Monissa tutkimuksissa on voitu osoittaa että viime sodissa jalkaväen ja muiden maavoimien sotilaiden luodit aiheuttivat kuolemista ja haavoittumisesta tuskin enempää kuin 30%. Monissa taisteluissa osuus saattoi olla vain 10-20% kun epäsuora tuli (tykit, krh, raketit) lähes säännöllisesti ottivat 60-70% osuuden taistelutappioista.
Hämmästelen esim. saksalaisten sotilaiden kuluttamia patruunamääriä viime sodisssa. Vaikka varmaankin kaikkie ei edes ammuttu vaan ehkä 1/10 on matkan varrella hukkaantunut muuten niin onhan se hurjaa kun v. 1943 saksalaiset kuluttivat 3175 miljoonaa patruunaa ja vuonna 1944 peräti 5375 miljoonaa. Länsivaltojen ja NL:n miestappiot olivat yhteensä n. 7 miljoonaa joista luultavasti reilu 6 miljoonaa on taisteluissa kaatunutta tai haavoittunutta. Mitä ilmeisemmin luodit ovat aiheuttaneet n. 1.5 miljoonan miehen tappiot, korkeintaan 2 miljoonaa.
Luoteja kuluttivat etupäässä panssariyhtymät ja jalkaväkipataljoonat. Aiheuttaakseen yhden vihollistappiot on saksalaiset kuluttaneet noin 3 000 - 4000 luotia. Eipä silti Vietamin sodassa kulutus nousi ilmeisesti vähintäin 50 000 luotiin ja Irakin sodasta kantautuneiden uutisten mukaan luoteja vihollistappiota kohden olisi käytetty jo peräti 250 000.
Populaarikulttuurin antama kuva sodankäynnistä 1939-45 kaipaa uutta perspektiiviä. Se onkin tainnut olla tolkutonta räiskimistä jossa 10 konekiväärivyön ampumisen jälkeen on ehkä voinut yksi vihollinen kaatua tai haavoittua.
Paljonko jalkaväki käytti luoteja jokaista vihollistappiota kohden 1939-45?
36
832
Vastaukset
- Anonyymi
Saksan patruunakulutuksesta paljastuu v. 1944 kiinnostavia lukemia:
- 9mm Pistolen & Maschinepistolen: 451 732 500 patruunaa
- Sturmgewehre (rynkkäri) 164 572 600 patruunaa
- 7.92mm Gewehr, Karabiner & Maschinegewehr: 4 168 975 300
Elikkä konepistoolien (ja pistoolien) patien osuus patruunoista vajaat 9.5%. Suomessa aivan toista luokkaa. Noista patruunoista tulee yhteensä 4785 miljoonaa. Ilmeisesti merivoimat, Luftwaffe ym ovat käyttäneet 590 miljoonaa patruunaa.
Neuvostoliiton kulutus:
7,62 мм rifle 3 013 572 600
7,62 мм Nagant (revolver) 16 289 100
7,62 мм ТТ 2 637 625 700
12,7 мм DShK 27 490 700
14,5 мм ATR 17 234 000
yhteensä pienkaliberiaseiden paukkuja 5 712 miljoonaa. Niistä armeija lienee kuluttanut noin 5 miljardia paukkua.
Saksalaisten, suomalaisten, unkarilaisten ja romanialaisten tappiot yhteensä 2.4 miljoonaa miestä joista kuolleita ja haavoittuneita ilmeisesti reilu 2 miljoonaa ja heistä varmaan luodit muodostivat 500 000 - 600 000.
Puna-armeija lienee kuluttanut suurinpiirtein 10 000 panosta per vihollisen miestappio. - Anonyymi
Suomalaiset käyttivät kesä-elokuussa 1944 noin 52 miljoonaa kiväärinpatruunaa ja 33 miljoonaa pistoolin patruunaa. Konepistoolien paukkujen osuus on ollut huomattavan suuri verrattuna tuohon saksalaislukemaan. Myös puna-armeijalla konepistoolin osuus on ollut samaa luokkaa patruunakulutuksesta.
