Tiedän ainakin kaksi tapausta. Talvisodan aikana ministeri Söderhjelm oli todennut pääministeri Rytille että "länsi voittaa sodan". Siihen Ryti oli vastannut:
"Niin voittaa. Mutta milloin? Mitä olemme siihen mennessä ehtineet menettää?"
Tämä keskustelu ei ainakaan viitannut Puolan nopean valtaamisen jälkeen että eliitti olisi ainakaan yksimielisesti uskonut Saksan voittoon. AKS ja armeijan saksamieliset upseerit varmaat tätä uskoivat mutta ei ne jotka muistivat miten 1918 kävi.
Kiinnostavaa olisi tietää miten Ranskan romahtamisen jälkeen Ryti ja Söderhjelm ajattelivat. Ja mitä ajatteli sisimmässään Mannerheim, Tanner ja vaikkapa Kekkonen?
"Niin voittaa. Mutta milloin? Mitä olemme siihen mennessä ehtineet menettää?"
Tämä keskustelu ei ainakaan viitannut Puolan nopean valtaamisen jälkeen että eliitti olisi ainakaan yksimielisesti uskonut Saksan voittoon. AKS ja armeijan saksamieliset upseerit varmaat tätä uskoivat mutta ei ne jotka muistivat miten 1918 kävi.
Kiinnostavaa olisi tietää miten Ranskan romahtamisen jälkeen Ryti ja Söderhjelm ajattelivat. Ja mitä ajatteli sisimmässään Mannerheim, Tanner ja vaikkapa Kekkonen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Saksa oli tappiolla jo ennen operaatio Barbarossaa koska ei ollut tarpeellisia resursseja valmistaa/saada tarpeeksi polttoainetta, kumia ym että sota liittoutuneita vastaan voitaisiin voittaa. Sotia ei voiteta kuolemalla tai edes surmaamalla vihollisen sotilaita vaan murskaamalla vihollisen talous, teollisuus ja taistelutahto, joka on sodassa kaikkein tärkein asia. Yksi mies jolla on tahtoa taistella on arvokkaampi kuin sata miestä jotka haluavat antautua.
"Tämä keskustelu ei ainakaan viitannut Puolan nopean valtaamisen jälkeen että eliitti olisi ainakaan yksimielisesti uskonut Saksan voittoon."
Eihän siihen uskoneet edes monet Saksan armeijan upseerit, pakko oli kuitenkin taistella kun oli menty vannomaan uskollisuudenvala Hitlerille.
Hyvä olisi huomata, että Saksan voittoon ei uskonut edes Hermann Göring, joka vastusti Hitlerin hyökkäysaikeita 1938 Tsekkoslovakiaan.
Voidaan epäillä, ettei edes Hitler uskonut sisimmässään voittoon, mutta hänelle sillä ei ollut merkitystä, koska hänen kohtalonuskossaan oli vain kaksi vaihtoehtoa: joko voitto tai kuolema. Rotusota oli ideologisesti välttämätön, joten siihen oli mentävä, vaikka lopputulos olisi ennakoimaton.
"edes Hitler uskonut sisimmässään voittoon, mutta hänelle sillä ei ollut merkitystä, koska hänen kohtalonuskossaan oli vain kaksi vaihtoehtoa: joko voitto tai kuolema. Rotusota oli ideologisesti välttämätön, joten siihen oli mentävä, vaikka lopputulos olisi ennakoimaton"
Kuulostaa ehkä loogiselle jos olet esim. aineissa oleva mielenterveydellisistä ongelmista kärsivä koditon tai uusnatsi. Mutta näin täysjärkisenä päätös ryhtyä vuoden 1938 (tai jopa 1939) tilanteessa sotaan (jos on "pakko") vaikuttaa tavallaan huonoimmalle mahdolliselle päätökselle. Tulee mieleen Japanin päätös aloittaa sota Yhdysvaltoja vastaan, se oli aivan yhtä typerä päätös. Mussolinin sodan aloitteluissakaan ei ollut paljon järkeä.
Jos tuolle linjalle lähdet, niin eihän ensimmäisen maailmansodan osapuolista kellään ollu vähäistäkään järkeä, kun julistelivat sotia toisilleen. Toinen maailmansota on sitten jatkoerä edelliselle.
Minä pidän täysin välttämättömänä nyt että eurooppalaiset luopuvat lopullisesti rotuajattelusta pariutuvat aasialaisten ja afrikkalaisten kanssa ja sekoittuvat. Paluuta menneisyyteen ei ole.
Et vaikuta itse luopuneen rotuajattelusta, kun yrität jalostaa uutta yli-inhimillistä herratotua rotujen sekoittumisen avulla.
Varmaankin hän oli tämä Johannes Alfred Virolainen, tämä henkilö.