Susanna Turunen Yle:
Haluan nostaa seuraavaksi esiin erään erittäin tärkeän asian. Me EU-toimittajat, jotka olemme akkreditoituneet Brysseliin, emme tahdo enää saada tietoa Suomen hallitukselta ja virkamiehiltä politiikanteosta Brysselissä.
Liian usein syyksi on tämän vuoden aikana ilmoitettu ministerin kiireet, kun on kyselty lehdistötilaisuuden perään. Viime esimerkki on eiliseltä torstailta. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) esikunta ilmoitti etukäteen, että pääministeri ei ehdi lausua ennen kokousta mitään – ei edes nykyisin yksikseen tietotoimistona toimivalle neuvoston kameralle, jonka edessä poliitikot käyvät puhumassa mukavia ilman kiperiä journalistien kysymyksiä. Me toimittajat emme koronan takia pääse koko Eurooppa-rakennukseen.
Eikä tässä kaikki, meille myös ilmoitettiin, ettei pääministeri aio ensimmäisen kokouspäivän jälkeen pitää lehdistötilaisuutta, ei edes video- tai puhelinyhteyden kautta.
Varanaiseksi pestattiin eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) Kaikki kunnia Tuppuraiselle, mutta on median merkityksen vähättelyä, kun nykyisin on enemmän tapa kuin sattuma, että suomalainen Brysselissä oleva media ohitetaan milloin milläkin verukkeella.
Poliitikot ovat vastuussa tekemisistään ja sanomisistaan kansalaisille. Tärkein väline sen viestin välittämisessä on vapaa media. On sananvapauden ja kansalaisten palvelemisen kannalta ongelmallista, jos jatkuvasti ohitetaan vallan vahtikoira. Koronavirus eivätkä kiireet ole perusteltuja syitä, mutta niistä on tehty toimivat tekosyyt.
Jos muutkin jäsenmaat olisivat opetelleet tällaisen piiloutumistaktiikan, olisi piru irti. Me suomalaiset median edustajat joudummekin turvautumaan muiden maiden myönteiseen viestintäpolitiikkaan. Saamme kutsuja Ruotsin ja Saksan ja Hollannin ja muiden maiden briiffeihin. Käytämme niitä ilolla hyväksemme.
Luemme EU-politiikan agendaa eurooppalaisten medioiden kautta. Suomi ei ole näissäkään kirjoituksissa ja raportoinneissa kovin merkittävästi edustettuna.
Suomalaisia kiinnostaa tietää, mitä EU:ssa tapahtuu ja päätetään. Pääministeriä ja muuta hallitusta koneistoineen ei tunnu kiinnostavan se, että kansalaisia kiinnostaa. Täten meitä toimittajia on turha syyllistää siitä, että kansalaiset eivät saa tietoa. Sitä on vaikea jakaa, jos ei ole itselläkään tietoa.
Me Brysselin kirjeenvaihtajat olemme kirjelmöineet kasvavasta viestintähiljaisuudesta lukuisia kertoja, jopa valtioneuvoston kansliaan asti, mutta siihen ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä muutoksia.
Mikä Suomen johtoa pelottaa, mikä ei tunnu pelottavan ketään muuta?
Haluan nostaa seuraavaksi esiin erään erittäin tärkeän asian. Me EU-toimittajat, jotka olemme akkreditoituneet Brysseliin, emme tahdo enää saada tietoa Suomen hallitukselta ja virkamiehiltä politiikanteosta Brysselissä.
Liian usein syyksi on tämän vuoden aikana ilmoitettu ministerin kiireet, kun on kyselty lehdistötilaisuuden perään. Viime esimerkki on eiliseltä torstailta. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) esikunta ilmoitti etukäteen, että pääministeri ei ehdi lausua ennen kokousta mitään – ei edes nykyisin yksikseen tietotoimistona toimivalle neuvoston kameralle, jonka edessä poliitikot käyvät puhumassa mukavia ilman kiperiä journalistien kysymyksiä. Me toimittajat emme koronan takia pääse koko Eurooppa-rakennukseen.
Eikä tässä kaikki, meille myös ilmoitettiin, ettei pääministeri aio ensimmäisen kokouspäivän jälkeen pitää lehdistötilaisuutta, ei edes video- tai puhelinyhteyden kautta.
Varanaiseksi pestattiin eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) Kaikki kunnia Tuppuraiselle, mutta on median merkityksen vähättelyä, kun nykyisin on enemmän tapa kuin sattuma, että suomalainen Brysselissä oleva media ohitetaan milloin milläkin verukkeella.
