EUROOPAN parlamentti otti keskiviikkona kantaa kahteen Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta kriittiseen kysymykseen: metsien rooliin ja ilmastonmuutostavoitteiden kiristämiseen.
Molemmat aiheet ovat jakaneet parlamentin rivejä. Tunteita on kuumentanut erityisesti metsien tulevaa käyttöä linjaava strategia. Parlamentti antaa äänestyksessä omat linjauksensa ja toiveensa metsästrategiaan, jota Euroopan komissio esittää ensi vuoden alussa.
Parlamentin metsäesitystä valmistellut kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kertoo tehneensä paljon töitä, jotta näkemys metsien talouskäytöstä saadaan mukaan mietintöön. Moni parlamentin jäsen näki metsät vain luonnon monimuotoisuuden kannalta, Sarvamaa kuvaa.
”Nyt esityksessä on huomioitu, että metsät ovat myös kestävä raaka-aineen lähde”, Sarvamaa sanoo.
EUROOPAN parlamentti otti keskiviikkona kantaa kahteen Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta kriittiseen kysymykseen: metsien rooliin ja ilmastonmuutostavoitteiden kiristämiseen.
Molemmat aiheet ovat jakaneet parlamentin rivejä. Tunteita on kuumentanut erityisesti metsien tulevaa käyttöä linjaava strategia. Parlamentti antaa äänestyksessä omat linjauksensa ja toiveensa metsästrategiaan, jota Euroopan komissio esittää ensi vuoden alussa.
Parlamentin metsäesitystä valmistellut kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kertoo tehneensä paljon töitä, jotta näkemys metsien talouskäytöstä saadaan mukaan mietintöön. Moni parlamentin jäsen näki metsät vain luonnon monimuotoisuuden kannalta, Sarvamaa kuvaa.
”Nyt esityksessä on huomioitu, että metsät ovat myös kestävä raaka-aineen lähde”, Sarvamaa sanoo.
Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen on ollut esityksen varjoraportoija eli vastuussa oman ID-ryhmänsä kannoista. Hän äänestää esityksen puolesta.
Hakkarainen on huolissaan vihreistä ja vasemmistosta, joiden tavoitteena on hänen mukaansa ajaa koko vihreä toimiala alas.
”Strategiassa yritettiin ujuttaa vihreä kasvu ja tukipolitiikka koskemaan metsiä. Tukien esittäminen on vaarana paitsi EU:n kahmiessa valtaa, niin myös rahan jakamisessa Välimeren maille, jotka eivät ole harjoittaneet kestävää metsänhoitoa kuten Pohjoismaat.”
”Metsäala on markkinaehtoinen toimiala, joka ei kaipaa säätelyä tai tukia, vaan vapautta ja yrittäjien vastuullisuutta”, Hakkarainen sanoo.
EU-JÄSENMAAT päättävät itse metsien käytöstään kansallisessa lainsäädännössä. Euroopan unionissa pyritään kuitenkin koordinoimaan metsien käyttöä laajemmin, sillä esimerkiksi ilmastotoimet vaikuttavat metsiin.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ottanut metsät vahvasti osaksi uutta EU:n ilmastopolitiikkaa ja vihreän kasvun ohjelmaa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pitkään käyty ja Suomelle kivulias keskustelu metsien nielulaskennasta avataan uudelleen.
EU-parlamentin maatalousvaliokunnassa istuva keskustan Elsi Katainen painottaa, että metsäpolitiikan toimivalta kuuluu kansallisvaltioille, ja metsästrategian on tätä kunnioitettava.
”Iso sudenkuoppa olisi, jos metsät nähtäisiin vain hiilinieluna ja kestävää metsänhoitoa tai metsien talouskäyttöä alettaisiin rajoittamaan. On tärkeää, että metsät nähdään fossiilisten raaka-aineiden korvaajana”, Katainen sanoo.
Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen on ollut esityksen varjoraportoija eli vastuussa oman ID-ryhmänsä kannoista. Hän äänestää esityksen puolesta.
Hakkarainen on huolissaan vihreistä ja vasemmistosta, joiden tavoitteena on hänen mukaansa ajaa koko vihreä toimiala alas.
”Strategiassa yritettiin ujuttaa vihreä kasvu ja tukipolitiikka koskemaan metsiä. Tukien esittäminen on vaarana paitsi EU:n kahmiessa valtaa, niin myös rahan jakamisessa Välimeren maille, jotka eivät ole harjoittaneet kestävää metsänhoitoa kuten Pohjoismaat.”
