Historia on ihmeellist, kun voittanut sitä kirjoittaa. Mutta todellisuus on toinen.
Lenin kaappasi vallan 7.11.1917 (ns. lokakuun vallankumous). Jo 8.11. Helsingissä olleet bolsevikit kehottivat suomalaisia punaisia vallankumoukseen. Seuraavalla viikolla 14.11. alkoi yleislakko (tunnetaan myös "suurlakkona"). Lakko-organisaation nimi oli Työväen Vallankumouksellinen Keskusneuvosto. Vallankumous päätettiin tehdäkin 16.11. mutta jo samana päivänä asiasta äänestettiin uudelleen ja äänin 13-12 vallankumous peruutettiin!! Uskomatonta, vai mitä?
Edellisenä päivänä 15.11. eduskunta oli päättänyt ottaa korkeimman vallan itselleen, eli Venäjällä ei ollut enää sananvaltaa Suomen asioihin. SDP oli vaatinut 18.7.1917 säädetyn valtalain voimaansaattamista, mutta oikeisto ehdotti väliaikaisen valtiohoitajakunnan (3 eduskunnan valitsemaa henkilöä) ottavat hallitusvallan. Kompromissina eduskunta antoi siis 15.11. julistuksen korkeimman vallan siirtämisestä eduskunnalle. Lakko päättyi 19.11., koska SDP oli saanut vaatimansa lain 8-tunnin työajasta ja kuntalain vahvistettua (SDP:n "Me vaadimme" -ohjelma).
Laillista hallitusta tai eduskuntaa Suomessa ei ollut, mikä oli kaiken valtataistelun perimmäinen syy syksyllä 1917. Laillinen eduskunta oli 31.7.1917 siirretty syrjään väkivalloin venäläisten santarmien toimesta, kun laiton ns. väliaikaikainen hallitus (Kerenskin kaapattua vallan) oli Venäjällä niin määrännyt.
4.12.1917 Svinhufvudin senaatti antoi julistuksen Suomen itsenäisyydestä yllättäen vasemmiston. Asiaa ei ollut tarkoitus käsitellä eduskunnassa lainkaan, koska sen arveltiin mutkistavan senaatin asemaa. Eduskunnalle annettin kuitenkin samalla ehdotus uuden Hallitusmuodon säätämiseksi, jossa valtaa siirrettäisiin senaatille. Tämä oli tietenkin ovela veto saada valtiovalta lopullisesti oikeiston käsiin. Vasemmisto taas uskoi saavansa Venäjän bolsevikkihallitukselta apua vallan saamiseksi punaisille Suomessa. Itsenäisyyttä kannattivat molemmat osapuolet, minkä vuoksi 6.12. vahvistettiin sitten Suomen itsenäisyys eduskunnassa.
Pohja sisällissodalle oli luotu 1917 kiistoissa ja tammikuussa 1918 tilanne alkoi kärjistymään molempien osapuolien kerätessä aseita itselleen ja yrittäen estää toista saamasta aseita. Ensimmäisiä vakavia yhteenottoja olikin jo 9.1.1918 alkaen. Lopullinen kipinä sodalle saatiin aikaiseksi 12.1. eduskunnassa kiivaan keskustelun jälkeen, jolloin eduskunta julisti senaatille täydet valtuudet "lujan järjestysvallan luomiseen". Sotaa ei voinut tuon hetken jälkeen enää mikään estää.
Lenin kaappasi vallan 7.11.1917 (ns. lokakuun vallankumous). Jo 8.11. Helsingissä olleet bolsevikit kehottivat suomalaisia punaisia vallankumoukseen. Seuraavalla viikolla 14.11. alkoi yleislakko (tunnetaan myös "suurlakkona"). Lakko-organisaation nimi oli Työväen Vallankumouksellinen Keskusneuvosto. Vallankumous päätettiin tehdäkin 16.11. mutta jo samana päivänä asiasta äänestettiin uudelleen ja äänin 13-12 vallankumous peruutettiin!! Uskomatonta, vai mitä?
Edellisenä päivänä 15.11. eduskunta oli päättänyt ottaa korkeimman vallan itselleen, eli Venäjällä ei ollut enää sananvaltaa Suomen asioihin. SDP oli vaatinut 18.7.1917 säädetyn valtalain voimaansaattamista, mutta oikeisto ehdotti väliaikaisen valtiohoitajakunnan (3 eduskunnan valitsemaa henkilöä) ottavat hallitusvallan. Kompromissina eduskunta antoi siis 15.11. julistuksen korkeimman vallan siirtämisestä eduskunnalle. Lakko päättyi 19.11., koska SDP oli saanut vaatimansa lain 8-tunnin työajasta ja kuntalain vahvistettua (SDP:n "Me vaadimme" -ohjelma).
Laillista hallitusta tai eduskuntaa Suomessa ei ollut, mikä oli kaiken valtataistelun perimmäinen syy syksyllä 1917. Laillinen eduskunta oli 31.7.1917 siirretty syrjään väkivalloin venäläisten santarmien toimesta, kun laiton ns. väliaikaikainen hallitus (Kerenskin kaapattua vallan) oli Venäjällä niin määrännyt.
4.12.1917 Svinhufvudin senaatti antoi julistuksen Suomen itsenäisyydestä yllättäen vasemmiston. Asiaa ei ollut tarkoitus käsitellä eduskunnassa lainkaan, koska sen arveltiin mutkistavan senaatin asemaa. Eduskunnalle annettin kuitenkin samalla ehdotus uuden Hallitusmuodon säätämiseksi, jossa valtaa siirrettäisiin senaatille. Tämä oli tietenkin ovela veto saada valtiovalta lopullisesti oikeiston käsiin. Vasemmisto taas uskoi saavansa Venäjän bolsevikkihallitukselta apua vallan saamiseksi punaisille Suomessa. Itsenäisyyttä kannattivat molemmat osapuolet, minkä vuoksi 6.12. vahvistettiin sitten Suomen itsenäisyys eduskunnassa.
Pohja sisällissodalle oli luotu 1917 kiistoissa ja tammikuussa 1918 tilanne alkoi kärjistymään molempien osapuolien kerätessä aseita itselleen ja yrittäen estää toista saamasta aseita. Ensimmäisiä vakavia yhteenottoja olikin jo 9.1.1918 alkaen. Lopullinen kipinä sodalle saatiin aikaiseksi 12.1. eduskunnassa kiivaan keskustelun jälkeen, jolloin eduskunta julisti senaatille täydet valtuudet "lujan järjestysvallan luomiseen". Sotaa ei voinut tuon hetken jälkeen enää mikään estää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomen kommunistit toimivat erittäin tiiviissä yhteistyössä Venäjän bolsevikkien kanssa. Heille ei ollut Suomen itsenäisyys tärkeää vaan internationalistinen vallankumous. Kommareita voi hyvin verrata tämän päivän vihreisiin ja vasemmistolaisiin.
Samalla tavalla jos nyt tulisi sisällissota, purkautuisi kauna näitä isänmaan ja kansan pettureita kohtaan massateloituksina.