Musta ei ole uskontielle. Oon mennyt melkeen sekaisin kun oon yrittänyt. Maailma vetää mua liikaa, ateistit sekottaa mun pään ja raamatusta en saa irti mitään. ikinä en ole mitään hengellistä ainakaan muistaakseni kokenut.
Rukouksiini ei tunnu tulevan vastausta ja raamatussa on liikaa asioita mitkä ovat mahdottomia tajuta. Pari kysymystä mitkä on vaivannut mua viimeaikoina.
1.Miksi teidän mielestä Jumala sallii että ihminen lankeaa vielä 1000-vuotisen valtakunnan jälkeen?
Miksi ihminen ei sitten voisi langeta myös taivaassa. Siellähän saatanakin vissiin lankesi.
2.Miksi raamatussa samotaan että Jumalalta voi anoa mitä tahansa, ja hän antaa sen meille? Miksi siihen ei ole kirjoitettu perään;
" siis jos Jumala katsoo sen olevan hyväksi tai jotain sellaista"
Vaikka raamatussa kehoitetaankin rukoilemaan, niin miksi tuollaista sitten lukee siinä jos se ei kerran aina tarkoita sitä? Miksi emme siis rukoile pelkästään että Jumalan tahto tapahtukoon yhdellä lauseella?
Rukouksiini ei tunnu tulevan vastausta ja raamatussa on liikaa asioita mitkä ovat mahdottomia tajuta. Pari kysymystä mitkä on vaivannut mua viimeaikoina.
1.Miksi teidän mielestä Jumala sallii että ihminen lankeaa vielä 1000-vuotisen valtakunnan jälkeen?
Miksi ihminen ei sitten voisi langeta myös taivaassa. Siellähän saatanakin vissiin lankesi.
2.Miksi raamatussa samotaan että Jumalalta voi anoa mitä tahansa, ja hän antaa sen meille? Miksi siihen ei ole kirjoitettu perään;
" siis jos Jumala katsoo sen olevan hyväksi tai jotain sellaista"
Vaikka raamatussa kehoitetaankin rukoilemaan, niin miksi tuollaista sitten lukee siinä jos se ei kerran aina tarkoita sitä? Miksi emme siis rukoile pelkästään että Jumalan tahto tapahtukoon yhdellä lauseella?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Voin ymmärtää tilanteesi paremmin kuin hyvin koska olen itse elänyt juuri tuollaisessa tilanteessa. Olin ollut 8 vuotta uskossa ja elämäni oli koko sen ajan ollut vaikeaa monin tavoin. Nyt monien vaiheiden jälkeen olen ensimmäistä kertaa onnellinen elämässäni. Olen lopullisesti luopunut uskostani Jumalaan. Vaikeaa enää kuvitella miten saatoin olla vuosikausia niin onneton ja aina vain luottaa Jumalaan ja hänen suunnitelmiinsa. Otan nykyään vastuun itsestäni ja elämästäni kaipaamatta Jumalan johdatusta. Rohkaisen sinua ottamaan sen tärkeän askeleen ja unohtamaan kaiken sen valheen jota uskonnot tarjoavat. Uskovaisille tiedoksi, että pelkäsin ajatusta uskosta luopumisesta. Olin sielunhoidossa (ja sielunhädässä)kun huomasin ajautuvani pois uskosta. Mitkään yritykseni kääntyä Jumalan puoleen eivät johtaneet toivomaani tulokseen, vaan nyt olen lopullisesti menettänyt uskoni. Jumala ei vastannut kertaakaan mihinkään, rukoukset eivät auttaneet. Minulle ei Jumalaa ole olemassa. Ihmiset ovat hänet keksineet.
uskon kylläkin että rakastava Jumala on olemassa, ja tiedän sen. tottakai Jumala on olemassa, nyt sä oot ihan väärässä. Tilanteeni vain on sellainen että en ymmärrä yhtään millä tavalla Jumala haluisi minun kohdallani toimia. Jostain syystä minä en voi kokea mitään enkä jaksa jatkaa turhia yrityksiäni enää. Luulisin että tämä sananlasku kuvaa hyvin tilannettani;
"1:24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
1:25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
1:16 niin minäkin nauran teidän hädällenne,
pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
1:27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
1:28 SILLOIN HE MINUA KUTSUVAT, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
1:29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
1:30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
1:31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
1:32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän OMA LUOPUMUKSENSA, ja tyhmät tuhoaa heidän OMA SURUTTOMUUTENSA
1:33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta. "
.......toi kuvas aika hyvin mun tilannetta, omista ratkaisuistani oon nyt saanut vaellukseni hedelmiä maistaa ja tukehdun niihin. En usko että mulla on toivoa enää..
