Nythän on niin, että kävin tänään hampulääkärin päivystyksessä, jossa todettiin ihan poraamalla, että hampaani on kuollut. Yhyy.
Voisiko joku nyt ystävällisesti kertoa, mitkä vaihtoehdot minulla on? Hammaslääkäri (ei omani) ei tätä osannut oikein selvittää.
Onko siis vaihtoehtoina joko repiä hammas irti (voi jippii...) tai sitten sählätä 400 euron juurihoidon kanssa ja pitää hammas suussa? Vai tehdäänkö juurihoitoa kuolleelle hampaalle?
Kertokaa nyt joku viisaampi. =O)
Voisiko joku nyt ystävällisesti kertoa, mitkä vaihtoehdot minulla on? Hammaslääkäri (ei omani) ei tätä osannut oikein selvittää.
Onko siis vaihtoehtoina joko repiä hammas irti (voi jippii...) tai sitten sählätä 400 euron juurihoidon kanssa ja pitää hammas suussa? Vai tehdäänkö juurihoitoa kuolleelle hampaalle?
Kertokaa nyt joku viisaampi. =O)
Vastaukset 25
Vanhimmat
jos "kuolleen" hampaan haluaa säilyttää suussa, se täytyy ensin juurihoitaa ja vasta sen jälkeen paikata tai kruunuttaa tms.
valitettavasti tuollaisen hampaan juurihoito on joskus kuin kuollutta elvyttäisi, aikaa kuluu, toimenpiteitä tehdään ja maksumittari raksuttaa.
kaiki juurihoidot eivät aina onnnistu vaikka hoitaja olisi arkkienkeli Gabriel tai muu ihmeitä tehnyt pyhimys.
hyvä että en ole ainut, kävin myöskin hammaslääkärissä tänään ja kuulin että suussani on kuollut hammas. kurjaa. mulla ainaki aloitettiin juurihoito mut toi hinta hirvittää ei kai se niin paljoa tuu maksamaan? käyntejä tulee vielä olemaan ainaki 3.
Kiitän kovasti paljon vastauksestasi.
Nyt koetan keksiä, haluanko pitää hampaan suussa vai maksaa itseni kipeäksi mahdollisesti turhasta hoidosta... =O)
Pelottaa vain, jos tuo hampaan irroittaminen kostautuu purennan muuttumisena. Kääk.
Mutta toisaalta, muistanpahan taas hetken pestä hampaani kunnolla ja vähentää napostelua. =O) Kaikessa on jotakin positiivista.
Laittoiko sinunkin hammaslääkärisi haistamaan sitä hampaan lemua? Kohdalleni osui mielestäni hieman kumma lekuri ja hän teki tämän. Eipä ollut sulotuoksu, ei...
Kai se hinta riippuu siitä, missä käyt. Itse käyn pelkoni takia yksityisellä puolella ja nostan Kelan korvaukset jälkikäteen.
Tuolla kyseisellä puolella hinnaksi arveltiin 400-500 euroa. Enpä tiedä, miten myyjän palkka tuollaiseen riittää. Hirvittää.
Ihan vertailun vuoksi kiinnostaisi kyllä kuulla, millä puolella käyt. Jos ne terveyskeskuksessakin koettavat elvyttää hampuliinia, niin kai minäkin siihen silloin ryhdyn. Julkisella puolella kun harvoin tehdään kustannussyistä mitään täysin turhaa.
kannattaa yrittää. Hampaan poistosta seuraa kuitenkin vielä enemmän murhetta. Purenta muuttuu, joudutaan laittamaan jotain tilalle eli proteesi tai implantti, ei nekään ilmaisia ole.
Jos purenta on pielessä tulee lisää kuolleita hampaita, kokemusta on! Vaihda kuitenkin lääkäriä, ei se ole asiallista että pelkäävä potilas pannann haistelemaan jotain hammasmätää!
>ei se ole asiallista että pelkäävä potilas pannann
>haistelemaan jotain hammasmätää!
tuo nyt on varsin yleinen demonstraatio potilaalle, millä osoitetaan, että nyt on tosi kyseessä eikä juurihoitoa tehdä vain huvin tai rahan vuoksi.
monet potilaat kun vitkuttelevat kuultuaan juurihoidon aloituksesta, hinnasta ja ennusteesta: "eikö sitä nyt voisi tehdä niin näin tai noin, ettei tarvitsisi juurihoitaa tai poistaa hammasta?"