Puna-armeijan tappiot kesällä 1944 Suomen suunnalla ovat olleet noin 200 000 - 250 000 miestä. Ja kiväärikaliberiset aseet tappioista ehkä 25-30%. Noin 50 000 - 70 000 miestä jolloin ammuskulutus ollut suurinpiirtein 1 000-1500 patruunaa per vihollistappio.- Anonyymi
"Puna-armeijan tappiot kesällä 1944 Suomen suunnalla ovat olleet noin 200 000 - 250 000 miestä. Ja kiväärikaliberiset aseet tappioista ehkä 25-30%. Noin 50 000 - 70 000 miestä jolloin ammuskulutus ollut suurinpiirtein 1 000-1500 patruunaa per vihollistappio."
200 000 miehen tappiot josta suomalainen tykistö ja krh aiheutti 2/3 merkitsee sitä että 1 050 000 kenttätykin kranaatin ja 880 000 krh-kraatin saavutus oli merkittävä. Tappio per 14-16 kranaattia. Pystyikö puna-armeija samaan? Pystyikö Saksa? Ei taatusti.
- Anonyymi
Talvisodan osalta on varmaa tietoa neuvostolähteistä. Heidän tappioistaan luodit aiheuttivat peräti 45%. Laskettu ilmeisesti muista kuin sairauksien ja paletumisten takia tappioita kärsineistä. Jos neuvostotappiot ovat olleet noin 300 000 niin, heistä taistelutappiot muodostavat 250 000 siinä tapauksessa suomalaisten luodit ovat aiheuttaneet 110 000 miehen kokonaistappiot.
Suomalaisten kulutus: 64 miljoonaa kivääripatruunaa ja 12 miljoonaa kp-patruunaa. Yhtä vihollistappiota kohden kulutettu noin 700 luotia. Määrä tuntuu melkoisen matalalta mutta tämä sota lumessa ja vaikeissa oloissa juuri nosti luotien aiheuttamien tappioiden osuuden hyvin korkeaksi. Neuvostoliiton tutkimusten mukaan yhdessäkään muussa isossa taistelussa ei luotien osuus ole ollut niin suuri kuin Suomen talvisodassa. - Anonyymi
Amerikkalaiset ovat aivan tolkuttomia räiskijöitä. Heillä varmaan suurin patruunakulutus per vihollistappio. Amerikkalainen kun lähtee sotaan jotain kolmannen maailman hylkiövaltiota vastaan se tarvitsee henkiseksi tueksi 40 liittolaismaata. Muut suurvaltiot sen sijaan ovat uskaltaneen vakaumuksellisesti sotia vaikka puolta maailmaa vastaan yksin mutttei koskaan anglosiionistit.
Räiskimällä amerikkalaiset ja britit pääsivät kuitenkin kohtuullisiin tappiosuhteisiin saksalaisia vastaan, toisin kuin neuvostoliittolaiset.
- Anonyymi
Amerikkalaiset kärsivät vähäiset tappiot verrattuna puna-armeijaan.
- Anonyymi
..1,maailmansodassa suurimmat tappiot tekivät tykistöt. Konetuliaseet vietnamissa sylkivät valtaisia määriä ammuksia verrattuna aiempiin aseisiin. Koreassa taudit tappoivat amerikkalaisa tuhansittain ja kylmyys oli myös tappajana. Kiinalaisia kuoli sadointuhansin samoin kylmyyteen. Eli monet muutkin asiat tuhoavat sodassa ihnmisiä kuin sotilaan kivääri. Nythän seuraavassa sodassa Venäjä tappaa biologisin asein....
- Anonyymi
Suomessa jatkosodassa yli 13 000 miestä vapautettiin palveluksesta vakavan haavoittumiset takia mutta sairauksien takia peräti yli 37 000. Haavoittuneista 153 000:sta yli 75% palasi takaisin yksikköönsä, heistä suurin osa 50 päivän kuluessa.
Kiväärikaliberisten aseiden osuus suomalaissotilaiden haavoittumisista oli jatkosodassa yli 1/3. Mutta eräissä vuoden 1944 suurissa taisteluissa Kannaksella luotien osuus tappioista ((lentokoneiden luoditkin huomioiden) vain 10-15%. Mitä hiljaisempi rintamavaihe sitä suurempi osa tappioista luotien aiheuttamia. Talvisodan kevyet kranaatit johtivat siihen että konekiväärien, konepistoolien ja pikakiväärien rooli taisteluissa oli iso. Mutta useita vöitä piti kk-ampujan ruilia ennenkuin keskimäärin yksi mies kellistyi.
