EUROOPPA on saanut viime vuosien aikana kokea olevansa yhä enemmän yksin. Tunnetta ovat vahvistaneet niin Yhdysvaltojen presidentiksi neljä vuotta sitten valittu presidentti Donald Trump kuin Kiinaa autoritaarisesti johtava presidentti Xi Jinping.
Kansainvälinen yhteistyö on vaikeutunut, ja kauppapolitiikka on muuttanut luonnettaan. Kiina on alkanut kilpailla Euroopan kanssa teknologiainnovaatioissa. Kaupankäyntiä vääristävät tullit ja kasvava protektionismi. Amerikkalaiset digijätit ovat saaneet pysyvän paikan eurooppalaisten kuluttajien arjesta.
Eurooppa pärjää vielä hyvin, mutta kuinka pitkään?
EUROOPAN unionin johtajat keskustelivat perjantaina huippukokouksessa EU:n tulevan kauppapolitiikan linjauksista. Keskustelun aiheena oli strateginen autonomia, joka ainakin Suomessa herättää kiinnostuksen lisäksi myös pelkoja.
Keskustelun sävy huolestuttaa esimerkiksi valtion omistajaohjauksesta vastaavaa eurooppaministeriä Tytti Tuppuraista (sd).
”Ettei vain ajauduttaisi käpertyvien kansantalouksien maailmaan. Se on tie, jonka päässä ei hyvää seuraa.”
Ranskan ja Saksan vetämää keskustelua Euroopan taloudellisen aseman vahvistamisesta on käyty tiivistyvällä tahdilla ainakin kaksi vuotta. Varsinkin Ranska toivoo, että osaa EU:n kilpailu- ja valtiotukisäädöksistä voitaisiin höllätä.
”Eurooppa ei ole vain markkina, vaan meidän pitää puolustaa paremmin itsenäisyyttämme ja voimavarojamme”, Ranskan presidentti Emmanuel Marcon sanoi Brysselissä torstaina.
Kansainvälinen yhteistyö on vaikeutunut, ja kauppapolitiikka on muuttanut luonnettaan. Kiina on alkanut kilpailla Euroopan kanssa teknologiainnovaatioissa. Kaupankäyntiä vääristävät tullit ja kasvava protektionismi. Amerikkalaiset digijätit ovat saaneet pysyvän paikan eurooppalaisten kuluttajien arjesta.
Eurooppa pärjää vielä hyvin, mutta kuinka pitkään?
EUROOPAN unionin johtajat keskustelivat perjantaina huippukokouksessa EU:n tulevan kauppapolitiikan linjauksista. Keskustelun aiheena oli strateginen autonomia, joka ainakin Suomessa herättää kiinnostuksen lisäksi myös pelkoja.
Keskustelun sävy huolestuttaa esimerkiksi valtion omistajaohjauksesta vastaavaa eurooppaministeriä Tytti Tuppuraista (sd).
”Ettei vain ajauduttaisi käpertyvien kansantalouksien maailmaan. Se on tie, jonka päässä ei hyvää seuraa.”
Ranskan ja Saksan vetämää keskustelua Euroopan taloudellisen aseman vahvistamisesta on käyty tiivistyvällä tahdilla ainakin kaksi vuotta. Varsinkin Ranska toivoo, että osaa EU:n kilpailu- ja valtiotukisäädöksistä voitaisiin höllätä.
”Eurooppa ei ole vain markkina, vaan meidän pitää puolustaa paremmin itsenäisyyttämme ja voimavarojamme”, Ranskan presidentti Emmanuel Marcon sanoi Brysselissä torstaina.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niinpä niitä innovaatioita pitäisi tosiaan tuottaa, joilla EU: n ulkopuolisia teknologioita ja vastaavia on korvattavissa, maksupalvelut, tietotekniikka-alustat, standardit, internet protokollat, tietoturvatekniikat yms. digitaaliseen alueeseen liittyvät asiat.
Tai ovatko kaikki digimaailman tarjonta lopuksi välttämätöntä tai tarpeellista, mutta EU on lopuksi varsin riippuvainen näiden vaikutuksista ja myös haitoistakin.
Eikä liiketoimintamielessä lisenssimaksut ole vähäinen osa digimaailman kulurakenteesta, korvaavia ja riippumattomilla vastineilla voisi olla myös muuta arvoa.
Tukitoimet eivät todennetusti kehitä eikä edistä minkään vahvuuksien syntyö.
Ihan ensin olisi pandemia saatava kuriin ainakin keskeisissä maissa,kuten Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa.
Ennen sitä ei mikään elpyminen onnistu. Jos joudutaan odottamaan rokotetta, menee ainakin ensi syksyyn, ennen kuin tilanne edes jotenkin normalisoituu.