”Metsäala on markkinaehtoinen toimiala, joka ei kaipaa säätelyä tai tukia, vaan vapautta ja yrittäjien vastuullisuutta”, Hakkarainen sanoo.
EU-JÄSENMAAT päättävät itse metsien käytöstään kansallisessa lainsäädännössä. Euroopan unionissa pyritään kuitenkin koordinoimaan metsien käyttöä laajemmin, sillä esimerkiksi ilmastotoimet vaikuttavat metsiin.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ottanut metsät vahvasti osaksi uutta EU:n ilmastopolitiikkaa ja vihreän kasvun ohjelmaa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pitkään käyty ja Suomelle kivulias keskustelu metsien nielulaskennasta avataan uudelleen.
EU-parlamentin maatalousvaliokunnassa istuva keskustan Elsi Katainen painottaa, että metsäpolitiikan toimivalta kuuluu kansallisvaltioille, ja metsästrategian on tätä kunnioitettava.
”Iso sudenkuoppa olisi, jos metsät nähtäisiin vain hiilinieluna ja kestävää metsänhoitoa tai metsien talouskäyttöä alettaisiin rajoittamaan. On tärkeää, että metsät nähdään fossiilisten raaka-aineiden korvaajana”, Katainen sanoo.
Parlamentti haluaa metsien käytöstä päättämisen pysyvän kansallisessa päätösvallassa.
Komissio haluaa EU:n yhteisen metsäpolitiikan vaikutuksen kasvattamista varsinkin ilmastopolitiikassa..
Molemmat aiheet ovat jakaneet parlamentin rivejä. Tunteita on kuumentanut erityisesti metsien tulevaa käyttöä linjaava strategia. Parlamentti antaa äänestyksessä omat linjauksensa ja toiveensa metsästrategiaan, jota Euroopan komissio esittää ensi vuoden alussa.
Parlamentin metsäesitystä valmistellut kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kertoo tehneensä paljon töitä, jotta näkemys metsien talouskäytöstä saadaan mukaan mietintöön. Moni parlamentin jäsen näki metsät vain luonnon monimuotoisuuden kannalta, Sarvamaa kuvaa.
”Nyt esityksessä on huomioitu, että metsät ovat myös kestävä raaka-aineen lähde”, Sarvamaa sanoo.
EUROOPAN parlamentti otti keskiviikkona kantaa kahteen Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta kriittiseen kysymykseen: metsien rooliin ja ilmastonmuutostavoitteiden kiristämiseen.
Molemmat aiheet ovat jakaneet parlamentin rivejä. Tunteita on kuumentanut erityisesti metsien tulevaa käyttöä linjaava strategia. Parlamentti antaa äänestyksessä omat linjauksensa ja toiveensa metsästrategiaan, jota Euroopan komissio esittää ensi vuoden alussa.
Parlamentin metsäesitystä valmistellut kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kertoo tehneensä paljon töitä, jotta näkemys metsien talouskäytöstä saadaan mukaan mietintöön. Moni parlamentin jäsen näki metsät vain luonnon monimuotoisuuden kannalta, Sarvamaa kuvaa.
”Nyt esityksessä on huomioitu, että metsät ovat myös kestävä raaka-aineen lähde”, Sarvamaa sanoo.
Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen on ollut esityksen varjoraportoija eli vastuussa oman ID-ryhmänsä kannoista. Hän äänestää esityksen puolesta.
Hakkarainen on huolissaan vihreistä ja vasemmistosta, joiden tavoitteena on hänen mukaansa ajaa koko vihreä toimiala alas.
”Strategiassa yritettiin ujuttaa vihreä kasvu ja tukipolitiikka koskemaan metsiä. Tukien esittäminen on vaarana paitsi EU:n kahmiessa valtaa, niin myös rahan jakamisessa Välimeren maille, jotka eivät ole harjoittaneet kestävää metsänhoitoa kuten Pohjoismaat.”
”Metsäala on markkinaehtoinen toimiala, joka ei kaipaa säätelyä tai tukia, vaan vapautta ja yrittäjien vastuullisuutta”, Hakkarainen sanoo.
