... ja Britanniassa myös yli 3 kertaa enemmän moottoriajoneuvoja kuin Saksassa. Tutkimus osoittaa että tämän seurauksena Saksassa oli vähemmän huoltoasemia, vähemmän ammattitaitoisia autonkorjaajia ja ammattitaitoisia autokuskeja kun Ranskassa ja Britanniassa.
Entä kun USA tuli sotaan? USA:ssa oli suhteessa 15 kertaa enemmän autoilla ajajia ja samalla automekaanikkoja kuin Saksassa. Luuletteko kenties ettei näillä asioilla olisi ollut jotain merkitystä sodassa?
Aika heikoista logistisista lähtökohdista Saksa ponnisti sotaan. Ei ihme että sodan loppupuolella tämä ammattitaidottomuus näkyi mm. Waffen SS:n heikossa kyvyssä käsitellä ja korjata moottoriajoneuvoja.
Entä kun USA tuli sotaan? USA:ssa oli suhteessa 15 kertaa enemmän autoilla ajajia ja samalla automekaanikkoja kuin Saksassa. Luuletteko kenties ettei näillä asioilla olisi ollut jotain merkitystä sodassa?
Aika heikoista logistisista lähtökohdista Saksa ponnisti sotaan. Ei ihme että sodan loppupuolella tämä ammattitaidottomuus näkyi mm. Waffen SS:n heikossa kyvyssä käsitellä ja korjata moottoriajoneuvoja.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tätä asiaa on käsitellyt mm. sotahistorioitsija James Holland joka on kirjoittanut mm. kirjan "Allied strike back, 1941-43".
Saksa teki myös sellaisia panssareita joiden korjaaminen oli työlästä. Esim. Panther.
"tämä ammattitaidottomuus näkyi mm. Waffen SS:n heikossa kyvyssä käsitellä ja korjata moottoriajoneuvoja."
Waffen SS oli sotilaallisesti surkeasti koulutettu Hitlerin tykinruoka.
Waffen-SS oli osa Saksan sotavoimaa. Sen joukkojen pääosa oli moottoroituja.
Parhaat divisioonat ( 10-12) olivat sotavoimien eliittiä.
Pääosa SS:n divisioonista oli erilaisia jv-tyyppisiä muodostelmia, suurimmalti osin ns. krenatööridivisioonia, ihan niinkuin armeijassakin.
///MeAgaln
Varsinaisetn Waffen-SS-joukkojen pääosa oli moottoroituja tai ps-divioonia.
Jv-divisioonia oli vain muutama,nekin pääosin ulkomaalaisia ja SS-joukkoja vain nimeltään.
"Varsinaisetn Waffen-SS-joukkojen pääosa oli moottoroituja tai ps-divioonia."
No, se riippuu siitä mitä varsinaisella tarkoitetaan ;)
"Jv-divisioonia oli vain muutama,nekin pääosin ulkomaalaisia ja SS-joukkoja vain nimeltään."
Krenatööridivisioonia oli 18 tai 19 ja siihen voi pudottaa lisäksi vuoristodivisioonat jv-tyyppisiksi muodostelmiksi.
///MeAgaln
Vuonna 1939 talvisodan alla Suomessa oli vain 53 000 autoa joista 19 600 oli kuorma-autoja. Tammikuuhun 1940 mennessä oli puolustusvoimille otettu jo 6 800autoa, joista 5 700 oli kuorma-autoja, 1 500 henkilöautoja ja 600 linja-autoja.
Yhtä autoa kohden 72 asukasta.
Aikamoinen yllätys jos Ranska on ollut Euroopan autoistunut maa. Ei se kuitenkaan näkynyt mitenkään mobiilisena ja viriilinä armeijana.
Miksi välttämättä odottaisit sen näkyvän? Maan armeija ehti aloittaa oikeastaan tasan yhden merkittävän strategisen liikeoperaation, joka sekin katkesi kesken.
