Donald Trumpin ero Joe Bideniin kasvaa, eikä ”piilokannatuksesta” ole merkittäviä todisteita - Vaalivoitolle on vaikea löytää perusteita
Korona. Peräti 68 prosenttia amerikkalaisista ei Ipsoksen kyselyn mukaan luota siihen, mitä Donald Trump sanoo koronaviruksesta. Kyselytulos heijastelee amerikkalaisten mielipidettä presidentin luotettavuudesta.© Toimittanut Uusi Suomi Korona. Peräti 68 prosenttia amerikkalaisista ei Ipsoksen kyselyn mukaan luota siihen, mitä Donald Trump sanoo koronaviruksesta. Kyselytulos heijastelee amerikkalaisten mielipidettä presidentin luotettavuudesta.
Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on enää 24 päivää ja yhä suurempi joukko amerikkalaisia haluaa eroon Donald Trumpista.
Donald Trumpin neljän vuoden takaisessa vaalivoitossa isoa osaa näytteli media, joka ei huomioinut kyselytutkimuksia, jotka osoittivat jo kesällä, että Donald Trump voi voittaa vaalit. Trump johti monissa yksittäisissä kyselyissä, kun samalla epäsuositun demokraatin Hillary Clintonin keskiarvojohto oli vaalipäivään tullessa vain 3,9 prosenttia valtakunnallisesti.
Näytti siltä kuin Trump olisi kirinyt valtavalta takamatkalta ohi, vaikka oikeasti ehdokkaat olivat yllättävän tasaväkisiä vaalipäivään tultaessa. Lopulta Trump voitti pienimmällä mahdollisella marginaalilla, joka takasi myös presidenttiyden historian toiseksi huonoimmalla äänisaaliilla Rutherford Hayesin vuoden 1876 vaalivoiton jälkeen.
Nyt kysymys tietenkin kuuluu, voiko Trump jälleen tehdä ”sen”, vaikka pelikenttä on täysin toisenlainen kuin neljä vuotta sitten. Joe Bidenin ero kansallisessa mittauksessa on jo kaksinumeroinen, noin kolme kertaa suurempi kuin Clintonilla neljä vuotta sitten.
Vaa’ankieliosavaltiossa trendi on sama: ero vain kasvaa Bidenin hyväksi. Esimerkiksi Pennsylvaniassa, jonka Trump käytännössä tarvitsee vaalivoittoon, Biden on siirtynyt 6,9 prosentin johtoon.
Muista vaa’ankielistä Arizona, Florida, Georgia, Iowa, Ohio, Pohjois-Carolina, Nevada, Wisconsin ja Michigan ovat nyt kyselyiden perusteella kääntymässä demokraateille. Trump tarvitsee noista osavaltioista valtaosan itselleen.
Äänestys on myös jo käynnissä, kun miljoonat amerikkalaiset ovat äänestäneet ennakkoon. Toistaiseksi ennakkoääniä on annettu moninkertainen määrä vuoteen 2016 verrattuna. On helpompi tehdä loppukiri, jos vastaehdokas ei ole jo miljoonien äänten karkumatkalla.
Luottamus Trumpiin on mennyttä
Vaalien ei pitäisi olla näin hankalat istuvalle presidentille. Esimerkiksi vuonna 2012 Barack Obama johti Mitt Romneyta vaalipäivänä kyselyiden perusteella vain 0,7 prosenttiyksiköllä, mutta voitti lopulta 3,9 prosentilla.
Trumpin tämän hetkinen positio onkin lähes toivoton jatkokautta ajatellen. H-hetkeen on aikaa 24 päivää ja yhä vain enemmän amerikkalaisia osoittaa halunsa päästä eroon presidentistä, jonka ydinkannatusjoukko on yhtenäinen, mutta aivan liian pieni vaalivoittoon.
Ihmiset eivät kyselyiden mukaan yksinkertaisesti luota presidenttiin. Trumpin twiitit saavat kyllä tykkäyksiä ydinjoukolta, mutta suureen massaan niillä ei ole enää suurtakaan vaikutusta.
