Saksan sotatuotannon arvoksi on ilmoitettu julkisuudessa noin 32 miljardia RM:ää vuodelle 1944. On myös esitetty tuotannon arvon olleen sitä suurempi Saksan valuutassa. Joka tapauksessa kun 42.7% on tutkimusten mukaan ollut pelkkien lentokoneiden tuotannon osuus (ilman aseita ja ammuksia) ja kun taistelu- ja kuljetuskoneita on valmistettu 33 400 (niistä lähes 90% yksimoottorisia) on laskettavissa lentokoneiden keskihinta: 410 000 RM:ää.
Suomi puolestaan maksoi Ju-88 pommikoneista 484 500 RM kappale ja Bf-109 G hävittäjistä 200 000 RM kappale. Kauppassa mukaan on tullut koneiden aseistus, ammuksia, varaosia, varamoottoreita, vara-aihioita.
StuG:n osalta on myös puhuttu ylihinnasta mutta kun panssarituotannon arvo (ilman aseita) oli vuonna 1944 noin 2.7 miljardia (8.4% tuotannosta) ja taistelupanssareita valmistettiin kaikkiaan telatykkeineen n. 19 000 tulee keskihinnaksi 142 000 RM:ää. Aseen kannssa keskihinta nousee selvästi korkeammaksi ehkä 170 000 RM:ään.
Julkisuudessa esitetty StuG:n hinta 82 500 RM on jälleen osoitus ettei nämä listahinnat tai tuotantohinnat kerro koko totuutta. Myös StuG-vaunut ostettiin laajalla varaosatoimituksella, lisälaitteineen, ammuksineen.
Lisäksi Suomi ei suurta osaa näistä toimituksista edes maksanut ja jos olisi maksanut tuskin olisi mitään ylihintaa siitä pulittanut. Kyseessä on täysi myytti. Nämä kauppa summat itseasiassa paljastavat mitä olivat sotakoneiden varaosineen asejärjestelmineen todelliset tuotontakustannushinnat.
Suomi puolestaan maksoi Ju-88 pommikoneista 484 500 RM kappale ja Bf-109 G hävittäjistä 200 000 RM kappale. Kauppassa mukaan on tullut koneiden aseistus, ammuksia, varaosia, varamoottoreita, vara-aihioita.
StuG:n osalta on myös puhuttu ylihinnasta mutta kun panssarituotannon arvo (ilman aseita) oli vuonna 1944 noin 2.7 miljardia (8.4% tuotannosta) ja taistelupanssareita valmistettiin kaikkiaan telatykkeineen n. 19 000 tulee keskihinnaksi 142 000 RM:ää. Aseen kannssa keskihinta nousee selvästi korkeammaksi ehkä 170 000 RM:ään.
Julkisuudessa esitetty StuG:n hinta 82 500 RM on jälleen osoitus ettei nämä listahinnat tai tuotantohinnat kerro koko totuutta. Myös StuG-vaunut ostettiin laajalla varaosatoimituksella, lisälaitteineen, ammuksineen.
Lisäksi Suomi ei suurta osaa näistä toimituksista edes maksanut ja jos olisi maksanut tuskin olisi mitään ylihintaa siitä pulittanut. Kyseessä on täysi myytti. Nämä kauppa summat itseasiassa paljastavat mitä olivat sotakoneiden varaosineen asejärjestelmineen todelliset tuotontakustannushinnat.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Amerikkalaisen Shermanin hinta pyöri 50 000 dollarin molemmin puolin kaikkine lisävarusteineen ja lentokoneiden hinnat vielä kalliimmat (niistäkin puuttuu varmasti varaosa ase ym välttämättömiä). Saksan markan vaihtokurssi oli hyvin fiktiivinen mutta pelkästään Suomen markaksi muutettuna Sherman olisi maksanut n. 2.5 miljoonaa.
Tuskin kukaan osti lentokoneita tai panssareita ilman täyttä varustusta, ilman täyttä aseistusta, ilman laajaa varaosapakettia ja ilman panssari- ja lentokoneaihioita. Konetta tai panssaria piti pystyä korjaamaan osui siihen mistä kulmasta tahansa. Tarvittiin varalle radioita, mittareita jne...