Uskot rakastavaan Jumalaan mutta myös siihen että rakastava Jumala on noin julma ja pitkävihainen kuin tuossa sananlaskuissa annetaan ymmärtää? Minä en pysty uskomaan siihen? Kummallahan meistä on enemmän toivoa?
ollut uskoa. Joka uskoo niin sille Jumala on luvannut vastaukset. Olet kyllä tehnyt erikoisen ja uskaliaan ratkaisun, kun luovuit uskosta. Minulle Jumala on vastannut kaikkiin rukouksiin ja olen onnellinen. Oletko lukenut Raamatusta kohtaa jossa sanotaan että rukoilette kelvottomasti. Jos vain rukoilen, että anna tuliterä mersu tai komea huvila ja komeampi kuin Häkkisellä niin luulenpa että se on kelvotonta rukoilemista. Jos olisit polvistunut Jumalan eteen tosissasi ja ollut uskovaisenakin tosissasi niin vastaukset olisivat tulleet. Jumalan Sanassa sanotaan, että on ns. uskovia joille Hän sanoo kerran, että en ole teitä koskaan tuntenut. Juuri omahyväiset ja itselle rukoilevat ovat näitä.
"1:24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,"
Etkö ymmärrä äskeistä lausetta??
"1:25 vaan te vieroksuitte KAIKKIA minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini"
Tai tuota???
1:29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
oman tieni valitsin kauan sitten ja sen olen pitänyt itsepäisesti aina tähän asti.
Mielestäni olisi naurettavaa yhtäkkiä kieltää että koko Jumalaa ei olisi olemassakaan ja sillä tavalla yrittää lievittää oloaan.
tässä muutamia rukouksiani, joitain rukouksia olen rukoillut suoraan raamatun avulla.
- Anna minulle puhdas sydän ja puhdas mieli,
- Opeta mua tuntemaan sut ja seuraamaan sinun teitäsi
- anna mulle voimaa muuttua paremmaksi
- Anna minun tavata joku uskovainen
- auta mua ymmärtämään raamatun sanomaa
( yleisin rukoukseni )
- auta mua rakastamaan ja tuntemaan sut
Noi olivat yleisimpiä rukouksiani. Olen myös lukenut raamatusta kohdan missä sanotaan että harkitse miten rukoilet ja että väärä rukous on herralle kauhistus.. siksi olen aina miettinyt aika tarkasti mitä rukoilen. En ole muistaakseni ikinä ( saattaa olla jotain mitä en muista ) rukoillut rikkautta tai tavaroita tai rahaa. Olen kyllä pyytänyt apua ongelmiini, se ei kait ole paha asia?
...ihmiseltä suurempaa kykyä rakkauteen kuin mihin on itse kykenevä???
Jeesus käskee meitä antamaan anteeksi loputtomasti mutta tämä rakastava Jumala ei siihen siis itse pysty? Ei edes lähimainkaan vai? Odottaako hän ihmiseltä enemmän kuin itseltään?
Etkö sinä itse ymmärrä rakkautta??
Ja enhän minä Jumalaa kieltänytkään.
Lue yhtenä vastauksena rukouksiisi psalmi 139. Se on nyt omistettu sinulle. Se psalmi kertoo, kuinka kallisarvoinen olet Jumalalle ja kuinka hyvin hän sinut tuntee. Kaikki rukouksesi on kuultu.
Lue myös iloiten Johanneksen kirjeitä. Jumala on valo, Hänessä ei ole mitään pimeyttä. Siihen valoon saat asettautua, läpivalaistavaksi. Jumala tuntee ja näkee senkin minussa ja sinussa, jota emme itse näe vielä emmekä tunne. Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi. Sitähän Jeesus vakuutti kohtaamilleen ihmisille.
Oletko pääkaupunkiseudulta? Mene Tuomas-messuun, kysele viikolla kokoontuvia pienryhmiä.
Jumalan rauhaa, sinulle, ystävä.