Tästä syystä heikkona ehdokkaana pidetty ja vain vähän innostusta herättävä Joe Biden, 77, yksinkertaisesti pärjää. Hän paaluttaa olevansa kunniallinen amerikkalainen, joka ei öykkäröi ja pitää huolta ihmisistä puoluekannasta riippumatta. Kontrastien vaaleissa se riittää.
Presidentti tarvitsee nyt kipeästi esikaupunkien äänestäjiä, joita hän voisi saada esimerkiksi vaaliväittelyiden avulla puolelleen. Toistaiseksi Trump on kuitenkin kieltäytynyt etäväittelystä, koska pitäisi sitä ajanhukkana.
Todennäköisesti Trumpin kampanja on kuitenkin tyytyväinen päätöksestä, koska edellisen väittelyn jälkeen ero Bidenin hyväksi repeytyi lisää. Kampanja luottaa joukkotilaisuuksiin, jotka ovat kuitenkin pienen piirin juttuja Yhdysvalloissa.
On vaikea perustella tämän hetkisen datan valossa, mikä olisi polku, jonka päätteeksi Donald Trump nimitettäisiin tammikuussa uudelle virkakaudelle. Monet puhuvat piilokannatuksesta ja tälle onkin jotain perusteluita, kun tutkimusten mukaan republikaanit ovat haluttomampia kertomaan puhelimessa ehdokastaan.
Kyselyitä tehdään kuitenkin hyvin laajasti ja jatkuvasti, eikä kyselyiden laatijoiden mukaan niin syvää piilokannatusta ole, etteikö se jossain nousisi esille. Lisäksi Trump koitti samaa narratiivia jo vuoden 2018 välivaaleissa, jotka päättyivät demokraattien suureen voittoon.
Mikäli piilokannatusta ei siis ollut vuosina 2016 ja 2018, niin miksi yhtäkkiä 2020 olisi?
Bidenin johto on myös jo kaukana virhemarginaalien ulottumattomissa. Vaikka Trump ottaisi kiinni Bidenia muutamalla prosentilla, voittaisi demokraattiehdokas vaalit suurella erolla.
Jalkatyössä lepää hypoteettinen mahdollisuus
Yksi Trumpin mahdollisuuksista lepää jalkautuneiden ovikoputtelijoiden varassa. Tämä on tutkimusten mukaan teho
Korona. Peräti 68 prosenttia amerikkalaisista ei Ipsoksen kyselyn mukaan luota siihen, mitä Donald Trump sanoo koronaviruksesta. Kyselytulos heijastelee amerikkalaisten mielipidettä presidentin luotettavuudesta.© Toimittanut Uusi Suomi Korona. Peräti 68 prosenttia amerikkalaisista ei Ipsoksen kyselyn mukaan luota siihen, mitä Donald Trump sanoo koronaviruksesta. Kyselytulos heijastelee amerikkalaisten mielipidettä presidentin luotettavuudesta.
Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on enää 24 päivää ja yhä suurempi joukko amerikkalaisia haluaa eroon Donald Trumpista.
Donald Trumpin neljän vuoden takaisessa vaalivoitossa isoa osaa näytteli media, joka ei huomioinut kyselytutkimuksia, jotka osoittivat jo kesällä, että Donald Trump voi voittaa vaalit. Trump johti monissa yksittäisissä kyselyissä, kun samalla epäsuositun demokraatin Hillary Clintonin keskiarvojohto oli vaalipäivään tullessa vain 3,9 prosenttia valtakunnallisesti.
Näytti siltä kuin Trump olisi kirinyt valtavalta takamatkalta ohi, vaikka oikeasti ehdokkaat olivat yllättävän tasaväkisiä vaalipäivään tultaessa. Lopulta Trump voitti pienimmällä mahdollisella marginaalilla, joka takasi myös presidenttiyden historian toiseksi huonoimmalla äänisaaliilla Rutherford Hayesin vuoden 1876 vaalivoiton jälkeen.
Nyt kysymys tietenkin kuuluu, voiko Trump jälleen tehdä ”sen”, vaikka pelikenttä on täysin toisenlainen kuin neljä vuotta sitten. Joe Bidenin ero kansallisessa mittauksessa on jo kaksinumeroinen, noin kolme kertaa suurempi kuin Clintonilla neljä vuotta sitten.
