi myös 2. D:a mm.Halstin komentamalla JR 11:llä.