Nigel Askey on verrannut itärintaman Saksan liittolaisia ja todennut että romanilaiset, unkarilaiset ja slovakit niin heikosti aseistettuja että tuskin aiheuttivan puna-armeijalle edes yhtä isoja tappioita mitä itse kärsivät. Suomalaiset saavat myös melko tylyn arvion. Komentajat pääasiassa osaavia ja päteviä, joukot paremmin koulutettuja kuin muilla Saksan liittolaisilla mutta aseistus kehno ja mitä pitemmälle sota eteni sitä enemmän jäljessä puna-armeijan tulivoimasta. Askeyn arvio on että hyökkäykset tulivoimaisia asemissaan olevia neuvostojoukkoja vastaan ovat johtaneet tappiosuhteeseen 1:1 ellei huonommiksi suomalaisilla. Hän ei anna erityisen mairittelevaa kuvaa Suomen armeijasta eikä usko että taisteluissa Suomen armeija olisi kyennyt alkuunkaan samanlaiseen tappion tuottamiseen kuin saksalaiset.
Totuus jatkosodan taistelumenestyksestä aika kehno?
Anonyymi
20<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Suomen panssaritorjunta oli surkea kesäkuussa 1944. NL:lla paljon vähemmän panssareita kuin talvisodassa mutta nuo muutama sata jyräsivät täysin suomalaiset. Kiinnitin huomiota siihen miten vetäytyvän Suomen armeijan tykistöammuskulutus oli pääasiassa 75-76 mm tykkien ammuntaa ja ammusten keskipaino vain 10-11 kg eli paljon kaksisempi kuin talvisodassa. Johtui siitä että raskasta tykistöä ei joudettu muuta kuin evakuoimaan muuten loputkin olisi menetetty.
Rykmenttien pst koostui lähinnä 37 mm ja 45 mm sotasaalistykeistä. Ilmavoimat lensi pääasiassa ajastaan jäljessä olevista koneista. 6700 miehen neuvostodivisioonalla oli parempi tulivoima kuin 13 300 miehen suomalaisella.
Pelkään pahoin että suomalaiset yliarvioivat pahasti puna-armeijan tappiotkin kesällä 1944.
” Pelkään pahoin että suomalaiset yliarvioivat pahasti puna-armeijan tappiotkin kesällä 1944.”
Minä taas epäilen, että et pelkää mitään niin paljoa kuin että suomalaiset arvioivat täysin oikein venäläistappiot suurhyökkäyksessä!
Tökeröä valetta!
Suomen panssarintorjunta perustui ennen kaikkea 75 mm tykkikalustoon,jota runsas lähitorjunta-aseistus täydensi. Suuri merkitys oli myös keskitetyllä tykistötulella ja ilmapommituksilla.
NL:n panssarijoukkojenpääosa käskettiin vetää pois pahoin murjottuina jo 8.7. 44.
Ilmavoimien lentokaluston runkona olivat ajanmukaiset Me 109- ja JU-88-koneet.
Suomalaisilla oli tuossa vaiheessa sotaa jo 60.000 Suomi kp:tä, joita ei niku ilmeisesti ollut edes kuullut?
Raskasta tykistöä oli jo melkoinen määrä ja niitä myös käytettiin! Saksasta oli jo saati uusia 75 mm:n pst-tykkejä sekä uusia ps-nyrkkejä ja kauhuja jo huhti-toukokuussa! Valitettavasti niiden jakelussa ja koulutuksessa hidasteltiin harmittavalla tavalla, jolloin niitä jouduttiin pikakouluttamaan hyökkäyksen ollessa jo käynnissä. Vasta Tali-Ihantalassa näillä tuhottiin merkittävä määrä neukkupanssareita!
Jatkosodan paras tappioiden tuotto suhteessa omiin tappioihin unohtamalla Porlammi oli Syvärin kelirikkohyökkäyksen torjunnassa. Sen jälkeen puna-armeijan tulivoima aloitti kasvun joka reaalisoitui panikoivalle Heinrichsille kesäkuussa 1944.
Jos 110 000 kranaatilla kyettiin tuottamaan heikolla omalla tykistötuella hyökänneelle 7.armeijalle 12 700 miehen tappiot kelirikkohyökkäyksessä niin sama tuskin onnistui myöhemmin kun vastatykistötoiminta esti iskemästä helppoihin maaleihin. Kaikesta hypestä huolimatta Tali-Ihantassa suomalaiset kärsi 8 800 miehen tappiot ja hyökkääjä vaikka ampui vain hieman enemmän kranaatteja kuin suomalaiset n. 20 000. Vuosalmella tappiosuhde oli vähemmän kuin 1:2.5.