Taistelupsykologiaan perehtyneet ovat jopa väittäneet suuren luotikulutuksen taustalla olevan todellisen syyn: ylivoimainen enemmistö sotilaista ei halua tappaa. Kamalassa tilanteessa summittainen räiskiminen on lähinnä taistelua sitä vastaan ettei oma psyyke hajoa täysin. Marshallin tutkimus maailmansodan jälkeen väitti että 80% amerikkalaissotilaista ei edes ampunut taisteluissa koska ei pystynyt siihen ja valtaosan vihollisen luodeista johtuvista tappioista aiheutti 2% sotilaista, monet heistä psykopaatteja.
Normaali täyspäiväinen ihminen ei halua tappaa. Konetuliaseiden ilmestyminen helpotti armeijoita sillä kk:lla ampuminen vertautui melkein tukinsahaamiseen. Kivääri ja kp on "liian persoonallinen". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa jatkosodassa yli 13 000 miestä vapautettiin palveluksesta vakavan haavoittumiset takia mutta sairauksien takia peräti yli 37 000. Haavoittuneista 153 000:sta yli 75% palasi takaisin yksikköönsä, heistä suurin osa 50 päivän kuluessa.
Kiväärikaliberisten aseiden osuus suomalaissotilaiden haavoittumisista oli jatkosodassa yli 1/3. Mutta eräissä vuoden 1944 suurissa taisteluissa Kannaksella luotien osuus tappioista ((lentokoneiden luoditkin huomioiden) vain 10-15%. Mitä hiljaisempi rintamavaihe sitä suurempi osa tappioista luotien aiheuttamia. Talvisodan kevyet kranaatit johtivat siihen että konekiväärien, konepistoolien ja pikakiväärien rooli taisteluissa oli iso. Mutta useita vöitä piti kk-ampujan ruilia ennenkuin keskimäärin yksi mies kellistyi.
Taistelupsykologiaan perehtyneet ovat jopa väittäneet suuren luotikulutuksen taustalla olevan todellisen syyn: ylivoimainen enemmistö sotilaista ei halua tappaa. Kamalassa tilanteessa summittainen räiskiminen on lähinnä taistelua sitä vastaan ettei oma psyyke hajoa täysin. Marshallin tutkimus maailmansodan jälkeen väitti että 80% amerikkalaissotilaista ei edes ampunut taisteluissa koska ei pystynyt siihen ja valtaosan vihollisen luodeista johtuvista tappioista aiheutti 2% sotilaista, monet heistä psykopaatteja.
Normaali täyspäiväinen ihminen ei halua tappaa. Konetuliaseiden ilmestyminen helpotti armeijoita sillä kk:lla ampuminen vertautui melkein tukinsahaamiseen. Kivääri ja kp on "liian persoonallinen"."Taistelupsykologiaan perehtyneet ovat jopa väittäneet suuren luotikulutuksen taustalla olevan todellisen syyn: ylivoimainen enemmistö sotilaista ei halua tappaa."
Sikäli kun tiedän, kaikki tuon ajatussuunnan edustajat pyörivät Marshallin hypoteesin ympärillä, jossa on muutamia isoja kysymysmerkkejä:
1) Epäselvät metodit, sikäli ettei Marshall kirjoittanut auki kuinka tämä väitetty aineisto oli saatu.
2) Marshall oli spekulaation varassa kehittäessään hypoteesinsa tappamisen vastustamisesta.
"Kamalassa tilanteessa summittainen räiskiminen on lähinnä taistelua sitä vastaan ettei oma psyyke hajoa täysin."
Eli mikä se ongelma nyt sitten oli; satunnainen ampuminen vaiko ampumisen välttäminen, joka siis oli Marshallin hypoteesi? Engen, omassa kommentaarissaan huomioi Kanadan armeijan kokemusten perusteella, että raportoidut ongelmat näyttivät lähinnä koskeneen holtitonta tulenkäyttöä liian pitkiltä etäisyyksiltä.
"Marshallin tutkimus maailmansodan jälkeen väitti että 80% amerikkalaissotilaista ei edes ampunut taisteluissa koska ei pystynyt siihen ja valtaosan vihollisen luodeista johtuvista tappioista aiheutti 2% sotilaista, monet heistä psykopaatteja."
Se tosin edustaa vähän vanhanaikaista binääristä psykologiaa, jossa kytkin on joko päällä tai pois ja se on melko riittämätön kuvaamaan kompleksiivisempaa todellisuutta.