Vuonna+1944+Saksan+sotatuotannon+arvo+on+ollut+noin+32+miljardia+RM:ää+joista+42.6%.+Siis+13.6+miljardia+RM:ää.+Koneita+puolestaan+valmistettu+
Vuonna+1943+kun+Suomi+osti+ensimmäisen+erän+StuG+III+rynnäkkötykkejä+oli+Saksan+sotatuotannon+arvo+noin+25+miljardia+RM:ää+ja+siitä+kaikien+taistelupanssarien+(ml+rynnäkkötykit,+pst-vaunut+ja+telatykit)+valmistuksen+arvo+6.4%+eli+1.6+miljardia+RM:ää.+Tämä+jaettuna+vaunuvalmistusmäärällä+12+063+antaa+hintakeskiarvoksi+132+630+RM:ää.+Vaikka+huomioitaisiin+3+kertaa+kalliimmat+Tiger+I-vaunut+ei+keskiarvo+putoaisi+kuin+niukasti+alle+120+000+RM:än.+Ja+tähän+kustannukseen+ei+ole+edes+laskettu+asejärjestelmien+hintoja+jotka+nostaisivat+keskihinnan+yli+150+000+RM:ään.+Panssareiden+todellinen+lopullinen+kustannus+varaosineen+ja+lisäosineen+on+ollut+paljon+korkeampi+kuin+mitä+viralliset+lukemat+ovat+olleet.
Ja+kun+Suomi+osti+vuonna+1944+lisää+StuG:eja+niin+silloin+Saksan+taistelupanssarit+(++rynnäkkötykit+++pst-vaunut+++telatykit)+muodostivat+8.4%+Saksan+sotatuotannosta+(32+miljardia+RM:ää).+Valmistuksen+arvo+ilman+asejärjestelmiä+oli+siis+2.688+miljardia+RM:ää.+Tuotanto+oli+puolestaan+oli+19+665+eli+vaunun+keskihinnaksi+tulisi+136+700+RM:ää.+Eliminoimalla+Tiger-vaunut+pois+laskelmasta+ja+huomioimalla+lisänä+tulevan+asejärjestelmän+on+vaunun+keskihinta+ollut+varmuudella+yli+150+000+RM:ää+kun+huomioidaan+varaosatuotanto.+Ei+näitä+panssareita+ja+lentokoneita+ilman+varaosia+ostettu.
Väite jonka mukaan Suomi olisi maksanut ylihintaa on lähinnä kommunistien propagandaa jota Sainion kaltaisiin vedätyksiin hurahtavat näyttävät uskovan.
Ei ole tietoa Bf-109 G:n hinnasta mutta vuonna 1941 tietojen pohjalta E-mallin mersun hinta moottorin kanssa: 85 970 RM:ää.
Bf 110C :210 140 RM
He 111H : 265 650 RM
Ju 88A : 306 950 RM
Ju 87B : 131 175 RM
Ju 52 : 163 000 RM
Do 17 : 235 00 RM
Valuutan arvon suhteen kannattaa olla varovainen sillä vaihtokurssi dollariin vuonna 1939 oli virallisesti 1:2.48 ja silloin amerikkalaisten hävittäjäkoneiden hintojen olisi luullut olleen vain 34 000 dollaria (tai alle sillä amerikkalaisten tuottavuus oli paljon parempi kuin saksalaisilla). Tosiasiassa P-47 Thunderboltin yksikköhinnaksi on ilmoitettu 83 000 dollaria eli Saksan markoiksi tuolla virallisella 5 vuotta aiemmalla kurssilla 205 000 RM:ää. Vertailukelpoisemman Mustaning hinta (1945) olisi ollut 51 000 dollaria eli 126500 RM:ää.
"
Bf 109E : 85 970 RM:ää
Bf 110C :210 140 RM
He 111H : 265 650 RM
Ju 88A : 306 950 RM
Ju 87B : 131 175 RM
Ju 52 : 163 000 RM
Do 17 : 235 00 RM""
Ju-88 pommikone on ollut tuossa vaiheessa peräti 3.57 kertaa kalliimpi kuin bf-109 E-malli. Mutta Ju-88 tuotantokustannukset tulivat alas 1941-43 ja hintasuhde lienee laskenut lähemmäs 1:2.5
Vuonna 1940 lentokoneen valmistuksesta oli sellaisen tiedot että bf-109 hävittäjän valmistukseen tarvittiin 4 000 työtuntia (liekö moottorin rakentaminen kuulunut tähän). Vuonna 1942 työtuntimäärä oli laskenut 3 500 tuntiin. Vastaavasti Ju-88 pommikoneen valmistukseen tarvittiin 20 000 työtuntia vuonna 1940 ja pari vuotta myöhemmin n. 15 000. Kun vielä materiaalia meni paljon enemmän (A-mallin tyhjäpaino 4.4 kertainen bf-109 G-malliin verrattuna) niin on kyllä uskottavaa että kone olisi tuotantokustannuksiltaan ollut hyvinkin 3 kertaa mersun hintainen. Tuottavuuden nousun olisi pitänyt näkyä myös yksikköhinnassa vaikka materiaalin tarve pysyikin ennallaan.