Minäkin pyydän sinulle uskovia ystäviä.
"Musta ei ole uskontielle. Oon mennyt melkeen sekaisin kun oon yrittänyt."
-Rakas "toivoton tapaus", uskon tiella vaeltamisessa ei olekaan kyse meidan yrittamisesta ja ponnistelusta, vaan kaikki on Jumalan armoa ja rakkautta. Ainoa osuus mika meilla on, on kulkea Jumalan tahdossa. Han kylla hoitaa loput.
"Maailma vetää mua liikaa, ateistit sekottaa mun pään ja raamatusta en saa irti mitään."
-Oletko hakeutunut uskovaisten seuraan? Milla tavalla "maailma vetaa" sinua? Jos koet sen olevan voimakas jossain, koita valttaa sita paikkaa tai asiaa tms. Ja jos koet etta ateistit sekoittavat paasi, niin eipa heita silloin kannata kuunnella, vai mita mielta itse olet? Jos huomaat etta jokin asia heikentaa uskoasi, niin ala anna itsesi olla sen asian vaikuteltavana. Hakeudu seuraan jossa uskosi vahvistuu, sen sijaan etta laitat itsesi paikkaan jossa uskosi heikentyy. Rukoile viisautta.
Kun alat lukemaan Raamattua, ja hienoa kuulla etta sinulla on halu lukea sita, rukoile etta Pyha Henki avaa sinulle Raamattua.
"ikinä en ole mitään hengellistä ainakaan muistaakseni kokenut."
-No se riippuu siita minka lasket hengelliseksi ja minka et. Se etta sina olet uskossa, on suurin hengellinen asia mita ihmiselle voi tapahtua! Pyha Henki muuttaa ihmiseen, onko mitaan hienompaa! Jumala tekee paljon asioita ymparillamme, mutta kaikki eivat nae niita asioita. Rukoile nakevia silmia, ja kiita Hanta siita mita sinulla on.
"Rukouksiini ei tunnu tulevan vastausta ja raamatussa on liikaa asioita mitkä ovat mahdottomia tajuta."
-Rukoiletko Jumalan mielen mukaisesti? Raamatussa on paljon asioita joita on vaikea tajuta, mutta Jumala antaa meidan ymmartaa sielta ne asiat mitka Han silla hetkella haluaa meille valaista. Ei kannata keskittya yrittamaan tajua asioita jotka eivat valttamatta ole silla hetkella niin tarkeita, ja jotka eivat ole se "pointti".
"1.Miksi teidän mielestä Jumala sallii että ihminen lankeaa vielä 1000-vuotisen valtakunnan jälkeen? Miksi ihminen ei sitten voisi langeta myös taivaassa. Siellähän saatanakin vissiin lankesi."
-En ole hirveasti tutkinut asioita jotka tapahtuvat noin kaukana tulevaisuudessa. Enka muista tuollaista kohtaa Raamatussa joka sanoisi etta ihminen lankeaa 1000-vuotisen valtakunnan jalkeen. Mutta koska naytat tietavan asiasta, voisitko antaa sen Raamatun paikan, haluan sen itsekin sielta lukea!
1000-vuotisessa valtakunnassa Jeesus yhdessa uskovaisten kanssa hallitsee maailmaa tuon 1000 vuotta. Sen verran muistan, en juurikaan enempaa. Ihminen ei lankea enaa taivaassa koska siella ihminen on taydellinen. Saatana tosiaan lankesi taivaassa, mutta ala vertaa ihmisia enkeleihin, kaksi eri asiaa :)
"2.Miksi raamatussa samotaan että Jumalalta voi anoa mitä tahansa, ja hän antaa sen meille? Miksi siihen ei ole kirjoitettu perään;
" siis jos Jumala katsoo sen olevan hyväksi tai jotain sellaista""
-Siina perassa kylla lukee etta " ja sinun pitaa kuinnoittaa minua". Eli Han tosiaan haluaa antaa meille hyvia lahjoja, niin Raamattu sanoo. Eihan Han halua antaa meille jotain joka vahingoittaa meita. Kun tietaa Jumalan luonteen, tietaa etta Han tosiaan antaa sita mika on meille hyvaksi, tai ainakin jotain joka ei ole vahingoksi. Monta kertaa myos meidan epausko on se joka vaikuttaa siihen ettemme saa jotain. Usko on lahtokohta.