///MeAgaln
- Anonyymi
Suurimman osan luodeilla tappamisesta suorittivat konekiväärimiehet ja 5% muista sotilaista (konepistoolimies, ryhmyri, joukkueenjohtaja). Yleensä 4 sotilasta 5:stä toimi kuin Rahikainen tai Riitaoja: paska jäykkänä niin normaali mies tuollaisessa kammottavassa tilanteessa.
- Anonyymi
"Suurimman osan luodeilla tappamisesta suorittivat konekiväärimiehet ja 5% muista sotilaista (konepistoolimies, ryhmyri, joukkueenjohtaja)."
Mikä sinänsä nostaisi esiin kysymyksen; päätyivätkö psykopaatit järjestelmällisesti konekiväärimiehiksi jokaisessa armeijassa vai olisiko suurempi tekijä aseen tulivoima verrattuna yksittäisen sotilaan torrakkoon ;)
///MeAgaln
- Anonyymi
Kivääri on persoonallisempi ase ja nostaa psyykkiset ongelmat helpommin pintaan kun pitää tappaa toinen ihminen. Konekiväärillä ampumisessa sen sijaan on tukin sahaamiseen verrattava tilanne. Se etäännyttää tappamisen kamaluudesta. Tykkimies puolestaan tuskin tuntee mitään syyllisyyden taakkaa narusta vedellessään.
*****Penna Tervo*****- Anonyymi
"Kivääri on persoonallisempi ase ja nostaa psyykkiset ongelmat helpommin pintaan kun pitää tappaa toinen ihminen. Konekiväärillä ampumisessa sen sijaan on tukin sahaamiseen verrattava tilanne."
Ihan kiva idea, mutta tarvitsisi pohjalle ihan oikeaa analyysiä. Muuten ne voisivat yhtä hyvin jakaa jalkaväelle moottorisahat saadakseen niistä edes jotain irti ;)
///MeAgaln
- Anonyymi
Kaikissa aselajeissa näkee huikean eron osumatarkkuudessa harjoitustilanteen ja todellisen tilanteen välillä.
- Anonyymi
Ja eri tilanteen vaikutukset. Schwere Panzer Abteilung yksikön panssariammuskulutus versus väitteet tuhotuista vihollispanssareista 1944 paljastavat hajonnan olleen 7 laukausta per (väitetty) tuhottu tankki yhdessä yhteenotossa mutta toisessa yli 40 laukausta per tuhottu (väitetty) tuhottu tankki. Laskelmissa ei edes huomioitu sirpalekranaattien määriä. Harjoituksissa varmaan ammuskulutus olisi ollut 1-3 laukausta per osumat.
Tai RAF Tactical AF harjoittelemassa rakettien ammuntaan panssarimaalia vastaan. Harjoituksessa 40 rakettia kohden yksi täysosuma. Oikeassa taistelussa 800 rakettia per täysosuma.
Taistelutilanteen kaoottisuus, vihollisen toiminta ja eteenkin yleinen jännitystila nostaa valtavasti tarvittavaa ammusmäärää harjoituksiin verrattuna. Se saattaa olla suurin juuri jalkaväen taisteluissa.
Tuntematon sotilas tarjoaa faktaa tässäkin asiassa. Hyökkäysvaiheessa Lahtinen paahasi konekiiväärillä täyden vyön ja kaatoi neljä venäläistä. Osumatarkkuus on 1,3%. Tosin, Syvärin torjuntataisteluissa ei enää paukkuja laskettu ja Lahtinen totesikin "mä annan vaan moraalia"
- Anonyymi
Otettaan tarkasteluun yksi tietty taistelu, Syvärin kelirikkohyökkäys 11.-25.4.1942. Kyseessä 15 päivää kestäneet taistelut jossa puna-armeija hyökkäsi mutta jatkosodan jälkipuoleen verrattuna selvästi heiveröisemmän epäsuoran tulen tukemana. Sen (7.Armeija) tappiot:
3,439 kaatunutta, 8,468 haavoittunutta ja 837 kadonnutta. Yhteensä 12,774 miestä. Pahimmat tappiot koki 114.Divisiooona: 5,938, joista 1,888 kaatuneita, 3,584 haavoittuneita, 381 kadonneita, 84 paleltuneita ja 1 vanki. (Lähde: Juri Kilinin).