EU-JÄSENMAAT päättävät itse metsien käytöstään kansallisessa lainsäädännössä. Euroopan unionissa pyritään kuitenkin koordinoimaan metsien käyttöä laajemmin, sillä esimerkiksi ilmastotoimet vaikuttavat metsiin.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ottanut metsät vahvasti osaksi uutta EU:n ilmastopolitiikkaa ja vihreän kasvun ohjelmaa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pitkään käyty ja Suomelle kivulias keskustelu metsien nielulaskennasta avataan uudelleen.
EU-parlamentin maatalousvaliokunnassa istuva keskustan Elsi Katainen painottaa, että metsäpolitiikan toimivalta kuuluu kansallisvaltioille, ja metsästrategian on tätä kunnioitettava.
”Iso sudenkuoppa olisi, jos metsät nähtäisiin vain hiilinieluna ja kestävää metsänhoitoa tai metsien talouskäyttöä alettaisiin rajoittamaan. On tärkeää, että metsät nähdään fossiilisten raaka-aineiden korvaajana”, Katainen sanoo.
Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen on ollut esityksen varjoraportoija eli vastuussa oman ID-ryhmänsä kannoista. Hän äänestää esityksen puolesta.
Hakkarainen on huolissaan vihreistä ja vasemmistosta, joiden tavoitteena on hänen mukaansa ajaa koko vihreä toimiala alas.
”Strategiassa yritettiin ujuttaa vihreä kasvu ja tukipolitiikka koskemaan metsiä. Tukien esittäminen on vaarana paitsi EU:n kahmiessa valtaa, niin myös rahan jakamisessa Välimeren maille, jotka eivät ole harjoittaneet kestävää metsänhoitoa kuten Pohjoismaat.”
”Metsäala on markkinaehtoinen toimiala, joka ei kaipaa säätelyä tai tukia, vaan vapautta ja yrittäjien vastuullisuutta”, Hakkarainen sanoo.
EU-JÄSENMAAT päättävät itse metsien käytöstään kansallisessa lainsäädännössä. Euroopan unionissa pyritään kuitenkin koordinoimaan metsien käyttöä laajemmin, sillä esimerkiksi ilmastotoimet vaikuttavat metsiin.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ottanut metsät vahvasti osaksi uutta EU:n ilmastopolitiikkaa ja vihreän kasvun ohjelmaa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pitkään käyty ja Suomelle kivulias keskustelu metsien nielulaskennasta avataan uudelleen.
EU-parlamentin maatalousvaliokunnassa istuva keskustan Elsi Katainen painottaa, että metsäpolitiikan toimivalta kuuluu kansallisvaltioille, ja metsästrategian on tätä kunnioitettava.
”Iso sudenkuoppa olisi, jos metsät nähtäisiin vain hiilinieluna ja kestävää metsänhoitoa tai metsien talouskäyttöä alettaisiin rajoittamaan. On tärkeää, että metsät nähdään fossiilisten raaka-aineiden korvaajana”, Katainen sanoo.
Parlamentti haluaa metsien käytöstä päättämisen pysyvän kansallisessa päätösvallassa.
Komissio haluaa EU:n yhteisen metsäpolitiikan vaikutuksen kasvattamista varsinkin ilmastopolitiikassa..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Metsästrategia on Suomen kannalta hyvin tärkeä.
Toisaalta metsiä on suojeltava ilmastopolitiikan kannalta tärkeänä hiilinieluna ja toisaalta käytettävä tehokkaasti vientiteollisuuden raaka-aineena.
Sille on saatava myös EU-parlamentin enemmistön ymmärrys.
Onneksi Suomi ei ole tässä asiassa yksin.
Suomen mepit ovat pääasiassa komission esityksen kannalla.
Poikkeuksena ovat PS:n edustajat,jotka eivät ymmärrä lakitekstin terminologiaa.
Ja ovat muutenkin kaiken kehityksen vastaisia.
EU:lla on todella monenlaisia ongelmia ratkottavina.
Periaatteessa ovat myös Unionin parhaat voimat niitä selvittämässä.
Suomen metsäpolitiikkaan ei näillä näkymillä tule suuria muutoksia.
Jostain syystä PS:n mepit olivat eri mieltä muiden Suomen meppien kanssa.
Jäikö taas puuttumaan ymmärrystä,kun piti hallita monimutkaisia käsitteitä ja laajoja kokonaisuuksia?