"Vaikka raamatussa kehoitetaankin rukoilemaan, niin miksi tuollaista sitten lukee siinä jos se ei kerran aina tarkoita sitä? Miksi emme siis rukoile pelkästään että Jumalan tahto tapahtukoon yhdellä lauseella?"
-Kylla Raamattu aina tarkoittaa sita mita se sanoo, ehdottomasti. Tuohan on hieno rukous etta tapahtukoon Jumalan tahto! Siina on vaan sitten se, etta joskus Jumalan tahton tapahtumiseen tarvitaan meita, meidan tottelevaisuutta tehda Jumalan tahto.
Jos sinulla on lisaa kysymyksia ja kommentteja tms, niin mailaa vaikka palstan sheriffille, ja pyyda hanelta minun sahkoposti-osoitetta. Mieluummin juttelen pitkaan ja syvallisesti sen kautta kuin taalla palstalla. Siunausta sinulle! :)
Ainoa järkevä ja oikeanlainen vastaus. Yhdyn edellisen neuvoihin ja teroitan sitä, että JUMALA ON ARMOLLINEN EI HÄN JÄTÄ EIKÄ HYLKÄÄ. VAIKKA ME OLISIMMEKIN USKOTTOMAT EI HÄNEN ARMONSA MEISTÄ VÄISTY, EIKÄ HÄNEN RAUHANLIITTONSA HORJU.
Jumala on tehnyt meidän ihmisten kanssa rauhanliiton silloin kun Jeesus ristillä kuoli puolestamme, vuodattaen viattoman verensä. Tämän veren alle me saamme kätkeytyä silloin kun vihollinen yrittää meitä houkuttaa ja elämä tuntuu vaikealta. Kun ei ymmärrä mitään tai ei jaksa enää. Silloin on turvallisinta pyytää Jumalaa avuksi ja luottaa Hänen armoonsa.
Jeesus lähetti meille myös puolustajan Pyhän Hengen. Hän ei ole vain jotakin, vaan Hän on Jumalan kolmas persoona, meidän avuksemme annettu. Pyydä viisautta Häneltä. Raamattu lupaa antaan viisautta meille alttiisti ja soimaamatta. Ajattele, kun sinulla on yhteys kaikkivaltiaaseen Jumalaan, synnit pois pestynä Jeesuksen verellä ja Pyhä Henki oppaanasi et voi eksyä, jos vain tahdot uskontiellä kilvoitella.
Olisi hyvä jos voisit hakeutua muiden uudestisyntyneiden uskovien yhteyteen. Eri tilaisuuksista löydät varmasti tietoa kun laitat jonkun seurakunnan nimen ja haet googlella.
Myös nettiyhteyttä voisit pitää ja saada rukoustukea ja sielunhoitoa Kotisataman sivuilta.
Jos päätät, kuten tuolla joku oli tehnyt ja hyljännyt Jeesuksen, niin haluan neuvoa sinulle: mene rukouksessa Jeesuksen luokse, kiitä Häntä kaikesta mitä Hän on puolestasi tehnyt ja kerro Hänelle, ettei se riitä sinulle ja haluat pitää sen liian halpana lahjana itsellesi ja sitten sanot hyvästit...pystytköhän....toivon, että et. Mutta kun kerran olet tullut uskoon niin onhan se reilua kuitenkin kertoa Jeesukselle miksi et halua jatkaa.
Eihän Jeesus kellekkän seuraajalleen "ruusutarhaa" täällä maan päällä meille luvannut, eikä helppoa tietä. Jos luet evankeliumeista Hänen omaa elämäänsä tai esim. Paavalin elämästä hänen kirjeissään, niin ei se todellakaan helppoa ollut. Psalmeista myös voit lukea kuinka monenlaisessa mielentilassa niidenkin kirjoittaja on vaeltanut, välillä ollut riemusta ratketa ja välillä toivottanut itselleen kuolemaa.
Uskosi vahvistuksen ja ymmärtämisen helpottamiseksi sinun kannatttaa lukea juuri uuttatestamenttia ja noita psalmeja, ne ovat tajuttavampia kuin jotkut muut Raamatun paikat. Eikä Raamattua tarvitse lukea sivukaupalla päivittäin, on parempi lukea pätkä ja miettiä sitä ja hakea erityisesti kohdat jotka ovat nyt ajankohtaisia itselle. Johanneksen evankeliumi on ainakin selvää teksti siitä mitä Jeesus on tehnyt puolestamme.
