Neuvostoliiton selluloosantuotanto kaksinkertaistui niillä 10 suomalaistehtaalla jotka jäi rajan taakse Karjalaan.
Enson tehtaat oli vahingossa jäädä Suomen puolelle mutta rajanvedossa asia korjattiin tekemällä mutka rajaan.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2010070411988014
Enson tehtaat oli vahingossa jäädä Suomen puolelle mutta rajanvedossa asia korjattiin tekemällä mutka rajaan.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2010070411988014
Vastaukset 6
Vanhimmat
Stalinkin puhui talvisodan jälkeen että Suomi on rikas maa joka ei ymmärtänyt varustautua paremmin.
Luovutetun Karjalan taloudellinen merkitys oli Neuvostoliitolle valtava
Tehdaslaitosten lisäksi alueiden panos sähköntuotannossa oli huomattava.
Neuvostoviranomaiset ymmärsivät varsin pian talvisodan jälkeen, kuinka tärkeä Suomen luovuttamien alueiden taloudellinen merkitys oli.
Tehdaslaitosten lisäksi alueiden panos sähköntuotannossa oli huomattava. Niinpä alueiden kytkentä itään tapahtui Neuvostoliiton politbyroon päätöksen mukaan keväästä 1940 alkaen.
– Suomelta saadut sähkövoimalat tuottivat kaksi kertaa enemmän energiaa kuin muut Neuvosto-Karjalan laitokset yhteensä, kirjoittaa Antti Laine teoksessa Karjala itärajan varjossa.p>
Pitkärannan ja Enson tehtaat puolestaan tuottivat korkealaatuista selluloosaa, jota käytettiin muun muassa räjähdysaineiden ja ruudin tuotantoon. Enson tehtaiden tuotanto oli puolet koko Neuvostoliiton tuotannosta.
Enson tuotantolaitoksiin kuuluivat kloori-, pahvi-, paperi-, sulfaatti- ja sulfiittiselluloosatehdas.
Maatalouden kohdalla kaikki ei kuitenkaan sujunut läheskään niin kuin neuvostopäättäjät olivat suunnitelleet. Jarruna olivat työvoimapula sekä suomalainen haja-asutus, joka ei soveltunut neuvostoliittolaiseen keskitettyyn maatalousideologiaan.
Suomessa on vain jankutettu sodan syyksi että Suomi uhkasi Leningradia. Sivuutettu kokonaan asia että arvokas ryöstösaalis oli Neuvostoliitolle kuin tarjottimella erittäin heikosti varustautuneen Suomen kaakkoisosssa.
Väinö Tanner sanoi sodan jälkeen että että aseiden hankinta ennen talvisotaa olisi ollut pelkkää säästöä.
Ennen sotaa hän sanoi ettei aseita kannata hankkia kun sotaa ei tule.
Jo riittävästi tykinammuksia olisi luultavasti saanut Mannerheimlinjan kestämään ja rauha olisi tehty entisillä rajoilla.
Muutaman miljoonan investoinnilla olisi säilytetty miljardien omaisuudet.
NL:ssa oli pula myös paperista. Esimerkiksi lehdet olivat pelkkiä propagandaläpysköjä.
Tiedotus hoidettiin kadunkulmien kaiuttimilla. jotka tunkivat kommunistipropagandaa päivät pitkät.
Selluloosaa tarvittiin siis sekä paperiin että ennen kaikkea ruutiin.Siitä ei vain sopinut kaikille kertoa.
Suomen itäosan sähköntuotanto tarvittiin myös Leningradin tueksi. Karjalan alue oli pitkälti sähköistetty voimalaitosten ja toisaalta sähköä tarvitsevan teollisuuden ansiosta.