Kyllä!
Thermia Duo taitaa olla meikäläisen valinta. Onko kellään Thermiasta hyvää/pahaa sanottavaa?
Thermia on ainakin parempi kuin Lämpöässä. Mutta onko IVT jopa parempi kuin Thermia. Hintaa on ainakin pari tonnia enemmän, kun puhutaan kokonaishinnasta.
Thermia Duo taitaa olla meikäläisen valinta. Onko kellään Thermiasta hyvää/pahaa sanottavaa?
Thermia on ainakin parempi kuin Lämpöässä. Mutta onko IVT jopa parempi kuin Thermia. Hintaa on ainakin pari tonnia enemmän, kun puhutaan kokonaishinnasta.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ihan hyvä valinta minun mielestä!! Meillä oli kans loppusuoralla thermia (diplomat) mutta valittiin kuitenkin toinen merkki (nibe).
Sanoisin että Thermia, Nibe ja ehkä IVT ovat tällä hetkellä parhaimmat pumput markkinoilla.
IVT on vain niin pirun kallis.
Huonoimmista päästä löytyy Lämpöässä, Karhu, Geopro...
Täysin perusteetonta mutu-tuntumalta heitettyä antifaktaa!!
Huonoimmaksi sanomasi pumput omaavat parhaasta päästä olevan hyötysuhteen. Täällä näkee paljon kirjoituksia joissa virheellisesti väitetään, että 300 l varaaja ei kannata tai täysteho ei kannata. Ihmettelen vaan miksi meillä meni viime vuonna vain 5200 kWh sähköä täystehopumpulla. ENpä oikein usko, että juuri vähemmällä päästäisin semminkin kun IVT:n laskelma osoitti 700 kWh suurempaa lukemaa ja kun hankintahinta oli sama, miksi osateho!!?? No toimiihan se, mutta tämä vaan siksi, koska näyttää, että nämä "Juhat" sun muut osatehomyyjät täällä ovat saaneet yleisen mielipiteen aika voimakkaasti käännettyä...
Thermia D8 jyrännyt 1 1/2 vuotta ja ei pahaa sanottavaa. Lämmintä riittää, myös vesi ja vastuksen käyttötunnit kohdallaan.
Meillä on ollut Thermia kans jo 1 1/2 vuotta, tyytyväisiä ollaan. Ei tosin ole Diplomat vaan Eko Classic (muistaakseni) joka tapauksessa pumppu ilman varaajaa. Erillinen varaaja 500 l.
Lämpöä riittää samoin lämmintä käyttövettä. Pumppu ehkä on hieman suuri (7.5 kW) taloon nähden, 185 m2 ~600 m3. Tämä pääteltynä siitä, että sähkövastus oli vuoden aikana päällä vain 2 tuntia. Ulkoa en muista käyntitunteja pumpulta.
Kokonaissähkön kulutus oli vuodessa 13000 kWh, sisällä on pidetty lämpötilana 23-24 C. Puuta on poltettu leivinuunissa 1.5 m3, puuna rakennustähteitä - ei koivuhalkoa.
Meillä on kolme tarjousta 7 kwh pumpusta:
Nibe, kaivo, varaajat ja asennus 11.300
Thermia Diplomat, kaivo ja asennus 11.700
IVT Greenline C7, kaivo, asennus 15.500
Nibe varmaan voittaa...
"IVT Greenline C7, kaivo, asennus 15.500"
Tuossa on kyllä ilmaa tarjouksessa! Meillä IVT ja lämmintä pinta-alaa 174 m2, hinta 14 700 e sisältäen: Pumppu, porakaivo, keruupiiri nesteet, GL:n lattiaputket ja asennus.
Nibe tarjous näyttää edulliselta. Mistä sait tarjouksen? Paljonko oli pelkän pumpun osuus?
Onko tuossa lattiaan tuleva putkisto mukana?
Minulla on kokemusta Thermia Villa 90:stä vuodesta -97 alkaen. Kun takuuajan pari ongelmaa (hitsisauman vuotaminen ja säädön Suomeen liian pieni ulkolämpöalue, ...-34 C) oli korjattu, niin sitten ei mitään ongelmia, vain pelkkää käytön seurantaa.