Poliitikot ovat vastuussa tekemisistään ja sanomisistaan kansalaisille. Tärkein väline sen viestin välittämisessä on vapaa media. On sananvapauden ja kansalaisten palvelemisen kannalta ongelmallista, jos jatkuvasti ohitetaan vallan vahtikoira. Koronavirus eivätkä kiireet ole perusteltuja syitä, mutta niistä on tehty toimivat tekosyyt.
Jos muutkin jäsenmaat olisivat opetelleet tällaisen piiloutumistaktiikan, olisi piru irti. Me suomalaiset median edustajat joudummekin turvautumaan muiden maiden myönteiseen viestintäpolitiikkaan. Saamme kutsuja Ruotsin ja Saksan ja Hollannin ja muiden maiden briiffeihin. Käytämme niitä ilolla hyväksemme.
Luemme EU-politiikan agendaa eurooppalaisten medioiden kautta. Suomi ei ole näissäkään kirjoituksissa ja raportoinneissa kovin merkittävästi edustettuna.
Suomalaisia kiinnostaa tietää, mitä EU:ssa tapahtuu ja päätetään. Pääministeriä ja muuta hallitusta koneistoineen ei tunnu kiinnostavan se, että kansalaisia kiinnostaa. Täten meitä toimittajia on turha syyllistää siitä, että kansalaiset eivät saa tietoa. Sitä on vaikea jakaa, jos ei ole itselläkään tietoa.
Me Brysselin kirjeenvaihtajat olemme kirjelmöineet kasvavasta viestintähiljaisuudesta lukuisia kertoja, jopa valtioneuvoston kansliaan asti, mutta siihen ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä muutoksia.
Mikä Suomen johtoa pelottaa, mikä ei tunnu pelottavan ketään muuta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ticktaattorit+eivät+ole+kiinnostuneita+julkisuudesta.
Tuota ei sekoilu juuri parane.
Ja aina työnnetään sama roska uudelleen!
Se älähtää johon kalikka levähtää.
Tyhmyydet kiinnostavat vain tyhmiä.
Eihän tuo toistelu hölmö litania sisällä yhtään järkevää ajatusta.
Avaus koski Suomen EU-tiedotusta.
Asiat ei kestä päivänvaloa
Tuota EU paatoksellisuutta on Suomessa kuultu ihan liikaakin,ei tarvise enää yhtään parempi kun erotaan koko EU sta saa EU vihaajatkin paremman olon! haluan oikeasti eroon EU sta!
Miksikö Suomi ei tiedota. Syy on selvääkin selvempi.
Jos jotakin tiedotettavaa on se on aina NEGATIIVISTÄ
Sehän pudottaisi EU:n kannatuksen
EU vihaajat taas vauhdissa! EU n kannatus laskee kaiken aikaa ja EU köhii kuoleman partaalla miksi te EU vihaajat voititte Britannia on viisaampi kuin EU
Tiedottaminen ei vaikuta olevan Marinin hallituksen vahvuuksia.
Meneekö kaikki voimat kotimaan ongelmien ratkomiseen?
Nythän on demarien ja kepun suhde rauhoittunut.
Sote-lakipakettikin on vihdoin valmis käsiteltäväksi.
EU-tiedotusta kannattaisi tehostaa. Paljon valetta levittää jostain johdettu äärioikeiston vihakampanja,jonka typerimmät edustajat touhuavat tälläkin palstalla.
EU:n ns. maine on erittäin haavottuvainen, koska maiden yhdistäminen keskusjohdon ympärille on niin monimutkainen ja vaikea, ettei sitä kyetä millään tavalla tekemään ilman virheitä ja vahingollisuutta. Juuri tämän vuoksi EU tarvitsee median kautta rakennettavat kulissit, jotka toitottaa niitä samoja mantroja EU:n kaikkivoipaisuudesta ja loistokkuudesta. Kun EU:n integraatioprosessissa muodostuu epäkohtia, se uhkaa EU:n uskottavuutta. Mediapimento, tai median laskelmoivuus, on lähes pakollista, ja samalla jätetään kansa sen tiedon varaan, mitä kulisseista on annettu: "EU on meille kaikille hyvä", mutta käytännössä järjettömin kustannuksin yms. vahingollisin seurauksin, mutta näistähän ei saa puhua.