Suomalaisten ammuskulutus:
Aunuksen Ryhmän tykistö ja krh ampui 11-20.huhtikuuta 1942 välisellä ajalla kaikkiaan 110,066 kranaattia joista tykistökranaatteja 61,389 ja joista raskaita oli 23,002 ammusta. (21.huhtikuuta lähtien ammuskulutus laski murto-osaan edellisistä päivistä ja laantuneen asemasodan kulutustasolle)
Patruunakulutus Aunuksen Ryhmän alueella 11-20.huhtikuuta 1942 oli:
3,456,000 kiväärin patruunaa
2,181,000 konepistoolin patruunaa
Pst-tykin ammuksia ammuttiin 4,151 kpl. Patruunoiden ja pst-tykkien ammusten kulutus putosi huomattavasti 21.huhtikuuta lähtien.
Mikäli 7.Armeijan tappioista tykistöaseet aiheuttivat 60%, kiväärikaliberiset 30% ja loput muista syistä oli vihollistappiota kohden käytetty
- 15 kranaattia (kenttätykki, krh, pst)
- 1 470 patruunaa - Anonyymi
Hylsyjä saatiin kuitenkin aikamoinen määrä uudelleen ladattavaksi. Luoteja lenteli siis enemmän kuin oli patruunien määrä. Tykistössä varsinkin tuo uudelleen lataus oli ja on edelleen tuttua toimintaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otettaan tarkasteluun yksi tietty taistelu, Syvärin kelirikkohyökkäys 11.-25.4.1942. Kyseessä 15 päivää kestäneet taistelut jossa puna-armeija hyökkäsi mutta jatkosodan jälkipuoleen verrattuna selvästi heiveröisemmän epäsuoran tulen tukemana. Sen (7.Armeija) tappiot:
3,439 kaatunutta, 8,468 haavoittunutta ja 837 kadonnutta. Yhteensä 12,774 miestä. Pahimmat tappiot koki 114.Divisiooona: 5,938, joista 1,888 kaatuneita, 3,584 haavoittuneita, 381 kadonneita, 84 paleltuneita ja 1 vanki. (Lähde: Juri Kilinin).
Suomalaisten ammuskulutus:
Aunuksen Ryhmän tykistö ja krh ampui 11-20.huhtikuuta 1942 välisellä ajalla kaikkiaan 110,066 kranaattia joista tykistökranaatteja 61,389 ja joista raskaita oli 23,002 ammusta. (21.huhtikuuta lähtien ammuskulutus laski murto-osaan edellisistä päivistä ja laantuneen asemasodan kulutustasolle)
Patruunakulutus Aunuksen Ryhmän alueella 11-20.huhtikuuta 1942 oli:
3,456,000 kiväärin patruunaa
2,181,000 konepistoolin patruunaa
Pst-tykin ammuksia ammuttiin 4,151 kpl. Patruunoiden ja pst-tykkien ammusten kulutus putosi huomattavasti 21.huhtikuuta lähtien.
Mikäli 7.Armeijan tappioista tykistöaseet aiheuttivat 60%, kiväärikaliberiset 30% ja loput muista syistä oli vihollistappiota kohden käytetty
- 15 kranaattia (kenttätykki, krh, pst)
- 1 470 patruunaaVarmasti Syvärin kelirikkohyökkäys edustaa myös tilannetta joka tarjosi parhaimman mahdollisuuden aiheuttaa suuret tappiot puna-armeijan heikon tykistö- ja tykistökranaattitilanteen takia. Samoin ilmatuki vähäinen.
Sohjoinen lumi toisaalta heikensi epäsuoran tulen tehoa ja hankala logistinen tilanne vaikeutti voimakkaan keskitetyn tulen käyttöä. Joka tapauksessa ammuttu kranaattimäärä 10 päivässä oli suomalaisen mittapuun mukaan varsin suuri.
- Anonyymi
"Nythän seuraavassa sodassa Venäjä tappaa biologisin asein"
Tai sitten ei. - Anonyymi
En malta olla sanomatta että Ukkini ( isän isä. s. 1905) kertoi ampuneensa kymmenen ryssää saman kiven takaa talvisodassa Kuhmon Saunajärvellä. Osumatarkkuus oli varsin hyvä. Samoin Ukko kertoi että jatkosodassa heitettiin aina patruunat mehtään marssin alkaessa koska perillä tuli täydennys
- Anonyymi
Tähän pätee se sääntö, että 20% etulinjan miehistä tuotti 80% tappioista. Moni olisi pitänyt pään siellä kiven takana ja tullut lopulta tapetuksi.
