Eikä Suomella niin ollen olisi ollut mitään tarvetta turvautua Saksaan talvisodan jälkeen.
Mutta miksi ihmeessä Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov sitten sanoi Liettuan ulkoministerille seuraavanlaisesti kesäkuussa 1940:
" Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen. "
http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html
Mutta miksi ihmeessä Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov sitten sanoi Liettuan ulkoministerille seuraavanlaisesti kesäkuussa 1940:
" Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen. "
http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
Venäläinen historioitsija V M Holodkovski näkin Saksaan turvautumisen Suomen ainoaksi keinoksi selviytyä.
"Neuvostoliitto painosti Suomea 1940 - 41 hyvin uhkaavasti. Helsingissä ei tunnettu Stalinin uutta hyökkäyssuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen hän yritti saada marraskuussa 1940 Hitlerin luvan, mutta hallitus saattoi päätellä, mistä oli kysymys. Koska Suomen puolustuskyky tiedettiin heikoksi, tarvittiin sotilaallista tukea joltakin suurvallalta. Ranska oli kuitenkin menettänyt itsenäisyytensä ja Englanti oli eristettynä. Yhdysvallat oli kovin kaukana ja haluton sekaantumaan Euroopan asioihin.
Oli siis vain yksi mahdollisuus, ja kun Hitler alkoi kesästä 1940 lähtien tukea Suomea, aluksi hyvin varovasti, apu otettiin vastaan. Valtaosa suomalaisista ei hyväksynyt Hitlerin ideologiaa eikä hänen väkivaltaisuuttaan, mutta hallituksen politiikalle ei ollut vaihtoehtoa. Kun etevä venäläinen historiantutkija V. M. Holodkovski totesi tämän 1981, hänet erotettiin Neuvostoliiton tiedeakatemiasta, mutta 1989 hän ilmaisi saman käsityksen jälleen expressis verbis."
http://prokarelia.net/si/?x=artikkeli&article_id=203&author=6
Varsinkin tohtori J Bäckman on levittänyt propagandaa ettei Neuvostoliitto mitenkään uhannut Suomea talvisodan jälkeen.