Jään rukoilemaan puolestasi, että ajatuksesi selkiintyvät ja löydät ilon ja rauhan Jeesuksessa.
"Ja jos koet etta ateistit sekoittavat paasi, niin eipa heita silloin kannata kuunnella, vai mita mielta itse olet? Jos huomaat etta jokin asia heikentaa uskoasi, niin ala anna itsesi olla sen asian vaikuteltavana. Hakeudu seuraan jossa uskosi vahvistuu, sen sijaan etta laitat itsesi paikkaan jossa uskosi heikentyy."
Jotenkin minun mielestäni absurdia Jumalalta odottaa että ihminen sulkee korvansa maailmalta ja juoksee vaikka metsiin piiloon niin kuin joku ihmeen amishi ettei vaan saa vääränlaista tietoa joka voisi vahingoittaa uskoa...Miksi Jumala odottaa että ihminen tekee näin? Miksi Jumala ei kestä "päivänvaloa"? Miksi Jumala odottaa että ihminen taantuu lapsen tasolle voidakseen uskoa? Miksi Jumala halveksii kaikkea kehitystä?
oikein kasita mita haluat sanoa. Tassahan oli kyse kirjoituksen aloittajasta ja hanen Jumala suhteesta, ei Jumalasta. Mina voin kayda keskustelua ateistien kanssa enka ole "moksiskaan". Omasta mielestani oma uskoni (kiitos Jumalalle, ei minulle) on aika vahva, eika sita tuollaiset heilauttele. Mutta kyseessa oli tosiaankin aloittajan usko. Etko sita lukenut? Han han sanoi etta ateistit sekoittaa hanen paataan. Miksi sinun mielestasi hanen pitaisi olla sellaisessa lasnaolossa joka hammentaa hanta? Siina ei vain ole omasta mielestani mitaan jarkea.
Usein tapaa hengellisesti laiskoja henkilöitä, joille on hieman työlästä avata raamattua, moni muu asia kiinnostaa paljon enemmän. Sinussa on aivan ihana puoli juuri tuo että otat hiemanlaisesti niinkuin työstressiä raamatun ja Jumalan ymmärtämisestä. Se on upea piirre sinäänsä ihmisessä.
Hiukkasen hankalaksi sen tekee, kun ihminen ei sellaisena pienenä hiekkamurusena voi ymmärtää Jumalan kokonaisvaltaista yleiskaavaa tämän maapallomme suhteen. Sanatkin raamatussa ovat niin typistetyssä muodossa, että kysymysmerkkejä lauseiden jälkeen jää pitkä vana jokaiselle joka raamattua lukee. Se hatunnosto juttu on tosi hieno, samalla me myönnämme että Jumala on suurempi kuin meidän maallinen ymmärryksemme.
Näin alkuun sinulle riittää kun päivittäin pidät yhteyttä Jeesukseen. Aamulla herätessäsi sano vaikka ihan ääneen, että Huomenta Jeesus, Kiitos alkavasta päivästä, siunaisitko minut tälle päivälle? Minä kiitän sinua siitä.
Muistuta itsellesi, että otat päivittäin pienen hetken Uuden Testamentin lukemiseen ja kahdenkeskiseen jutusteluun (rukoukseen) Jeesuksen kanssa. Älä odota mitään ääniä taivaasta tai tulen lankeamista, äläkä ylipäätään aseta mitään ehtoja tai päämääräpohjaisia odotuksia Jumalan toiminnasta.
Sinä olet Jeesuksen omaisuutta, sinä olet Jeesuksen palvelija. Herramme näkee sinut kaikenaikaa, sinä olet Hänen silmäteränsä.
Osa uskovaisista kokee valtavan suuria tunteita tullessaan uskoon myös uskonvaellus kuljetaan voimakkaissa tunteissa. On vahvoja Halleluja- tunteita, siunattaessa koetaan paljon ja syvästi. Ei siinä mitään, nämä uskovaiset nyt on rakennettu sellaista aineksista.