- Anonyymi
Ammuskulutus talvi- ja jatkosodassa
Talvisota (30.11.39-13.03.1940)
kiväärit pk kk..............................n. 64 miljoonaa patruunaa
konepistoolit......................................n. 12 miljoonaa patruunaa
kranaatinheittimet...........................n. 300 000 kranaattia
kenttätykit...........................................n. 495 000 kranaattia
Kranaattia kohden kulutettu 96 patruunaa
Jatkosodan hyökkäysvaihe, kesä (1.7-30.9.1941)
kiväärit pk kk..............................n. 40 miljoonaa patruunaa
konepistoolit......................................n. 19.5 miljoonaa patruunaa
kranaatinheittimet...........................n. 600 000 kranaattia
kenttätykit...........................................n. 1 250 000 kranaattia
Kranaattia kohden kulutettu 32.6 patruunaa
Jatkosodan hyökkäysvaihe, syksy (1.10-31.12.1941)
kiväärit pk kk..............................n. 26 miljoonaa patruunaa
konepistoolit......................................n. 13 miljoonaa patruunaa
kranaatinheittimet...........................n. 600 000 kranaattia
kenttätykit...........................................n. 720 000 kranaattia
Kranaattia kohden kulutettu 29.5 patruunaa
-----------------------------------------------------------------------------------------
Jatkosodan asemasotavaihe (1.1.42-31.05.1944), keskimäärin 3 kuukaudessa
kiväärit pk kk..............................n. 20.5 miljoonaa patruunaa
konepistoolit......................................n. 12 miljoonaa patruunaa
kranaatinheittimet...........................n. 200 000 kranaattia
kenttätykit...........................................n. 145 000 kranaatti
Kranaattia kohden kulutettu 94 patruunaa
-----------------------------------------------------------------------------------------
Jatkosodan perääntymisvaihe- torjuntaistelut, syksy (1.6-4.9.1944)
kiväärit pk kk..............................n. 52 miljoonaa patruunaa
konepistoolit......................................n. 33 miljoonaa patruunaa
kranaatinheittimet...........................n. 880 000 kranaattia
kenttätykit...........................................n. 1 050 000 kranaattia
Kranaattia kohden kulutettu 44 patruunaa
Lähde: Yleisesikuntaeversti, diplomi-insinööri Risto Erjola
////historian faktat - Anonyymi
Mikäli huomioitaisiin tykistön ja krh:n kaliberin koko, siis laskettaisiin ammustonnit laskisi käytetyn patruunan määrä suhteessa tykistöammuntaan huomattavasti tultaessa kesään 1944. Tämä selittää miksi tykistön osuus tuotetuista tappioista puna-armeijalle nousi merkittävästi.
Kesän 1941 suomalainen tykistö oli vielä paljon kevyempää kuin 3 vuotta myöhemmin.- Anonyymi00031
Paitsi että kesäkuun 1944 tappiot iskivät eniten Suomen raskaaseen tykistöön. Myös ammusvajaus oli suurin 150-155 mm ammuksista. 76 mm ammuksia oli yllin kyllin.
- Anonyymi
"Mikäli huomioitaisiin tykistön ja krh:n kaliberin koko, siis laskettaisiin ammustonnit laskisi käytetyn patruunan määrä suhteessa tykistöammuntaan huomattavasti tultaessa kesään 1944."
Pitää paikkaansa. 10.heinäkuuta 1941 kenttäarmeijan tykeistä 55% oli kaliberiltaan 75-89 mm eli kevyttä, vajaa 27% keskiraskaita ja vain reilu 18% kaliberiltaan 150 mm tai raskaampaa. 9.kesäkuuta 1944 osuudet olivat koko lailla erillaiset: keveitä 28.3%, 33.3% keskiraskaita ja 150 mm tai raskaampia 38.4%. Lukemista voi jo päätellä potentiaalin ampua tonneja kasvaneen yli 50%:lla ja lisäksi tykkimäärä kasvoi 12.5%. Teho kasvoi yli 70%:lla sillä lisäksi keskiraskaitten ja raskaitten sisällä tapahtui muutoksia. Suurin suhteellinen kasvu oli 152 mm ja 155 mm aseilla ja keskiraskaissa 122 mm osuus kasvoi kun 107-120 mm osuudet putosivat.