Vaa’ankieliosavaltiossa trendi on sama: ero vain kasvaa Bidenin hyväksi. Esimerkiksi Pennsylvaniassa, jonka Trump käytännössä tarvitsee vaalivoittoon, Biden on siirtynyt 6,9 prosentin johtoon.
Muista vaa’ankielistä Arizona, Florida, Georgia, Iowa, Ohio, Pohjois-Carolina, Nevada, Wisconsin ja Michigan ovat nyt kyselyiden perusteella kääntymässä demokraateille. Trump tarvitsee noista osavaltioista valtaosan itselleen.
Äänestys on myös jo käynnissä, kun miljoonat amerikkalaiset ovat äänestäneet ennakkoon. Toistaiseksi ennakkoääniä on annettu moninkertainen määrä vuoteen 2016 verrattuna. On helpompi tehdä loppukiri, jos vastaehdokas ei ole jo miljoonien äänten karkumatkalla.
Luottamus Trumpiin on mennyttä
Vaalien ei pitäisi olla näin hankalat istuvalle presidentille. Esimerkiksi vuonna 2012 Barack Obama johti Mitt Romneyta vaalipäivänä kyselyiden perusteella vain 0,7 prosenttiyksiköllä, mutta voitti lopulta 3,9 prosentilla.
Trumpin tämän hetkinen positio onkin lähes toivoton jatkokautta ajatellen. H-hetkeen on aikaa 24 päivää ja yhä vain enemmän amerikkalaisia osoittaa halunsa päästä eroon presidentistä, jonka ydinkannatusjoukko on yhtenäinen, mutta aivan liian pieni vaalivoittoon.
Ihmiset eivät kyselyiden mukaan yksinkertaisesti luota presidenttiin. Trumpin twiitit saavat kyllä tykkäyksiä ydinjoukolta, mutta suureen massaan niillä ei ole enää suurtakaan vaikutusta.
Tästä syystä heikkona ehdokkaana pidetty ja vain vähän innostusta herättävä Joe Biden, 77, yksinkertaisesti pärjää. Hän paaluttaa olevansa kunniallinen amerikkalainen, joka ei öykkäröi ja pitää huolta ihmisistä puoluekannasta riippumatta. Kontrastien vaaleissa se riittää.
Presidentti tarvitsee nyt kipeästi esikaupunkien äänestäjiä, joita hän voisi saada esimerkiksi vaaliväittelyiden avulla puolelleen. Toistaiseksi Trump on kuitenkin kieltäytynyt etäväittelystä, koska pitäisi sitä ajanhukkana.
Todennäköisesti Trumpin kampanja on kuitenkin tyytyväinen päätöksestä, koska edellisen väittelyn jälkeen ero Bidenin hyväksi repeytyi lisää. Kampanja luottaa joukkotilaisuuksiin, jotka ovat kuitenkin pienen piirin juttuja Yhdysvalloissa.
On vaikea perustella tämän hetkisen datan valossa, mikä olisi polku, jonka päätteeksi Donald Trump nimitettäisiin tammikuussa uudelle virkakaudelle. Monet puhuvat piilokannatuksesta ja tälle onkin jotain perusteluita, kun tutkimusten mukaan republikaanit ovat haluttomampia kertomaan puhelimessa ehdokastaan.
Kyselyitä tehdään kuitenkin hyvin laajasti ja jatkuvasti, eikä kyselyiden laatijoiden mukaan niin syvää piilokannatusta ole, etteikö se jossain nousisi esille. Lisäksi Trump koitti samaa narratiivia jo vuoden 2018 välivaaleissa, jotka päättyivät demokraattien suureen voittoon.
Mikäli piilokannatusta ei siis ollut vuosina 2016 ja 2018, niin miksi yhtäkkiä 2020 olisi?
Bidenin johto on myös jo kaukana virhemarginaalien ulottumattomissa. Vaikka Trump ottaisi kiinni Bidenia muutamalla prosentilla, voittaisi demokraattiehdokas vaalit suurella erolla.
Jalkatyössä lepää hypoteettinen mahdollisuus
Yksi Trumpin mahdollisuuksista lepää jalkautuneiden ovikoputtelijoiden varassa. Tämä on tutkimusten mukaan teho
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.