///MeAgaln
Ranska oli ensimmäinen, joka alkoi käyttää autoja suuremassa sotilastehtävissä ensimmäisen maailmansodan aikana mm Verdunissa Petainin johdolla. Silti armeija ei ollut erityisen motorisoitu seuraavan sodan alkaessa ja pitkään sen oppeihin kuului ratsuväen käyttäminen panssarien kanssa. Samanlaisia ajatuksia oli noussut esille myös Saksassa. Seurattuaan ranskalaisten sotaharjoituksia he päättelivät sellaisen olevan huono ajatus, ja päätyivät motorisoidun jalkaväen käyttämisseen panssarivaunujen kanssa jo hyvissä ajoin ehtiäkseen kehittää siitä toimivan konseptin seuraavaan sotaan.
"Silti armeija ei ollut erityisen motorisoitu seuraavan sodan alkaessa...."
Sen ei pitäisi olla ihme, koska armeijan modernisointi ja motorisointi ei alkanut kuin vasta Gamelinin aikana 1930-luvulla.
"...ja pitkään sen oppeihin kuului ratsuväen käyttäminen panssarien kanssa."
No, se ei ole ihan koko totuus. Ranskan armeijassa ratsuväellä ja jalkaväellä oli molemmilla omat panssarimuodostelmansa ja vastaavat vaunutyyppinsä, mikä ei ollut kovinkaan eriskummallista tuohon aikaan ja saksalaiset jopa ottivat tässä pointtereita ranskalaisilta, muodostaen sarjan ns. "kevyitä" divisioonia mekanisoidun ratsuväen rooliin.
"Seurattuaan ranskalaisten sotaharjoituksia he päättelivät sellaisen olevan huono ajatus..."
Oikeastaan se "huono ajatus"-oivallus ei tullut lopullisesti kehiin ennen kuin vasta Puolan retkellä saadun käytännön kokemuksen jälkeen, jolloin kevyitä divisioonia alettiin päivittää panssaridivisiooniksi.
"...motorisoidun jalkaväen käyttämisseen panssarivaunujen kanssa jo hyvissä ajoin ehtiäkseen kehittää siitä toimivan konseptin seuraavaan sotaan."
Moottoroitu jalkaväki oli ollut integraalinen osa näitä divisioonatyyppejä alkujaankin.
///MeAgaln
"Moottoroitu jalkaväki oli ollut integraalinen osa näitä divisioonatyyppejä alkujaankin."
Kyllä, mutta ennen niitä ajatuksena oli fyysisen ratsuväen yhdistäminen panssarivaunuihin jalkaväkeä nopeammin liikkuvina. Guderianin kaltaiset upseerit epäilivät sen mielekkyyttä ja ranskalaisten sotaharjoituksista tulleet raportit vahvistivat heidän käsitystään siitä, että ratsuväki ei pysty seuraamaan panssarivaunuja edes pitkillä marsseilla tarpeeksi nopeasti, saati että se oli ollut hyvin haavoittuvaa pienenkin konetuliasein aseistautuneen kalkaväkis osaston tulelle jo edellisessä sodassa. Niinpä Saksassa lähdettiin jo aiemmin kehittämään divisioonia, joissa tukena oli moottoroitua jalkaväkeä.
Sinänsä mielenkiintoinen tieto tuo noista kevyistä divisioonista. Rommelillakin oli ainakin yksi sellainen Afrikassa alkuvaiheessa, ja se sittemmin muutettiin panssaridivisoonaksi. Olen aina ihmetellyt, mikä se sellainen kevyt divisioona oikein oli. Suomalaiseen jalkaväkidivisioonaankin kuului vielä Jatkosodan alussa kevyt osasto, jonka varsinainen merkitys ei ole itselleni oikein auennut sen paremmin Talvi- kuin Jatkosodankaan taisteluja tutkimalla. Mistä lie tullut esikuva tuostakin alunperin?
Venäläiset muuten käyttivät tietääkseni ihan perinteistä ratsuväkeä panssarien kanssa jopa Stalingradin taisteluun jälkeenkin,, olen nähnyt hyökkäyksistä otettuja kuviakin.