Kranaatinheittimissä raskaitten osuus kasvoi 10.heinäkuuta 1941 noin 15%:sti 9.kesäkuuta 1944 noin 26.5%:iin. Ammusmassan painoarvo kasvoi 27%:lla. Kesällä 1944 pyrittiin vielä ampumaan erityisen paljon juuri raskailla heittimillä samoin kuin raskailla kenttätykeillä. Mitä kriittisempi taistelu sitä enemmän keskitettiin raskasta tulta. Kevyillä ammuttiin asemasodan jaksolla ja vähemmän kriittisillä lohkoilla. Ylijohdon ja armeijakuntien raskaat aseet keskitettiin Ihantalaan, Vuosalmella ja U-linjalle.
////historian faktat - Anonyymi
Esimerkki paikallisesta pienimuotoisesta taistelusta jossa kuitenkin jouduttiin tukikohdan takaisinvaltaamiseksi ja vihollisen häätämiseksi käyttämään myös epäsuoraan tulta: taistelu tukikohta "Munasta" 19. - 20.tammikuuta 1944. (JR 57:n taistelukertomus Kannakselta).
Hyökänneitä vihollissotilaita arvioitiin olleen kaikkiaan n. 250. Kun tukikohta saatiin takaisinvallatuksi raportoitiin tukikohdasta 20 kaatunutta vihollisen ruumista ja lähialueelta n. 20-30. Haavoittuneiden määrä ei tiedossa (ehkä 50?).
Suomalaisten tappiot (I/JR 57 ja III/JR 57): kaatuneita 13, kadonneita 1, haavoittuneita 25. Yht 39. Haavoittuneista 3 myöhemmin kuoli kenttäsairaaloissa.
Suomalaisten käyttämä ammusmäärä:
kiväärinpatruunoita: 54 339 patruunaa
kp: 57 057 patruunaa
käsikranaatteja 1 016
81 mm krh: 1 392 kranaattia
120 mm krh: 433 kranaattia
-------------------------------
yht 1 825 kranaattia
2. Lohkon tykistön kranaatinkulutus:
76 K: 820 kranaattia
120 K: 138 kranaattia
122 H: 176 kranaattia
152 H: 255 kranaattia
150 H: 104 kranaattia
----------------------
yht 1 493 kranaattia
Sotasaalis:
1 vanki
kivääreitä 12
konepistooleja 14
pikakiväärejä 7
pienoisheittimiä 2 ja 40 niiden kranaattia
radioita 1
puhelimia 2
Yhteensä kranaatteja käytetty 3 318 ja patruunoita 111 396. Niillä on aiheutettu viholliselle todennäköisesti n. 80-100 miehen tappiot. Jos tämä on pienimuotoisten paikallisten taisteluiden tai kahakoiden tyyppesimerkki ja tappioista tuotettu kranaateilla 70% ja patruunoilla 25-30% niin kranaatteja on käytetty yhtä tuotettua tappiota kohden peräti 50 ja kiväärinpatruunoita n. 3500. Ilmeisesti pureutuminen suojattuun asemaan vaati suurempaa kranaattimäärää ja patruunamäärää tuotettua vihollistappiota kohden. - Anonyymi
JR 57 päiväkirjat kirjoittavat keväältä 1944 myös toisesta vielä pienimuotoisemmasta kahakasta jossa suomalaiset ottivat takaisin haltuun menettämänsä Pappilanniemen tukikohdan 27.maaliskuuta. Vihollistappiot vain 10 miestä kaatuneina tai haavoittuneina. Patruunoita kului 7 550 ja krh-ammuksia 345.
Ei ainakaan tällä perusteella voida väittää että krh aiheuttaisi miestappion per 15 kranaattia. Ja käytännössä jalkaväki joutui käyttämään yleensä vähintäin 1 000 patruunaa per viholliselle aiheutettu miestappio. - Anonyymi
Vanha keskustelu, mutta kommentoin silti.
Siihen ettei sotilaat ammu sodassa ei tarvita psykologiaa. Isoisä haavottu sodassa kranaatin sirpaleista ja joutui/pääsi pois rintamalta sen vuoksi. Kysyin lapsena minkälaista sota oli. Kertoi että tapahtumaköyhää odottamista, joukko ei "päässyt" taistelemaan missään vaiheessa, siirtyivät vain eri paikkoihin puolustusasemiin. Lähinnä tähtäilivät etumaastoa taistelukaverin kanssa. Kun taistelu tuli, se alkoi vihollisen isolla epäsuoralla tuella. Siksi moni papan tavoin haavottui (tai kuoli) ensimmäisessä taistelukosketuksessa laukaisematta kertaakaan. Vain osa sotilaista edes näkee vihollisen niin läheltä, että voisi ampua. Se ei silti tarkoita, että kyseiset sotilaat olisivat olleet turhia. He ovat olleet ohjaamassa ja turvaamassa tapahtumia siitä huolimatta. - Anonyymi
Sodissa monet aseisiin pakotetut ihmiset ampuu tutkimusten mukaan tahallaan ohi.
