itsenäisyyden kanssa. Missään ei ole mainintaa että olisi osoittanut pienintäkään mielenkiintoa Suomen itsenäisyyttä kohtaan, oli hyvä venäläinen. Vasta bolsujen otettua vallan tuli Suomeen kun jostain piti uusi leipäpuu ja palkanmaksaja löytää.
Hänellä oli hyvin huonot välit jääkärien kanssa ja sieti heitä yleensäkin aika huonosti. Olisi luullut hänen suorastaan syleilevän jokaista jääkäriä, olivathan nämä uhranneet jopa moni heitä elämänsäkin Suomen itsenäisyyden puolesta.
Tiedämme kaikki, että ilman Leniniä m-heim olisi pysynyt Venäjän armeijassa sen uskollisena palvelijana lopun elämäänsä.
Hänellä oli hyvin huonot välit jääkärien kanssa ja sieti heitä yleensäkin aika huonosti. Olisi luullut hänen suorastaan syleilevän jokaista jääkäriä, olivathan nämä uhranneet jopa moni heitä elämänsäkin Suomen itsenäisyyden puolesta.
Tiedämme kaikki, että ilman Leniniä m-heim olisi pysynyt Venäjän armeijassa sen uskollisena palvelijana lopun elämäänsä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Stallarin tavanomaista pötyä.
Mannerheim tunsi veljiensä kautta hyvin sortokausien itsenäisyysmiesten hankkeet.
Hän oli kuitenkin vannonut valan tsaarille ja katsoi olevansa velvollinen sen pitämään. Olihan samalla asialla satoja muitakin suomalaisia. Maailmansodan aikana määrä kaksinkertaistui.
Mannerheim otti alusta alkaen Valkoiseen armeijaan jokaisen saatavilla olevan jääkärin määräten kapteeni Aarne Sihvon Karjalan Rintaman komentajaksi ohi korkeampiarvoisen entisen tsaarinupseerin.
Hän terveht i puheessaan Vaasan torilla 25.2. 18 jääkärien pääjoukkoa toivottaen heidät tervetulleiksi armeijansa johtajiksi ja kouluttajiksi.Siinä ominaisuudessa jääkärit olivat avainasemissa sotiin asti.
Mannerheim määräsi jääkäreitä jo 1918 rykmentin ja pataljoonan komentajiksi.
Talvi- ja jatkodassa pääosa korkeimmista kenttä-ja esikuntatehtävistä oli jääkäreillä.
Mannerheim ylensi kenraaleiksi sotien aikana noin 30 jääkäriä ja vain muutaman muulla pohjalla.