Siis 1:n (yhden) hampaan juurihoito maksaa 400-500 euroa!?
Siis 3000 (kolmetuhatta) mummunmarkkaa!
Onkohan asia ymmärretty, kirjoitettu oikein? Montako tuntia, päivää siinä menee?
Kiinnostaisi tietää vastaisen varalle, myös omakohtaisestikin.
Myös summan muodostuminen tuollaiseksi kiinnostaisi!
Olikohan siinä mukana se "haistelulisä"?
Jepulis. Se on kallis harrastus tuo hampaiden hoitamattomuus. =O)
Kyse tosiaan on yksityisen puolen hampulääkäristä ja juurihoidossahan käydään useamman kerran. Kyse ei siis ole mistään kerran viiden minuutin sessiosta vaan aikamoisesta ruljanssista.
Hintavaahan se silti on. Kannattaisi kai opiskella alalle....
Mainitsemiesi asioiden valossa taidan valita juurihoidon.
Ja lääkäristä se verran, että jouduin menemään päivystykseen, koska omalla lekurilla ei ollut aikoja. Toista kertaa ei tulisi mieleenkään mennä.
Päivystyslekurin käytöstavat olivat aivan ala-arvoiset. Sen lisäksi, että hän porasi hammastani vastoin tahtoani puuduttamatta sitä (eihän se kuolleessa missään tuntunut, mutta inhotti silti, kun tehdään toisen suulle mitä halutaan...), hän haukkui omaa lääkäriäni rahanahneeksi ja vaikka mitä. Tuo siis sen lisäksi, että minun piti haistella omaa menehtynyttä hammastani.
Kuvottava äijä.
Itseltäni juurihoidettiin hammas viime kesänä ja jouduin käymään yhteensä 4 kertaa. Hinnaksi tuli 420 euroa.
>vastoin tahtoani puuduttamatta sitä (eihän se
>kuolleessa missään tuntunut, mutta inhotti silti,
> kun tehdään toisen suulle mitä halutaan...)
puuduttaminen olisi siis ollut täysin turha ja hyödytön toimenpide potilaankin kannalta, mutta se olisi vain nostanut hoidon hintaa.
tuossa jossakin aikaisemmassa viestiketjussa keskusteltiin vitalometrista - laitteesta jolla diagnosoidaan hampaan elävyyttä - ja useampi kirjoittaja totesi sen välineen epäluotettavaksi.
varmimpia konsteja todeta hammas kuolleeksi on koeporata: jos ei tunnu sellaista vihlomista kuin "normaalisti", hammas lienee kuollut. jos tämä havainto sopii potilaan oireisiin ja muihin tutkimushavaintoihin, hammas on devitaali eli kuollut.
sinulla taisi kyllä olla kommunikaatiovaikeuksia hammaslääkärisi kanssa, mutta vuorovaikutushan on aina molemminpuolista.
vain harvoin toinen osapuoli on täysin syytön yhteispelin epäonnistumiseen - kuten yleensäkin tässä elämässä.
no onneksi ei haistattanut, olisin varmaan kuollut itsekin. käyn terveyskeskuksen hammaslääkäris. saa ny nähdä sit miten käy. ajattelin ennen kuin istuin tuoliin että juurihoito on sama kuin että annetaan joku piikki vain hampaan viereen ja järkytyksen koin kun aikaa meni lähes tunti. siinä vain koitin istua ja yritin välttää näkemästä mitään mitä suuhuni laitetaan. kamalaa. onneksi oli mukava lekuri.
Jos potilas vapaaehtoisesti menee ns. asiantuntijan luokse tarkoituksenaan käyttää ao. asiantuntijan erikoisosaamista, ja tietoja ja taitoja ongelmiensa hoitamiseen, tuntuisi, että tuskinpa hän ensimmäisenä rupeaa kommunikaatio-ongelmia, paremmin kuin muitakaan ongelmia aiheuttamaan, jos hommat muuten hoituvat toivotulla tavalla!
Jos näissä rupeaa esiintymään toivomisen varaa, ei liene perisynti, jos potilas tästä aiheesta kysyy, tai huomauttaa!