Useimmat ihmiset eivät halua tappaa toisia ihmisiä, ja hyvä niin.- Anonyymi00033
Sota ei ole hyvä asia, mutta jos hyökätään, on puolustettava.
Onneksemme riittävä moni Suomen armeijan sotilas ampui talvella 1939-1940 hyökkääviä puna-armeijalaisia sotilaita, joten nyt me kirjoitamme Suomi24 -keskusteluketjussa suomeksi sen sijaan että ketjun otsikko olisi Россия24 ja kieli venäjä.
- Anonyymi00029
Valtavan määrän mielestäni selvittää aseiden ominaisuudet. Suomalainen konepistooli on lyhyiden etäisyyksien eli tyypillisesti lyhyen kantaman peitteisen maasto ase ja tulinopeus 700-900 l/min, lähtönopeus 380-390 m/s. Kiväärin patruunaa ampuva Saksan MG 34/41 1200 l/min ja MG 42 1200-1500 l/mi, 740-755 m/s. MG sarjan kulutusta pidettiin suurena, mutta pelkkä ammunnan ääni aiheutti vihollisessa reaktion.
- Anonyymi00032
Miksi asia on ylipäätään tärkeä? Patruunoita sai rahalla, mutta ihmishenkiä ei. Sota-aikana puhuttiin ”nikkelivarmistuksesta” kun epämääräistä ja vihollisen mahdollisesti miehittämää paikkaa ”suolattiin”!
Saksalaisten MG-42 kulutti paljon ammuksia, mutta oli myös psykologisesti mahtavan tehokas venäläisten suosimia ”ihmisaalto-hyökkäyksiä vastaan!
- Anonyymi00030
Ensin pitää selvittää mikä osuus sotilaskuolemista aiheutui käsiaseista. Suomalaisten omista tappioista niiden osuus oli noin 30%. Keskimäärin kranaatit aiheuttivat useimmissa maissa sotilastappioista yli puolet, usein 60%.
- Anonyymi00034
Tykistön ja krh:n 1930 000 ammusta aiheutti kesällä 1944 hieman yli puolet puna-armeijan kokonaistappioista Kannaksella ja Laatokan Karjalassa. Se tarkoittaa noin 80 000-90 000 miestä. Siis tarvitsi ampua keskimäärin 20-25 ammusta jotta viholliselle aiheutettiin yksi miestappio (kaatunut, haavoittunut tai kadonnut). Ja tämä hyökkäävää joukkoa vastaan. Jos vihollinen linnottautui tarvittiin paljon paljon suurempi määrä ammuksia jotta aiheutettiin yksi miestappio. Usein pitkälle toistasataa. Lisäksi oli suuria eroja linnoituksen laadussa.
Vuosalmi-Äyräpään taisteluissa 89% suomalaisten tappioista aiheutuu sirpaleista. Käytännössä siis tykin ja heittimien ammukset. Neuvostoliiton kranaatit aiheuttivat siis noin 5000 miehen tappiot suomalaisille. Kranaattien määrä oli noin 150 000. Siis 30 kranaatilla keskimäärin yksi miestappio suomalaisille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 542248
- 622152
SDP:n lyhyt selviytymisopas
1. Komitea on vastaus, oli kysymys mikä tahansa Jos maailma on muuttumassa tai jossain palaa, demari ei hätiköi. Ensin p131661- 621482
- 511443
Mitä se olisi
Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?41875Toivoisitko
Toivoisitko, että kaivattusi olisi introvertimpi tai extrovertimpi? Itsenäinen tai tarvitsisi enemmän apua/sinua? Osoit90767Nanna Karalahti :Paljastus bisneksistä Jere Karalahden kanssa!
Ottanut yhteyttä seiskalehden toimittajaan ja kertonut totuuden yhteisestä Herotreeni-nimisestä verkkovalmenuksesta.118747Sotekeskus
Aloite on hyvä, kiitokset siitä. Mutta jos olette yhtään seuranneet hyvinvointialueen kokouksia niin sehän on jo nuijit33718- 40683