Kerroppas mikä on parempaa kuin Lämpöässässä?
LÄMPÖÄSSÄSSÄ ON:
-tulistus ominaisuus, myös lämminkäyttövesi tulistamalla riittävään korkeaan lämpötilaan, poistetaan legionellabakteeririski.
-iso varaaja
-täysteho yleensä
-ja sen mukaan vähintään 300 litraa käyttövesitilavuus
-ja sen mukaan, isompi liuospiirinpumppu
-ja sen mukaan, isompi kiertovesimumppu
-ja sen mukaan, isommat vaihtimet
-alijäähdytin vakiona täysteholämpöpumpuissa
-hapekkaalle vedelle varaaja haponkestävää terästä
-digitaalinen ohjaus
-gsm-hälytys- ja säätövalmius ( MODEEMI)
Ota selvää miksi yleensä perheet käyttää omakotitaloissa vähintään 300 litran käyttövesivaraajaa.
Ota selvää miksi yleensä varaajat on vähintään ruostumatonta terästä (tai jopa haponkestävää terästä). Emali- ja kuparipinnoitettu varaaja ei ehkä kestä Suomen vedenlaadulla kovin pitkään).
Eipä ainakaan Thermian sivuilta löytynyt yhtään argumenttia, jonka perusteella heidän pumppunsa olisivat jotenkin erikoisen paljon parempia kuin muiden. Itse luotan suomalaiseen tekniikkaan, joiden käyttäjiä löytyy omasta tuttavapiiristäni muutamia jo yli 20 vuoden ajalta. Oma valinta perustui hyvin pitkälti näihin kokemuksiin.
on meilläkin, Dipl8 ja tyytyväinen 5-henkinen perhe ollaan, talo 650 m3.
Mitoitus vaikuttaa osuneen nappiin, kun 3kW vastusta käyttää ~-15C- -20C pakkasilla ja 6kW vastusta -20C ja näissäkin asteissa hillitysti.
Kyllä osateho on tätäpäivää, täystehokeskustelua käydään enää Suomessa. Ja tuo tulistus, mitä sitä vettä kokoajan 100 C :) pitää, tuhlausta. Välillä nostaa veden lämmöt tarpeeksi korkeiksi niin johan kolibakteerit pysyvät poissa.
1. Tietosi ovat täysin vääriä. 100 astetta... kuka tuollaista soopaa kertoi? Käyttöveden lämpötilaa kannattaa pitää noin 55 asteessa jolloin bakteerit lähtee. Tiesitkö, että legionella lähtee 50 asteessa jo muutamassa minuutissa? Käytännössä vesi viipyy varaajassa huomattavasti tätä pidempään.
2. Sähkömittari ei valehtele. Omassa torpassa meni ensimmäisenä vuotena 5300 kWh. Enpä oikein usko, että osatehopumppu olisi kuluttanut oleellisesti vähemmän.
Vasta sitten voi verrata, kun tietää molempien talojen pinta-alat ja kuutiot.
Talossa kuutioita 450 m3. Sijaitsee keski-suomessa tuulisen mäen harjalla 145 m merenpinnasta. Talossa 10 nurkkaa. Pointti edelliselle on se, että eipä oikein voi vertailla ellei ole kahta täysin samanlaista taloa vierekkäin ja täysin samanlaisilla kulutustottumuksilla olevia asukkaita. Kuitenkin mielestäni on menty aika vähällä, oletettavasti osateho olisi kuluttanut joitakin satoja kWh enemmän...
Aiemmin oli tämmöinen: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000002094042
Ihmeen korkeaa on huonetila: 3,36 metriä keskimäärin. Onkohan tilan käyttö ihan täysin optimoitu, vai mistä on kyse.
"1. Tietosi ovat täysin vääriä. 100 astetta... kuka tuollaista soopaa kertoi?"
Siinä oli :) merkki perässä.
"Tiesitkö, että legionella lähtee 50 asteessa jo muutamassa minuutissa? Käytännössä vesi viipyy varaajassa huomattavasti tätä pidempään."
Tällöinhän veden lämpötila kannattaa vain aika-ajoin nostaa hetkellisesti, say 55-60 asteeseen. Näin lämpökerroin pysyy korkeana?
Minkä tehoinen kompura sulla on?