Hyökkäykset pysähtyivät koska puna-armeijan määrällinen ylivoima oli heinäkuussa 1944 hyvin vähäinen. Suomi pääsi tähän koska
1) tyhjensi Itä-Karjalan
2) Stalin ei antanut lisää joukkoja
Uusi 9 divisioonan armeija Kannakselle ja Suomen peli olisi pelattu. Siinä koko "torjuntavoiton" salaisuus.
Tarkkispojan logiikan lapsellellisuus on ilmeinen!? Ilmeisesti lohtua kirvelevään henkilökohtaiseen tappioon tuo ajatus: ” Uusi 9 divisioonan armeija Kannakselle ja Suomen peli olisi pelattu.”
Varmaan niin, MUTTA KUN JOOSEPPI tarvitsi ne 9 divisioonaa MUUALLA!
Yhtä relevantti ajatus kuin se, että kun mulla olisi ollut 100.000 € ENEMMÄN RAHAA olisin ostanut mossen sijaan mersun:-D
Tarkkispojan ikuinen katkeruus Suomen selviämisestä pelastaa aina päivän!
Kelirikkohyökkäyksen torjunnassa Aunuksen Ryhmän tykistö ja krh ampui 11-20.huhtikuuta 1942 välisellä ajalla kaikkiaan 110,066 kranaattia joista tykistökranaatteja 61,389 ja joista raskaita oli 23,002 ammusta.
Jalkaväki käytti 3,456,000 kiväärin patruunaa
2,181,000 konepistoolin patruunaa sekä tykki- eli pst-komppaniat 4 151 kranaattia. Juri Kilinin tutkimusten mukaan hyökänneen 7.A:n tappiot: 3,439 kaatunutta, 8,468 haavoittunutta ja 837 kadonnutta. Yhteensä 12,774 miestä.
Tappion tuottamisarvio:
-yksi vihollistappio per 1 000 patruunaa
- yksi vihollistappio per 16 kranaattia
Jos samaan olisi päästy kesällä 1944 olisi vihollisen tappiot olleet 85 000 120 000 = 205 000 miestä. Tiihonen väittää tutkimuksessaan että pelkästään Kannaksella vihollistappiot olisivat olleet 189 000 miestä.
Tai heinä-joulukuussa 1941: 297 000 miestä. Ohto Mannisen mukaan vuonna 1941 puna-armeija ei olisi kokenut moisia tappioita vaikka yli 50 000 miestä jäi sotavangeiksi.
Romanialaiset ja unkarilaiset tuskin tuottivat puna-armeijalle edes 200 000 miehen tappiot kaatuneina.
Ohto Mannisen mukaan Neuvostoliitto kärsi suomalaisia vastaan jatkosodassa vain 200 000 miehen tappiot kaatuneina, kadonneina tai sotavankeina, siis peruuttamattomat tappiot. Suomi kärsi 65 000 miehen tappiot. Koska suomalaiset saivan 64 000 sotavankia on kaatuneita ja kadonneita ollut lopulta vain noin 130 000 eli kaksi kertaa se mikä suomalaisia menehtyi jatkosodassa. Tulos oli suomalaisittain aika heikko ja vahvistaa tuon Nigel Askeyn arviot. Suomen armeijan suorituskyky oli jossain Natsi-Saksan ja Romanian välimaastossa eikä jatkosodan suomalaista armeijaa voi pitää hääppöisenä. Sorry vaan, mutta mitään mahtavaa tapposaldoa ei jatkosodassa ollut. Meitä vedätettiin sodan jälkeen sankaritarinoilla mutta TsAMO:n arkistojen avautuminen on ollut antiklimax sankaritarinoita metsästäville.
” Ohto Mannisen mukaan Neuvostoliitto kärsi suomalaisia vastaan jatkosodassa vain 200 000 miehen tappiot kaatuneina, kadonneina tai sotavankeina, siis peruuttamattomat tappiot. Suomi kärsi 65 000 miehen tappiot. Koska suomalaiset saivan 64 000 sotavankia on kaatuneita ja kadonneita ollut lopulta vain noin 130 000 eli kaksi kertaa se mikä suomalaisia menehtyi jatkosodassa. ”
Se on täysin Tarkkispojan oma päätelmä, joka liittyy hänen Suomi-vastaiseen kampanjaansa, jossa liioitellaan suomalaistappioita ja vähätellään vastaavasti vastustajan tappioita!