Useastihan käy, että muuta sitten ei tarvitakkaan!
Asiantuntijamme on adrenaliinin kyllästämä, ja
potilas kauhusta kankeana!
Kuinkahan, ne hoidolliset jatkotoimet sitten onnistuvat?
Niinkuin aina on syy ja seuraus, ja seuraustahan ei voi olla ilman syytä, jos jotain logiikka seurailemme!
Mikä sitten tässä esimerkkitapahtumassa on vuorovaikutusongelmien taustalla?
Ei ole ollenkaan harvinainen tapahtuma käytännössä!
Kuten jo aiemmin sinulle vastannut henkilö mainitsikin, mainitsemani tilanne ei liene harvinainen ilmiö Suomessa.
Pidän suutani yhtä intiiminä paikkana kuin sukupuolielimiäni. Siksi olen kiinnostunut myös siitä, miten minua hoidetaan.
Kunnallisella hammaslääkärillä todellinen sadisti porasi kerran melkein juureen asti ulottuvan reikäni ilman puudutusta. Hän ei kysynyt, haluaisinko sellaista ja minä en uskaltanut liikkua kivusta huolimatta - pianhan se pora olisi ollut poskessa.
Kaikki tämä tapahtui hammaslääkärin kiireen takia, olinhan iltapäivän viimeinen potilas. Sääli, että tuo seikka aiheutti minulle myös hammaslekuripelon.
Tuon tapahtuman jälkeen olen käynyt vain yksityisellä. Haluan maksaa siitä, että kellään ei ole tulipalokiire seuraavan potilaan tai koti-illallisen luokse. Olen myös kiitollinen siitä, että oma lääkärini osaa kertoa aikeensa.
Päivystävä lekuri ei tätä osannut. Kyselykaavakkeessan ilmoitin kammoavani hammaslääkäriä ja vaativani puudutuksen. Kun hän sitten totesi, että "kokeillaan ensin ilman puudutusta", minuun iski pakokauhu vain siitä syystä, että hän ei sanallakaan maininnut, ettei se välttämättä sattuisi. Minä sen sijaan yhdistän aina poran kipuun aiempien kokemusteni takia.
Tämä kai oli se kommunikaatiokatkos, joka aiheutti pelkotilan ja myöhemmin ajateltuna harmittaa kovasti pelätä turhaan.
Tarkoitan vain, että olisi hammaslääkäri voinut kunnioittaa minua asiakkaana, potilaana, ihmisenä - kunhan olisi kunnioittanut ja kertonut, mitä tapahtuu ja millaisin seurauksin.
Käytännössähän sitä taidetaan kuitenkin osalle ammattilaisista, kunnioitetun? asiakkaan, potilaan, henkilön, yksilön sijaan, olla vain se hammas, porauksen kohde, jota porailemalla, paikkailemalla saadaan ne muut asiat kuntoon?
Sepä se!
Kunhan saa illallisen pöytään ja uuden auton kerran kolmessa vuodessa, kaikki on okei. Sama se sitten, mitä potilaat ajattelevat. Luulisi vain, ettei tuollainen yksityisellä puolella toimiva käytöstavaton moukka saisi pidettyä potilaitaan vakioasiakkaina. Hämmästyttävää.
Toinen asia, jota olen pohtinut, on se, miten erilaisia lääkärit ovat. Minussakin on monta kehonosaa, joita on ronkittu ja tutkittu, eikä minulla silti ole minkäänlaista lääkärikammoa. Kysymys kuuluu, opetetaanko vain tavallisille lääkäreille sosiaalista kanssakäymistä ja psykologiaa? Jäävätköhän hammaslääkärit tällaisten kouluaineiden ulkopuolelle?
tuohan on aika karkea yleistys: jos olet tavannut päivystyksessä hammaslääkärin, josta et henkilökohtaisesti pitänyt, niin ei kai siitä voi päätellä, että kaikki olisivat samanlaisia.
tai päinvastoin ajatellen: eivät varmaankaan kaikki ihmiset ole potilainakaan samanlaisia kuin sinä...
Onhan tuo tietysti yleistys, mutta perustuu silti omiin kokemuksiini. Elämäni aikana olen ehtinyt vierailla reilusti yli kymmenen lääkärin vastaanotolla, joista vain yksi oli minulle hieman töykeä.
