Turun seurakuntaan kuuluu ryhmä kaldealaisia, jotka lienevät alunperin kotoisin kaldealaisen kirkon Babylonian patriarkaatista.
Ovatko he täysin integroituneet roomalaiskatoliseen seurakuntaan? Vietetäänko kaldean kirkon liturgiaa Turussa koskaan? Lähin kaldealaisen riituksen pappi löytynee Tukholmasta...
Ovatko he täysin integroituneet roomalaiskatoliseen seurakuntaan? Vietetäänko kaldean kirkon liturgiaa Turussa koskaan? Lähin kaldealaisen riituksen pappi löytynee Tukholmasta...
Vastaukset 10
Vanhimmat
lähin löytyy tosiaan sieltä Tukholmasta. Tosi harmi, kaipailisin itse paljonkin yleensäkin bysanttilaista liturgiaa tänne Suomeen, muutakin kuin Ekumeenisen keskuksen tarjoamaa. Isä Robert kun on niin vanhakin jo, että huolestuttaa bysanttilaisen riituksen kohtalo Suomessa. Olisi hienoa jos täällä olisi ihan oikea bysanttilaisen riituksen seurakunta, mutta se ei taida toteutua koskaan. Mistäköhän lähin löytyy? Jos löytyisi täältä, vaihtaisin riitusta heti.
"Olisi hienoa jos täällä olisi ihan oikea bysanttilaisen riituksen seurakunta, mutta se ei taida toteutua koskaan."
Se on toteutunut Suomessa jo vuosituhat sitten: ortodoksinen kirkko.
Ortodoksinen kirkko on kyllä tosi lähellä sydäntä. Ei taida mikään voittaa kauneudellaan P. Johannes Krysostomoksen Jumalallista Liturgiaa.:)
Kaldealaiset ovat erittäin hyvin integroituneet seurakuntaan. He käyvät sännöllisesti sunnuntaimessuissa ja avustavat messupalvelijoina ja lukijoina. Ovat myös aktiivisia srk:n eri toimitapiireissä, keittävät kirkkokahveja ja lauantaikatekeesin opettajissa on kaksi kaldealaista. Seurakuntaneuvostoon valittiin yksi heistä ääntenenemmistöllä.
Minun tiedossani ei ole, että kaldean kirkon liturgiaa vietettäisiin Turussa.
ovat sitten integroituneet niin hyvin, että identiteettikin on vaihtunut kaldealaisesta roomalaiskatoliseen.
Toisaalta mielestäni vahinko, sillä yksi katolisen kirkon rikkauksia on riitusten monenkirjavuus...
Osaatko sanoa, ovatko kaldealaiset integroituneet myös suomalaiseen yhteiskuntaan, kouluun ja työelämään vai liikuvatko mieluummin omana ryhmänään? Miten toteutuu esimerkiksi naisten ja miesten välinen tasa-arvo suhteessa toisiinsa ja muuhun seurakuntaan? Miten nämä opettajat kertovat esim. Jumalanäidistä oppilailleen? Erojahan on riitusten välillä..
Omien huomioideni perusteella yhteiskuntaan integroituminen on ollut paljon hitaampaa kuin seurakuntaan. Työelämässä kaldealaiset ovat (tietääkseni) prosentuaalisesti huomattavasti suomalaisia harvemmin. Omaan ryhmään pitäytyminen on vallitsevaa, aivan erityisesti naisten kohdalla. Naiset ovat alisteisessa asemassa miehiin nähden.
Periaatteessa kai ei ole suuri ongelma, että kaldealainen toimii uskonnonopettajana. Olet oikeassa siinä, että painotuseroja opetuksessa voi olla, mikä vaatii/vaatisi opetuksesta vastaavalta henkilöltä (=kirkkoherra) huomiota.
Lisäksi opettaja välittää lapsille muutakin kuin kirjatietoa. Esimerkiksi naisten asema, tasa-arvon puute, kaldealaisten omassa keskuudessa saattaa kuvastua opettajan käytöksessä. Uskonnonopetuksen suurin ongelma Turussa on joka tapauksessa se, ettei tällä hetkellä opettajina toimivilla, suomalaisilla tai kaldealaisilla, ole tehtävään pätevyyttä.
Mielenkiintoista.Kiitos
Turussa on vietetty kaldean kirkon liturgiaa ainakin kahdesti. Pappi tuli Tukholmasta.
Vuosia myöhemmin kerron teille, että messuja on joka kuukauden 3. lauantai Turussa aramean kielellä. Tervetuloa!