Saksalaisvertailu, tehdashinta:
Pzkw IV: 110 000 RM, paino 25 tonnia . Hinta 4.4 RM/kilo..
StuG III rynnäkkötykki: 82 500 RM, paino 23.9 tonnia. Hinta 3.45 RM/kilo
Tiger I panssari: 400 000 RM (taisteluvalmis), 57 tonnia. Hinta 7 RM/kilo.
150 sFM 18 haupitsi: 40 400 RM, paino 6400 kg. Hinta 6.3 RM/kilo.
105 leFH 18 haupitsi: 16 400 RM, paino 3500 kg. Hinta 4.7 RM/kilo.
120 mm Krh: 1 200 RM, paino 280 kg. Hinta 4.3 RM/kilo.
80 mm Krh: 810 RM, paino 62 kg. Hinta 13 RM/kilo.
Ju-88 A- pommikone: yli 200 000 RM, paino 12 100 kg. Hinta vähintäin 16.5 RM/kilo.
Lukuihin täytyy varautua kriittisyydellä. Monet tutkimukset osoittavat asejärjestelmien todellisten valmistuskustannusten olleen korkeammat eteenkin lentokoneissa. Myös panssareissa valmistuksen arvo per valmistusmäärät antaa yksikköhinnaksi ilman aseitakin paljon korkeamman lukeman. Varaosat huomioiden esim Suomen maksama kappalehinta Ju-88 pommikoneesta 484 500 RM (kauppaan lienee liittynyt "täysi paketti", varaosineen varamoottorineen jne) saattaakin paljastaa todelliset piilevät kustannukset. Pelkät Wikipediassakin julkaistut hinnat ovat alakantissa.
Pzkw IV: 110 000 RM, paino 25 tonnia . Hinta 4.4 RM/kilo..
StuG III rynnäkkötykki: 82 500 RM, paino 23.9 tonnia. Hinta 3.45 RM/kilo
Tiger I panssari: 400 000 RM (taisteluvalmis), 57 tonnia. Hinta 7 RM/kilo.
150 sFM 18 haupitsi: 40 400 RM, paino 6400 kg. Hinta 6.3 RM/kilo.
105 leFH 18 haupitsi: 16 400 RM, paino 3500 kg. Hinta 4.7 RM/kilo.
120 mm Krh: 1 200 RM, paino 280 kg. Hinta 4.3 RM/kilo.
80 mm Krh: 810 RM, paino 62 kg. Hinta 13 RM/kilo.
Ju-88 A- pommikone: yli 200 000 RM, paino 12 100 kg. Hinta vähintäin 16.5 RM/kilo.
Lukuihin täytyy varautua kriittisyydellä. Monet tutkimukset osoittavat asejärjestelmien todellisten valmistuskustannusten olleen korkeammat eteenkin lentokoneissa. Myös panssareissa valmistuksen arvo per valmistusmäärät antaa yksikköhinnaksi ilman aseitakin paljon korkeamman lukeman. Varaosat huomioiden esim Suomen maksama kappalehinta Ju-88 pommikoneesta 484 500 RM (kauppaan lienee liittynyt "täysi paketti", varaosineen varamoottorineen jne) saattaakin paljastaa todelliset piilevät kustannukset. Pelkät Wikipediassakin julkaistut hinnat ovat alakantissa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Saksan+sotatuotannon+arvo+vuodelle+1943+on+arvioitu+olleen+suurinpiirtein+35+mijardia+Reichsmarkkia.+Siitä+pelkästään+lentokoneet+muodostivat++lähes+40%+eli+n.+14+miljardia+ja+niihen+kuuluvat+asejärjestelmät+ammuksineen+kasvattivat+summaa+sadoilla+miljoonilla.++Taistelulentokoneiden+valmistus+oli+yli+20+000+ja+koko+lentokonetuotanto+noin+24+000.++Näistä+lukemista+voidaan+päätellä+että+taistelulentokoneiden+keskihinta,+varaosineen,+varamoottorineen+ym+on+ollut+huomattavasti+korkeampi+kuin+vain+yksimoottoristen+60+000-+80+000+ja+pommikoneiden+200+000.++Vaikka+laskettaisiin+kaikki+24+000+olisi+keskihinta+peräti+580+000+RM:ää.+
Aika yllättävää että kenttätykkien kilohinta on ollut korkeampi kuin panssareilla. Saattaa viitata siihen että annetut tuotankustannukset Pzkw IV:lle ja StuG III:lle ovat alakantissa. Suomi maksoi tiettävästi 5 miljoonaa markkaa StuG:sta per kappale. Vai onko tieto väärä?