”Tulos oli suomalaisittain aika heikko ja vahvistaa tuon Nigel Askeyn arviot. Suomen armeijan suorituskyky oli jossain Natsi-Saksan ja Romanian välimaastossa eikä jatkosodan suomalaista armeijaa voi pitää hääppöisenä. Sorry vaan, mutta mitään mahtavaa tapposaldoa ei jatkosodassa ollut. Meitä vedätettiin sodan jälkeen sankaritarinoilla mutta TsAMO:n arkistojen avautuminen on ollut antiklimax sankaritarinoita metsästäville.”
Ei ole. Ei se, että vain väität jotakin ja löydät YHDEN mieleisesi ”asiantuntijan” mitään todista tai vakuuta ketään kun tietää, mikä millainen on väitteen esittäjä!
Wiki esittää venäläisten saldon Jatkosodassa:
201.000 kaatunutta
64.000 vangittua
385.000 haavoittunutta
4.000-7.000 kuollutta siviiliä
Mihin+WIKi+perustaa+lukunsa?+Ja+onko+kaatuneet+itseasiassa+menehtyneitä?+Termiä+"kaatuneet"+näet+käytetään+usein+virheellisesti.+Koska+haavoihinsa+menehtyneistä+yleensä+itärintaman+oloissa+(ja+amerikkalaista+heikommalla+lääkintähuollolla)+menehtyi+noin+10%+ja+kun+sotavangeista+tiettävästi+yli+18+000+menehtyi+olisi+neuvostosotilaita+kuollut+taisteluiden+tai+sotavankeuden+takia+lähes+270+000.+Lisäksi+Suomen+vastaisella+rajalla+olleista+joukoista+olisi+kuollut+muulla+tavoin+15+000+(suomalaisia+kuoli+10+000).
"Wiki+esittää+venäläisten+saldon+Jatkosodassa:
Ikävä,että Suomi joutui sotimaan tuskin kukaan täysjärkinen tappaisi muuta kuin pakosta.
Ei kukaan ole edes väittänyt koskaan, että Suomen armeija olisi 1941-1944 ollut paremmin varustettu kuin puna-armeija oli
Eihän se olisi ollut mahdollistakaan.
Suomi pärjäsi kuitenkin torjuntataisteluissa kesällä 1944 niin hyvin että ehdoton antautuminen ja koko maan miehitys vältettiin.
Miehityksen seuraus olisi voinut pahimmillaan olla sovjetisointi. Mihin Stalin ja Molotov pyrkivät kesällä ja syksyllä 1940.
Se uhka pakotti Suomen tukeutumaan Saksaan eikä jatkosotaa voitu välttää.
Mutta jatkosodan tuhot oli olemattoman pienet verrattuna siihen mitä tuhoja sovjetisointi olisi aiheuttanut.
Jos Suomi olisi 50 vuotta ollut osa Neuvostoliittoa elintaso täällä olisi korkeintaan sama kuin Baltian maissa.
Mahdollista olisi sekin että Suomi ei olisi koskaan itsenäistynyt uudelleen.
Jos kaikki suomalaiset olisi viety Siperiaan kuten Stalin uhkasi tehdä.
Kaikki lähtee siitä onko kansakunnalla öljyä ja onko sillä halua puolustautua. Toinen ehto ei toteutunut, toinen toteutui. Mutta Neuvostoliitto oli sotatalous ja koko olemassaolo perustui sotaan, ei rauhaan. Pitkä rauhan kausi lopulta tuhosi koko Neuvostoliiton. Se puhui rauhasta mutta koko sen olemus oli militaristinen ja tunkkainen.
Suomalaisessa divisioonassa oli huono tulivoima, heikko pst, heikko ilmatorjunta, heikko liikkuvuus.
14+jv-divisioonan,+"panssaridivisioonan",+5+prikaatin+ja+ratsuväkiprikaatin+armeija+jonka+vain+3.85+miljoonan+asukkaan+maa+sai+polkaistua+pystyy+ei+voinut+olla+mitenkään+tulivoimainen.+Kenttätykin+hinnat+olivat+300+000+-1+000+000+markkaa+kappale+ja+panssarivaunut+yli+5+miljoonaa.
”+NL+sen+sijaan+laittoi+20%+bruttokansantuotteestaan+sotavarusteluun.+Naapurimme+oli+itse+törkeys.”