"Kyllä, mutta ennen niitä ajatuksena oli fyysisen ratsuväen yhdistäminen panssarivaunuihin jalkaväkeä nopeammin liikkuvina."
Tietysti, nämä olivat periaatteessa siirtymäyksiköitä vanhasta kavioväestä telaketjuun ja kumitassuun.
"Guderianin kaltaiset upseerit epäilivät sen mielekkyyttä ja ranskalaisten sotaharjoituksista tulleet raportit vahvistivat heidän käsitystään siitä, että ratsuväki ei pysty seuraamaan panssarivaunuja edes pitkillä marsseilla tarpeeksi nopeasti, saati että se oli ollut hyvin haavoittuvaa pienenkin konetuliasein aseistautuneen kalkaväkis osaston tulelle jo edellisessä sodassa."
Tuo on periaatteessa sama johtopäätös, johon Ranskan armeija tuli myös ryhtyessään leikkelemään ratsuväkidivisioonia ja päivittämään niitä motorisoiduiksi.
"Niinpä Saksassa lähdettiin jo aiemmin kehittämään divisioonia, joissa tukena oli moottoroitua jalkaväkeä."
Moottoroitu jalkaväki oli osa ranskalaisten kevyen mekanisoidun divisioonan konseptia jo aiemmin, he olivat itseasiassa pudottaneet hevoset niiden rakenteesta lähtökohtaisesti.
"Sinänsä mielenkiintoinen tieto tuo noista kevyistä divisioonista. Rommelillakin oli ainakin yksi sellainen Afrikassa alkuvaiheessa, ja se sittemmin muutettiin panssaridivisoonaksi."
Rommelilla ollut kevyt divisioona ja kevyet Afrikan divisioonat edustivat jo täysin eri sukupolvea. Ne olivat oikeastaan erikoisesikuntia, joiden ympärille kasvatettiin divisioona saatavilla olevista sekalaisista alaosastoista.
"Olen aina ihmetellyt, mikä se sellainen kevyt divisioona oikein oli."
Useimmissa armeijoissa viittaus oli jokseenkin ratsuväen terminologiaan, jossa "kevyt" oli synonyymi nopealle. Esim. ranskalainen "kevyt mekanisoitu divisioona" oli kaikkea muuta kuin kevyt, edustaen helposti parhaiten varustettua ja tulivoimaisinta yksikkötyyppiä armeijassa.
///MeAgaln
Kun tuohon matalaan autokantaan laittaa vastapainoksi sen että Saksassa oli Euroopan suurin radiomäärä ymmärtää miksi natsit näkivät radion kautta toistettavan propagandan merkityksen erittäin tärkeänä. Siksi syntyi ristiriita progandan luoman saksalaisen sotakoneen ylivertaisuuden ja todellisuuden välillä. Vaatimaton autokanta, rajalliset resurssit mutta mahtava propagandan luoma ego omasta ylivertaisuudesta. Vastapuoli uskoi pitkään tähän myyttiin. Ensimmäinen kolaus tuli Luftwaffelle. Seuraavana vuonna suomalaiset havaitsivat sen saksalaissotilaista Lapin suunnalla. Siitä matka jatkui päättyen Berliiniin keväällä 1945.
Keisarin Saksalla oli todellisuudessa paremmat menestymisen mahdollisuudet maailmansodassa kuin Hitlerin Saksassa.
Saksa pakko-otti Ranskasta sotavoimilleen kymmeniä tuhansia autoja.
Sama jatkui muissa vallatuissa maissa Kreikkaa myöten.
Seurauksena oli kirjavuus,joka vaikeutti käyttöä ja huoltoa mm.valtavan varaosapuutteen takia.
On jokseenkin varmaa että USA jossa oli auto kolmea asukasta kohden on myös maa jossa on ollut taatusti enemmän ajotaitoista kuorma-autokuskia, autonkorjaajaa ja ylipäätänsä motoristista logistista osaamista.
Waffen SS Ardenneilla oli esimerkki farssimaisesta liikennekurista ja ajotaidoista. Ajatella että tuota sakkia tietämättömät pitivät sitten "valioarmeijana".