Ehkä ei pidä paikkaansa. Nimittäin on sellainen tieto että Suomi v.1943 maksoi 40 StuG:sta kappalehinnan 52 000 RM ja seuraavana vuonna 25 StuG:sta vain 32 000 RM kappale. Mutta näihin kauppoihin on voinut liittyä materiaalitoimituksia vastikkeena (esim molybdeenia, sellua, jopa puutavaraa?).
Noiden asejärjestelmien hinnasto sota-ajan oloissa ovat lähinnä fiktiivistä, sillä joka maassa oli vallalla eräänlainen sotasosialismi. Sodan todelliset kustannukset maksatettiin sodan jälkeen veronmaksajien ja tallettajien selkänahasta. Suomessa sodan seurauksena markan arvo romahti kymmenesosaan sodanjälkeisen 7 vuoden aikana. Tutkimus osoitti että valuuttakursseilla ja palkkakustannuksilla tarkistettaen T-34 maksoi yhtä paljon kuin M4 Sherman (ja oli lisäksi huonompi kokonaisominaisuuksiltaan).
*****Penna Tervo*****
Jospa Shermanin hinta (44 556–64 455 dollaria versiosta riippuen) antaa todellisemman kuvan. Ennen sotaa olleen valuuttakurssin perusteella se oli ollut 2.2 -3.2 miljoonaa markkaa kpl. Valuuttakurssi Saksan RM:ään oli 1:2.5 joten taistelupanssari Saksan valuutassa todellisuudessa 110 000 -165 000 RM:ää. Mutta Saksan valuutta saattoi olla NL:n tavoin keinotekoisen yliarvostettu. Massatuotannolla Shermanin hinta saatiin painettua niin alas ettei edes T-34 pystynyt (todellisuudessa) matalampaan tuotantokustannukseen vaikka neuvostolegendat niin väittivät.
Jos+Saksan+sotatuotannon+arvo+oli+vuonna+1943-todellakin+35+miljardia+RM:ää+niin+7%+osuus+minkä+panssarivaunu-,+rynnäkkötykki-,+pst-vaunu+ja+telatykkituotanto+siitä+vei+olisi+merkinnyt+noin+2.5+miljardin+RM:n+osuutta.+Koska+AFV-tuotanto+oli+12+063+(telatykit+ml)+on+vaunua+kohden+hinta+yli+200+000+RM.+Se+tietenkin+kattaa+varamoottorit,+varaosat,+varapanssariaihiot,+mutta+se+ei+sisällä+valmistettua+tykkiä+joskin+sen+asentamiseen+vaunuun+kylläkin.+Telatykkien+osuus+vielä+nostaa+itse+panssarivaunujen+ja+rynnäkkötykkien+todellista+yksikköhintaa.+
Paljonko lie ollut suomalaisen ihmeaseen, PANSSARINTORJUNTAKEIHÄÄN valmistuskustannukset?
Entäpä Talvisodan aikana mainostetun 1m koivuhalon?
Panssarivaunun prosessissa työ suunnittelupöydältä tuotantovaiheeseen kesti yleensä vain vuoden kun taas lentokoneissa useimmiten noin 4 vuotta. Lentokoneiden suunnitteluun tarvittiin enemmän aikansa huippuosaamista kuin panssareihin. Hitlerin Saksassa kuten myös Britanniassa lentokoneteollisuuden osaajilla, myös nuorilla miehillä ei ollut pelkoa rintamalle lähdöstä. Saksassa armeija sai heti sapiskaa jos vain yrittikin vaatia tykinruokaa tältä tuotantoalalta. Sen sijaan armeijatuotannosta tie puskajussiksi ja tykinr ruoaksi kyllä tapahtui.
Tässä nähtiin ketkä olivat sotatuotannon ja sodankäynnin aatelia. Se oli lentokoneteollisuus joka maassa ( Saksassa myös sukellusveneiden suunitteluun, tuotekehitykseen ja valmistukseen osallistuneet).