Dipl8 2.2 kW
väitteesi, että osateho olisi kuluttanut enemmän? Seurailin aikaisemmin täystehopumpun sähkönkulutusta osoitteesta http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/matiaksellekoti/ (sivut eivät enää toimi). Talo on samalla suunnalla kuin omani ja pumpun sähkönkulutus huiteli yli 700 kWh:ssa per talvikuukausi ja oman ruotsalaispumppuni kulutus oli alle 400 kWh joka talvikuukausi. Meillä on lisäksi 20m2 enemmän lämmitettävää alaa. Tuo muutaman sadan kWh:n ero kulutuksessa on kuitenkin kymmeniä euroja kuukaudessa. Tämän perusteella olisin sitä mieltä, että osatehopumppu kuluttaa vähemmän sähköä.
Siinä vaiheessa kun pumpussa otetaan sähkövastus käyttöön on hyötysuhde 1. Tällöin sähköä kuluu enemmän. Tiedä sitten olisiko tuota vastusta tarvittu kuinka paljon? Energiantarve on kuitenkin aina vakio.
Neliöt ei ratkaise vaan kuutiot, sijainti, rakennuksen muoto, eristeet, kulutustottumukset yms. Onko teidän torpassa aste pari kylmempää? Matiaksella ei muistaakseni ole takkaa ollenkaan?? (Tarkista jos kerkiät) Erittäin vaikea verrata suoraan kahta taloa toisiinsa... Jos niin tekisit oletettavalla 3 hyötysuhteella sinulla olisi kulunut 1200 kWh ja Matiaksella 2100 kWh, joten jotain eroavaisuuksia taitaa löytyä?
Asiantuntijalle sanoisin, että jos haluat optimoida lämmitettävät kuutiot tee talo, jonka huonekorkeus on max 2 m. Makuuhuoneeksi riittää 160X200 (vai mitkä ne parisängyn mitat oli?) Jos taas haluat avaruutta ja näyttävyyttä hieman enemmän laita huonekorkeudeksi vähintään 2800 ja vinoja sisäkattoja.
"Energiantarve on kuitenkin aina vakio."
Tämä on uutta! Missä näin opetetaan?
"Siinä vaiheessa kun pumpussa otetaan sähkövastus käyttöön on hyötysuhde 1."
Sepäs se, laitetta ei kannata mitottaa 365vrk ja joka päivä -30 astetta, umpi.
Kysymys onkin, mihin tarvitaan 4-7 kW kompressoria ympäri vuoden - saapa tulistaa?
'lämmin' talvi, eikä sähkövastusta tarvittu. Tai sitten tarvittiin, mutta ei täydellä teholla. Pumppu kertoo, että sähkövastus ei ole ollut päällä koko talvena, mutta laskeeko mittari vain ne tunnit, jolloin koko 6 kWh on ollut käytössä; sitä en tiedä. Varaava takka meillä on ja sitä kyllä polteltiin kylminä aikoina. Lisäksi sisälämpötila on pidetty 21 asteessa. Matalaa sisäkattoa (alle 2,6 m) ei ole, vinoa sisäkattoa n. viidesosa pinta-alasta. Kyllähän noita eroja löytyy, joten olet oikeassa; vertailu on hankalaa. Voihan tuo kulutus selittyä noilla mainituilla asioilla.
Talosi lämmitys ja käyttöveden tuottaminen vie energiaa aivan yhtä paljon lämmitystavasta riippumatta oli kyseessä sitten mikä lämmitysmuoto tahansa.
"Siinä vaiheessa kun pumpussa otetaan sähkövastus käyttöön on hyötysuhde 1"
Ei ole, kyllä se pumppu edelleen hyrrää siellä ja ainoastaan lisäenergiantarve otetaan vastuksesta. Tuossakin tapauksessa lämmityshyötysuhde on yleensä kahden kieppeillä.
Vastuksen hyötysuhde on 1. Menikö nyt oikein? Ei viitsi alkaa hiuksia halkomaan.
Lyhyt kaivo, ok. Lyhyellä kaivolla saat säästöä ja jonka maksat jokaisena vuotena eteenpäin, lämpöpumpun merkistä riippumatta.