Sitten on toisenlaisista aineksista rakennettuja uskovaisia; he eivät koe tunnepuolella yhtikäs mitään, siunattaessa eivät kaadu, eivätkä koe mitään "Jippii ja Taivaaseen" tuntemuksia. He ovat aivan yhtä uskovaisia ja Jeesukselle rakkaita, ei mitään eroa.
Kun me synnytään ns. ylhäältä uudelleen, eli tullaan uskoon me totaalisesti synnytään ja meidän tulee opiskella Jeesuksen kontaktin myötä myös se asia, mikä minun uskovainen persoonani on. Kun me tämä oivalletaan: kuka minä olen. Ollaan päästy mukavasti murrosiästä ohi. Me aletaan luottaa myös enemmän Jumalaan ja hänen mahdollisuuksiinsa meissä ja koko tällä pikku Telluksellamme jossa me rymistelemme.
Älä anna periksi: Nyt on paholaisen tappioviikot! eikö vaan.
Siunausta sinulle Jeesuksessa Kristuksessa, Jumalassa ja Pyhässä Hengessä.
Käsität aika paljon kun ajattelet, että miksi ei rukoilla "tapahtukoon sinun tahtosi". Minäkin olen ollut uskossa yli 12 vuotta ja ei se tule aina mieleen.
Voiko Taivaassa vielä langeta, kun saatanakin lankesi siellä? Siinä on miettimistä.
Siunausta ja jaksamista..
Olen lukenut kyseisen psalmin. Olen lukenut myös Johanneksen kirjoja, ja aika paljon raamattua muutenkin. Viisaita sanoja ja koskettavia on kyllä.
Kumminkaan en jaksa yrittää. Tuntuu ihan samalta kuin yrittäisi vain yksin koko ajan vaikka Jumala ehkä olisikin kanssani. Tiedän että pitäisi vain uskoa että Jumala on kanssani ja olen yrittänyt mutta en ole vaan pystynyt.
Maailmasta sen verran että noin 95% mun kavereista vetää huumeita tekee paljon rikoksia ja elää muutenkin todella syntistä elämää.
Itse olen juuri lopettanut noin 3 kuukautta sitten huumeet ja olen yrittänyt alkoholiakin lopettaa mutta lähes joka toinen viikonloppu lankean ja menen juomaan. Olen rukoillut joka päivä, ja yrittänyt melkein joka päivä lukea raamattua sekä hengellisiä kirjoja oon lukenut ison kasan.
Lankean koko ajan tietoisesti ja välillä vahingossa. Tiedän että vika on itsessäni. Minulla ei ole pitkäjännitteisyyttä, kärsivällisyyttä, eikä uskoa. Olen rukoillut että saisin kaikkea tuota. Uskoa on minulla ollut
( siis olen uskonut että rukoukseni kuullaan ja uskon vieläkin että niitä on kuultu)
Mutta en tiedä miksi on koko ajan samanlaista. Sanotaan että kun tullaan uskoon on uusi luomus. Voin sanoa etten todellakaan ole mikään uusi luomus. Joitan tapoja on parantunut mutta ne olen lopettanut itse ennen kuin aloin rukoilemaan.
Sanotaan myös että ei pitäisi itse yrittää vaan antaa Jeesuksen hoitaa homma, olen sekä yrittänyt itse, sekä olen sanonut Jeesukselle etten pysty tähän yksin ja että tarvitsen apua. Olen sanonut etten jaksa enää ja olen itkenyt.
Seurakunnassa kävin yhdessä juuri. En halua enää mennä. Nyt on perjantai, en halua valehdella itselleni joten sanon että tiedän juovani tänään.
............ oon vilpittömästi iloinen kaikkien teiän uskovaisten puolesta jotka pystytte siihen, ja olen iloinen myös muun perheeni puolesta joka on uskossa. Itse en pysty ilman Jeesuksen apua ja nyt oon jo hyvää vauhtia luisumassa takas vanhoihin juttuihin.
http://www.saunalahti.fi/ratam/hengell.html#Pelastus
Sun pitäis vain päästä oikeitten ihmisten kanssa kontaktiin.
Kokeiles ottaa tuonne yhteyttä.
En vieläkään ymmärrä miksi Jeesus niin usein tarvitsee välimiehekseen ihmisiä?
Toimia välimiehenä nuorille uskovaisille, jotka etsivät elämäänsä Jeesuksen syvempää tuntemusta?