"Panssarivaunun prosessissa työ suunnittelupöydältä tuotantovaiheeseen kesti yleensä vain vuoden kun taas lentokoneissa useimmiten noin 4 vuotta."
Tuo ei mitenkään pidä paikkaansa. Esim. Bf-109 oli ensi kertaa ilmassa vain vuoden kehitysohjelman jälkeen ja tuotannossa kolmen vuoden sisällä. Panssarivaunuista P-IV oli protona olemassa kahden vuoden jälkeen ja tuotannossa kolmen vuoden jälkeen, tosin antaen sikäli siimaa, että tuotanto oli tuossa vaiheessa äärimmäisen rajallista. P-IV on lisäksi vielä aika edustava esimerkki, koska samaan aikaan työn alla ollut P-III juuttui kehityshelvettiin, jossa tuotantomallia ei jäädytetty ennen kuin vasta noin viisi vuotta kehitysohjelman alkamisesta.
Jotkut vaunut kuten Sherman etenivät tuotantoon lyhyessä ajassa, mutta silloinkin on jätettävä huomiotta, että kyseessä oli aiemman M3:n alustalle rakennettu vaunu eikä kokonaan uusi laite.
"Sen sijaan armeijatuotannosta tie puskajussiksi ja tykinr ruoaksi kyllä tapahtui."
Samoin kävi Saksan ydinohjelman kanssa, sillä kyvykkäitä fyysikoita ja insinöörejä palveli ja kaatui taistelujoukoissa rintamalla, mutta siitäkään ei kannata vetää turhan rohkeita johtopäätöksiä ;)
///MeAgaln
Tiger I oli suunnittelupöydällä syksyllä 1941 ja ilmestyi taistelukentille ensi kerran syksyllä 1942. Sen tuotanto oli täydessä vauhdissa jo vuodenvaihteessa 1942-43.
Tiikeri on hyvin paljolti Shermanin kehityskaaren kaltainen tapaus sikäli, että vaunun ensimmäiseksi teknologiaprotoksi voidaan katsoa vuoden 1939 VK 30.01. Matkalla tosin oli paljon päättämättömyyttä ennen kuin he jäädyttivät aseistuksen Barbarossan kokemusten jälkeen.
///MeAgaln
Ateenan+yliopiston+Ioannis-Dionysios+Salavrakosin+artikkelin+mukaan+(perustuen+Saksan+sotatuotantolukemiin)+vuonna+1943+Saksa+olisi+valmistanut+erityyppisiä+ammuksia+2+558+000+tonnia.+Kun+ammustuotannon+osuus+tuossa+vaiheessa+saattoi+olla+sodan+ajan+huippulukemissa+(lähes+30%,+eteenkin+ruudin+kanssa)+voidaan+laskea+jonkilainen+kilohinta+mikäli+tieto+noin+35+miljardin+RM:n+sotatuotannon+arvosta+pitää+paikkaansa.+Ammusten+kilohinnaksi+tulee+keskimäärin+4.10+RM:ää.+Vaikka+ammustuotanto+jatko+kasvuaan+(v.+1944+noin+3+350+000+tonnia)+sen+osuus+sotatuotannosta+laski+laskettuna+ruudin+tuotanto+mukaan+n.+28%:iin.+Ammustuotannon+arvosta+noin+1/3+meni+muuhun+kuin+maasotaan.+V.+1943+Luftwaffe+pudotti+351+266+tonnia+pommeja+joista+itärintamalla+300+287+tonnia+(85,6%).
Joo.+Epäilemättä+mitä+vähemmän+teknologiaa+sotakoneissa+oli+sitä+lähempänä+niiden+kilohinta+oli+ammusten+kanssa+jotka+taas+lähenivät+massatuotannossa+teräksen+kilohintaa.+Sirpaleammuksissa+taisi+olla+painon+perusteella+keskimäärin+noin+22-23%+räjähteitä.+Ruudin+osuus+Saksan+sotatuotannosta+oli+2.1%+jos+ammusten+osuus+oli+26%.+Kustannuksiltaan+se+oli+siis+1/12+tai+1/13+ammuksista+ilman+ruutia.+