Douglas Murray arvelee, että meillä on sellainen edessämme, kuljemme sitä kohti edetessämme tulevaisuuteen. Korkeamman moraalin korvaaminen maallisella ei ehkä tälläkään kertaa ole niin helppoa, vaikka ihan saman kertaluokan ongelmiin ei päädyttäisikään kuin mitä Nietzscje ennusti ja jotka ennustukset toteutuivat edellisen vuosisadan alkupuoliskolla mitä hirvittävämmillä tavoilla.
Mitä tuumaavat filosofiset vapaa-ajattelijat tähän?
Mitä tuumaavat filosofiset vapaa-ajattelijat tähän?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lisätään vielä G.K.Chestertonin toteamus: "The modern world is filled with men who hold dogmas so strongly that they do not even know that they are dogmas."
Siis suomeksi jokseenkin näin:
"Nykymaailman on pullollaan ihmisiä, jotka ovat niin täynnä dogmia etteivät he edes tajua niiden olevan dogmia."
Erittäin totta. Hyvä kysymys onkin, onko olemassakaan mitään uudistamaan pyrkivää voimaa, joka todellisuudessa ei olisi voimakkaasti dogmaattinen ja jolle omat dogmansa näyttäytyvät rationaalisuutena. Niin se juuri oli sen paljon parjatun katolisen dogmaattisuuden kanssakin...
Aloitukseen voi ainakin todeta, että eikö toisaalta juuri maailmansodat syttyneet vahvasti kristityissä maissa? Samoin jos kristinusko ja vahva Ortodoksinen kirkko suojaisi pahalta, ei kai olisi syntynyt Venäjän vallankumousta.
Toiseen viestiin: Kai aina on tuollaisia dogmeja. Ennen ehkä kuninkaan valta, nykyään demokratia. Emmehän me pohdi juuri koskaan pitäisikö vallan kuulua yhtäläisesti kaikille. Markkinatalous ei vastaavaksi dogmiksi oikein yllä, siitä pitää huolen vasemmiston ja oikeiston kilpailu, ja pieni kommunistien joukko.
Et kai väitä, että kristillisyys olisi lisääntynyt 1800-luvun aikana ja 1900-luvun alussa niin, että Euroopan maat olisivat olleet vahvasti kristillisiä verrattuna aiempaan maailmansotien alkaessa?
Ainakin niiden historiankirjojen mukaan, jotka itse olen lukenut, 1800-luvulla kristillisyys joutui perääntymään merkittäviä askelia, alkaen Darwinismin voittokulusta aina avoimesti antiuskonnollisten sosialististen liikkeiden syntymiseen. Epäilemättä kristinuskon valtakautena 1700-luvulla sodittiin myös ja sitä ennen käytiin verisiä sotia uskonnon nimissäkin, mutta kristinuskon väistyminen ei lopettanut sotia, vaan sen tapahduttua käytiin kaksi siihen mennessä laajinta ja verisintä sotaa., joista toisessa yhtenä aloittavana osapuolena oli avoimesti uskonnonvastainen, ateismin nimiin vannonut sosialistinen valtio.
Vastauksesi kuvastaa aika hienosti sitä takaperoista logiikkaa, jolla ateismia edistetään: uskonnoista voidaan luopua, koska ne eivät olleet pahempia kuin ateismi, ja ateismiin voidaan siirtyä, koska se ei ole huonompi kuin uskonnot..
Aivan samalla tavoin katollisen kirkon piirissä ilmenevä pedofilia on hyvä syy tuomita koko uskonto, kun taas se tosiasia, että natsien harrastama joukkotuhonta perustui Darwinin biologiseen käsitykseen, jota ilman tieteellinen rasismi ei koskaan olisi saavuttanut sitä asemaa kuin saavutti, eikä tunteetonta joukkotuhontaa olisi hyväksytty ilman siihen lyötyä kovaa tieteellisyyden leimaa, ei kuulema ole hyvä syy tuomita tiede eikä edes Darwinin teoria.
Tällainen reikä on olemassa, koska osa ihmisistä ei piittaa tarpeeksi kaikista ja koska nykyiset systeemit eivät yllä kaikkiin avun tarvitsijoihin.
Vikaa on myös asenteissa ja yksilöissä puoleen jos toiseen. Siksi jo yksin sote-puoli tuottaa jumalankokoisen aukon. Monista muista asioista saa vielä täydennystä.
Msalo Aloitukseen voi ainakin todeta, että eikö toisaalta juuri maailmansodat syttyneet vahvasti kristityissä maissa?
Höpötystä. Ei pakanamaissa ole edes valtioita puhumattakaan kykyä sotia
500 espanjalaista valloitti Meksikon