Muodollisuudet on mitä on, olis muutama kysymys:
Huomioiko käräjäoikeus oikeesti yksityisen velallisen antamaa vastinetta velkojan esittämiin vaateisiin vai toimiiko käytännössä juuri niin kuin velkoja vaatii?
Tuleeko käräjäoikeudelta virallinen ilmoitus velalliselle ennen kuin ulosotto alkaa?
Voiko käräjäoikeuden päätöksestä valittaa?
Jos on aihetta epäillä, että velkojan sekä perintätoimiston toimet ovat olleet lainvastaisia, voiko yksityinen velallienen hakea velkojaa ja perintätoimistoa rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Huomioiko käräjäoikeus oikeesti yksityisen velallisen antamaa vastinetta velkojan esittämiin vaateisiin vai toimiiko käytännössä juuri niin kuin velkoja vaatii?
Tuleeko käräjäoikeudelta virallinen ilmoitus velalliselle ennen kuin ulosotto alkaa?
Voiko käräjäoikeuden päätöksestä valittaa?
Jos on aihetta epäillä, että velkojan sekä perintätoimiston toimet ovat olleet lainvastaisia, voiko yksityinen velallienen hakea velkojaa ja perintätoimistoa rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vastauksen sisältö ratkaisee otetaanko se huomioon eli selkeästi tulee laittaa asiat mihin vetoaa. Se, että vastaa ettei ole rahaa, työtön, ei ole kummoinen vastaus.
Vastauksesta siis riippuu miten asia etenee.
Useimmiten käräjäoikeuden velkomisasioista annetaan yksipuolinen tuomio. Siihen voi hakea takaisinsaantia. Siinä täytyy olla hyvät perustelut miksi hakee takaisinsaantia eli sellaiset perustelut, että sitä yksipuolista tuomiota ei olisi tehty mikäli asiat olisi silloin olleet tiedossa. Ei siinäkään riitä, että ei rahaa maksaa tai on tullut luottotietoihin merkintä jne.
Mikäli on annettu tuomio niin siihen voi ilmoittaa tyytymättömyyttä ja sitten jättää valituskirjelmän. Se ottaako hovioikeus sen käsittelyyn on taasen oma asia.
Käräjäoikeus ei laita asiaa ulosottoon vaan sen tekee asian kantaja/kantajan asiamies.
Käräjäoikeus ei ilmoita milloin yksipuolinen tuomio annetaan. Tuomiosta taitaa aina tulla tieto milloin se annetaan, mutta en ole ihan varma.
Mikäli käräjäoikeus ei arvosta velallisen vastinetta ja päättää toimia ainoastaan kantajan etujen mukaisesti, tuleeko käräjäoikeuden saattaa päätös luotettavasti myös velallisellisen tietoon ennen kuin ulosotto on mahdollista aloittaa? Kantaja saatta olla esim. perintätoimisto, joka on alkuperäisen tahon asiakassuhteeseen perustuvalla asialla.
Tuleeko käräjäoikeuden mainita kaikki ne dokumentit päätöksessään, jotka velallinen on vastineessaan käräjäoikeudelle toimittanut? Käräjäoikeudet siirtävät juttuja toisille käräjäokeuksille perustellen sitä velallisen asuinpaikalla. Velallinen on alunperin vaatinut asiaa lainaantajan kotipaikan käräjäoikeuteen.
Jos velallinen ilmoittaa tyytymättömyytensä päätökseen ja ilmoittaa valittavansa päätöksestä hoivioikeuteen, estääkö se ulosoton aloittamisen käräjäoikeuden päätöksestä huolimatta?
Onko tuo vastine sama kuin kertomus velkaantumisesta? Sama kuin rikostapauksessa selvitys miksi ajoit juovuksissa tai murhasit?
ei.
Tuon vastineen tarkoitus ei ole olla mikään nyyhkytarina omasta elämästä ja velkaantumisesta. Ne kannattaa jättää kirjoittamatta.
Jos velka on sinun ottamasi ja vastapuoli on noudattanut velan ehtoja, ei vastinetta kannata laittaaa.
Se on epäselviä/riitaisia velkoja varten - silloin, kun koko velan olemassaolo on kyseenalaista.
Rahasta ja sopimusosapuolten vastuista on kysymys, ei elämästä ja tarinoista.
"ei vastinetta kannata laittaaa."
Miksi käräjäoikeus sitten pyytää velallista antamaan vastineensa kantajan vaatimuksiin?
Jos sinulla on antaa joku järkevä vastine, jonka olettaa vaikuttavan perintään, niin toki se kannattaa antaa
Esimerkiksi jos on jotain mokailtu. Perintää tekee vaikka yritys jolla ei ole oikeutta harjoittaa perintää tai tehty joku muu virhe jossain. Tuollaiset asiat voivat muuttaa asioita. Tapahtuu vaikka sellaista, että velka palaa bumerangina takaisin alkuperäiselle velkojalle ja prosessi alkaa uudestaan.