Hammaslääkäreiden suhteen tilanne on päinvastainen, suurin osa tapaamistani lekureista on ollut tavalla tai toisella epämiellyttäviä henkilöitä. Poikkeuksena kaksi lääkäriä. Sen sijaan hammaslääkäreiden luona hoitajat ovat minun kohdallani olleet huomattavasti mukavampia kuin terveyskeskuksen akat.
>Sen sijaan hammaslääkäreiden luona hoitajat ovat
>minun kohdallani olleet huomattavasti mukavampia
>kuin terveyskeskuksen akat.
Tämä on jo off topic,
mutta jospa olet jotenkin viestittänyt noille "akoille", että olet heitä parempi ihminen etkä mikään "akka".
Se metsähän vastaa niin kuin sinne huutaa - vanhan kansanviisauden mukaan, eikä sen ymmärtämiseen tarvita edes peruskoulun ala-asteen psykologiaa.
Sellaista se vuorovaikutus on...
Haluan vain huomauttaa, että puhun tosiaan sekä hoitajista että akoista. Valitettavan usein vain pitkään terveydenhoitoalalla olleet naisihmiset ovat käsittämättömän inhottavia sairaille ihmisille.
Itse työskentelen palvelualalla ja hymyilen myös niille asiakkaille, joiden päässä lorisee pahemman kerran. Tämä ei silti tarkoita, että he hymyilisivät minulle - ala-asteen psykologia ei toimi aikuisten kesken.
Sitä paitsi käyttäydyn aina ystävällisesti tapaamiani ihmisiä kohtaan. Hymyilen, kättelen (tarvittaessa) ja esitän asiani mahdollisimman selkeästi (en siis pröystäile vierasperäisillä sanoilla ollakseni parempi ihminen). Silti en onnistu pelastamaan kaikkien niiden ihmisten päivää, joilla aamu on mennyt päin pyllyä.
Eihän kaikille akoille tarvitsekaan hymyllä: luulisi että pisaa, kun rahat saavat.
Minusta on kyllä kiva olla ihmisille kiva. =O)
Ainakin oma päiväni pelastuu usein lapsen naurusta tai vanhuksen vitsistä, joten ystävällisyys kunniaan, vaikka rahakin olisi tärkeää...
Onkohan aihe sinulle jotenkin läheinen, kun suoralta kädeltä noin mielelläsi haluat potilaan kokemuksia, tuntemuksia vähätellä, ja kääntää asiat, voisiko sanoa päälaelleen!
Eikö asiantuntijalla ole päämäärä selvillä, jo siinä vaiheessa, kun hän alalle rupeaa kouluttautumaan?
Onko se sitten kipeitten, sairaitten apua tarvitsevien, hakevien auttaminen, vai sitten jotkut aivan muut päämäärät?
Oletettavasti kipeältä, sairaalta potilaalta tuskin voidaan odottaakkaan sitä kaikkein suurinta huomiota, tätä asiantuntijaamme kohtaan, joka arvonanto näyttäisi joissakin tapauksissa olevan kovinkin pinnalla, ja ensiarvoista!
Psykologiaa ja ihmisen, potilaan kanssa toimimista oletettavasti, jopa opetetaan asiantuntijallemme, myös opiskeluaikanakin.
Sitävastoin kovin harvat asiakkaat ovat saaneet ko. valmiuksia! Tuskin kaikkea kaivattua "balsamia" silloin voi odottaakkaan!
Olen myös käyttänyt ko. palveluja melko runsaasti, ja joutuu toteamaan, että kokemuksien mukaan, valitettavan pieni prosentti tavatuista edustaa näkemystä jonka vast. otolla tuntee itsensä, ja ongelmansa huomioonotetuiksi, toivotulla tavalla, ja hoitojen onnistuvan oletetulla-, ohjeidenkin mukaisella tavalla!
Vaikka juurihoito maksaa, niin sekin on parempi kuin proteesi tai silta.
Tänään alkoi juurihoito. Ilmeisesti kuollut hammas ei juuri muuta kaipaa kuin putsaamisen ja täytön juuriaan myöten.
Pitäisi siis pysyä suussa. =O)