Lämpökaivo / porakaivo ei ymmärrä laitteen merkkiä. Lämpökaivo voidaan tehdä kahdella tavalla, hyvin tai halvalla, merkistä riippumatta.
Tarkista myös mitoitus, mikä on ottoteho, mikä on antoteho (ei laboratoriossa). Antoteho voidaan antaa myös laboratorio olosuhteissa. Yleensä Te ette asu laporatoriossa, vaan kodissa ja käytätte normaalisti myös lämmintä käyttövettä.
NYT ON TERMIAN AIKA KERTOA VALTTIKORTIT!
Lämpöässä on Suomen markkinajohtaja ja lisää tietoa löytyy sivuilta www.maalampo.net.
Jos Teillä on parempaa kuin (myyjänä mutu tuntumaa), perustelkaa.
NYT ON TERMIAN AIKA KERTOA VALTTIKORTIT!
-osateho
-hyvä hyötysuhde
-alijäähdytin
-luotettava
-erinomainen automatiikka
-GSM-liittymä tarvittaessa
-scroll,joka suunniteltu maalämmölle
-valmistajalla pitkä kokemus alalta
-ei tulistusta
No jo oli hyvät perustelut! Kaikki ostaa tästälähtien tommosen. Tehotkin saat laitteesta vaan osittain, loput tulee sähköllä... ei helvetti, kuolen nauruun!! :D
Mitoitusperusteena "osatehopumppu" tarkoittanee ettei maalömmöstä mitoiteta otettavaksi huippukulutusta vastaavaa lämpömäärää. Silloin mitoitus on järkevä koska suomessa huippukylmiä pakkaspäiviä on 1-10 vuodessa (vertaa jäljelle jäävät 255 päivää vastaavat ale 3 % ajasta) . Noina muutamana päivänä pumpun jo käydessä jatkuvasti täydellä teholla avustetaan vastuksilla loppulämmöntarve. Lämpöä siis riittää taloon.
Kun maalämpöpumppu mitoitetaan kattamaan 50-95% maksimi tehontarpeesta (riippuu järjestelmän kokoluokasta) saadaan edullisemmat hankintakulut, lämpöpumpun hyötysuhde pidempien käyntijaksojen ansiosta paranee (merkistä riippumatta), lämpökaivo pienenee + halpenee. Kaikki edellä mainitut seikat auttavat kokonaiskustannusten optimoimiseen. Kustannukset tulee laskea esim 15 vuoden käyttökulut ja hankintakulut.
Lisäksi vastukset toimivat varajärjestelmänä jos pumppuun tulee häiriö. Jos vastuksille on oma syöttö ja sulakkeet toimii varajärjestelmä myös jos pumpulta palaa sulake tai rakennuksen pääsulakkeista yksi palaa.
Pyytäkää mitoitus valmistajalta, maahantuojalta tai viralliselta edustajalta, jotta se on oikein. Pyytäkää tarjoajilta arvio, jos heillä on laskentaohjelma, sähkönkulutuksesta 15 vuoden ajalle ja tarjous avaimetkäteen asennuksesta niin teillä on kaikki kulut tiedossa.
Terveisin
Jon Rönnqvist
minä kuuntelin muita ja menin tilaamaan thermian reilu kaksi vuotta sitten. ei ole ollut kunnossa kun hetkittäin. takuu ei tunnu pelaavan asennus puolella eikä maahan tuojalta, kuntoon pitäisi saadaaika pian muuten takuu loppuu. vastukset joskus jopa 20 tuntia päällä vuorokaudessa , asunnossa jopa joskus 20 astetta ,useimmiten alle sen. joku väittää ettei thermialla ole mitään vikaa en usko.
Eikös niissä ole kuuden vuoden takuu?
Thermia elikä siis Danfossin pumppu on hyvä ,myös oilon on varma muttei sekään halvin vaihtoehto. Noista kahdesta on pelkkää hyvää kerrrottavaa.
Itsellä Diplomat Optimum G2 ollut muutaman kuukauden ja kaikki pelittää loistavasti. Ainoa säätö on hakea oikea käyrä, mutta se onnistui muutaman päivän aikana. Sisälämmöksi sopi meille 21 ja talossa näyttää olevan n. 22.
Helppo ja huoleton laite.