Jos siinä velassa itsessään on jotain ongelmaa niin aina voi kiistää saatavan ja riidellä siitä markkinaoikeudessa. Se taas toimii niin, että maksun kumpikin osapuoli toimittaa aineiston minkä perusteella on jotain saatavia ja se sitten arpoo sinne toimitetun aineiston perusteella. Hävinnyt osapuoli maksaa kummankin kulut.
"Perintää tekee vaikka yritys jolla ei ole oikeutta harjoittaa perintää tai tehty joku muu virhe jossain."
"Tapahtuu vaikka sellaista, että velka palaa bumerangina takaisin alkuperäiselle velkojalle ja prosessi alkaa uudestaan."
Jo aiemmin kantajana olleet perintätoimistot saattavat myydä tai muilla sopimuksilla siirtää samoja juttuja toisille perintätoimistoille, jotaka sitten jatkavat samaa juttua tai hakevat sitä uudelleen oikeudelliseen perintään mikäli siihen edellytyksiä. Onko se laillista?
"Markkinatuomioistuin arpoo sinne toimitetun aineiston perusteella."
Meneekö ihan oikeesti arpomalla?
"Jo aiemmin kantajana olleet perintätoimistot saattavat myydä tai muilla sopimuksilla siirtää samoja juttuja toisille perintätoimistoille, jotaka sitten jatkavat samaa juttua tai hakevat sitä uudelleen oikeudelliseen perintään mikäli siihen edellytyksiä. Onko se laillista?"
Toki. Velat saa vapaasti myydä eteenpäin. Se on itseasiassa varsin tavallista, että jos joku ei maksa laskujaan niin saatavat myydään rahakasan päällä istuvalle perintätoimistolle joka sitten hoitaa sitä rahan kynimistä ulosoton kanssa niin pitkään kuin mahdollista. Alkuperäinen velkoja kun voi tarvita sen rahan heti, esimerkiksi palkkojen maksua varten.
Velka ei siis myöskään vanhene siihen jos alkuperäinen velkoja menee konkurssiin, kun sitä juurikin on voitu vaikka myydä velat pois kun kerätty kaikki saatavat konkurssipesään.
"Meneekö ihan oikeesti arpomalla?"
Sen aineiston mukaan minkä riidan osapuolet sinne toimittaa, niin siitä sitten tehdään johtopäätös: https://fi.wikipedia.org/wiki/Syllogismi
Markkinaoikeus ei siis katso mitään kohtuutta tai oikeudentajua vaan vain sitä aineistoa mitä sinne toimitetaan ja miten laissa lukee. Sattumalta kaikki yritykset, perintätoimistot ja muut kerää ylös kaiken mitä on kommunikoitu, milloin ja mitä laskuja lähetetty ja tekee kirjanpidon. On sitten sähköpostit, nauhoitteet ja logit kaikesta, että on sitä aineistoa.
https://yle.fi/tekstitv/txt/131_0001.htm
Velkojen armahtaminen on myös täysin laillista, jos armahtamista noudatetaan.
Skeidaa. Velkojen armahtaminen tulee kysymykseen ainoastaan oikeushenkilö-käsitteen kohdalla, joita ovat erilaiset yritykset, yhteisöt (esim. uskonlahkot, poliittiset puolueet)ja julkisoikeudelliset tahot. Käsite "noudattaa" ei liity velkojenarmahdus-prosessiin.
No ei tod. Järjestelyhän on aikataulutus jossa on aikataulu ja määrä mikä maksetaan minkä jälkeen loput kuitataan.
Se kuittauksen hinta on se että periaatteessa et enää saa lainaa koskaan. Tai onhan niissä viel se nolla-ohjelma . Mutta lopputulema on se ettet saa koskaan lainaa. Eli turha yrittää mitään toista mahdollisuutta
höpöhöpö. Velkojen armahtaminen ja järjestely eivät ole sama asia. Velkojen armahtamisessa on kysymys ns. akordi menettelystä eikä se koske luonnollista henkilöä eli ykisyistä kansalaista. Akordi tarkoittaa yrityksen velkojen osittaista tai täydellistä anteeksiantamista konkurssin uhatessa tai sen aikana. Velkojien enemmistö voi myös vaatia pakkoakordia.
https://pankkiasiat.fi/akordi
"Jos on aihetta epäillä, että velkojan sekä perintätoimiston toimet ovat olleet lainvastaisia, voiko yksityinen velallienen hakea velkojaa ja perintätoimistoa rikosoikeudelliseen vastuuseen."
Epäily ei riitä mihinkään. Pitäisi jotain näyttöä olla myös, että missä on mennyt pieleen.