Andromedan galaksi

Anonyymi

Jos ja kun avaruus laajenee kiihtyvällä nopeudella niin sehän tarkoittaa myös, että galaksit loittonevat toisistaan. Andromedan galaksin kuitenkin kerrotaan lähentyvän ja aikojen päästä törmäävän Linnunrataan. Kuinka tämä on mahdollista?

37

733

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      En tunne Andromedan tilannetta, mutta jos Andromeda kulkee kohti Linnunrataa nopeammin kuin mitä avaruus laajenee, niin silloinhan laajeneminen ei tuota törmäystä estä - enintään voi viivyttää jonkin verran.

    • Anonyymi

      Linnunradalla ja Andromedalla sattuu olemaan sama suunta. Noin 97% galakseista pakenee meistä pois päin, mutta siihen jää se 3% ja 3% useammasta sadasta miljardista on silti iso joukko. Avaruuden laajenemisesta johtuva etäisyyden kasvaminen on luokkaa 70 km/s Linnunradan ja Andromedan välillä. Galakseilla on helposti enemmän nopeutta kuin tuo. Toisaalta suhteellisen lähellä (vahva paino sanalla suhteellisen) olevat galaksit pakenevat jo lähes tai jopa yli valon nopeutta pois päin. Iso osa galakseista loittonevat tällä hetkellä niin lujaa, ettei meillä ole mitään mahdollisuutta päästä sinne, vaikka keksittäisiinkin raketti mikä kulkee lähes valon nopeutta.

      Niin siis vielä selvennyksenä tuo loittonemisen nopeus riippuu etäisyydestä galaksiin. Hubblen vakio on noin 70km/s per 3 miljoonaa valovuotta. 6 miljoonan valovuoden päässä nopeus on 140km/s ja niin edespäin.

      • Anonyymi

        Tuli vain mieleen, että mitä kauempana avaruudessa galaksit ova sitä todennäköisemmin ne etääntyvät meistä, miljardien valovuosien etäisyydellä ei siis tapahdu galaksien lähestymistä maasta katsottuna ollenkaan, voisi olettaa.

        Eikö kyseinen havainto antaisi meille helpon tavan arvioida galaksijoukkojen todellista etäisyyttä maapallosta, eli onko tällaista tilastointia olemassa ja onko sitä käytetty koskaan etäisyyden arvioinnissa?


      • Anonyymi

        Galaksien loittoamisnopeus riippuu niiden etäisyydestä kuten kirjoitit.

        Eikö tämä merkitse sitä, että määrätyn etäisyyden jälkeen, sanotaan vaikka 10 milj. valovuotta edempänä ei yksinkertaisesti voi olla lähestyviä galakseja maasta nähtynä.
        Eli mainitsemasi 3 % meitä lähestyviä galakseja koko näkyvästä maailmankaikkeudesta tuntuu älyttömän suurelta luvulta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Galaksien loittoamisnopeus riippuu niiden etäisyydestä kuten kirjoitit.

        Eikö tämä merkitse sitä, että määrätyn etäisyyden jälkeen, sanotaan vaikka 10 milj. valovuotta edempänä ei yksinkertaisesti voi olla lähestyviä galakseja maasta nähtynä.
        Eli mainitsemasi 3 % meitä lähestyviä galakseja koko näkyvästä maailmankaikkeudesta tuntuu älyttömän suurelta luvulta.

        Tuosta 3% luvusta en voi mennä aivan 100% takuuseen, mutta minulla on lähde, jota pidän luotettavana. 10 miljoonaa valovuotta on liian vähän kyllä. Ainakin mitä tulee avaruuden laajenemisesta johtuvaan etäisyyden kasvuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Galaksien loittoamisnopeus riippuu niiden etäisyydestä kuten kirjoitit.

        Eikö tämä merkitse sitä, että määrätyn etäisyyden jälkeen, sanotaan vaikka 10 milj. valovuotta edempänä ei yksinkertaisesti voi olla lähestyviä galakseja maasta nähtynä.
        Eli mainitsemasi 3 % meitä lähestyviä galakseja koko näkyvästä maailmankaikkeudesta tuntuu älyttömän suurelta luvulta.

        Minustakin tuntuu varsin suurelta tuo 3 %. Mihin lähteeseen mahtaa perustua.

        10 miljoonaa valovuotta on suuressa gravitaation yhteen liittämässä galaksijoukossa vielä melko lyhyt matka. Paikallinen ryhmä n. 50 galaksia, johon linnunrata kuuluu, on osa Launikean superjoukkoa, johon kuuluu n. 100 000 galaksia. Neitsyen superjoukko, joka on osa Launikean superjoukkoa sisältää satakunta pientä galaksijoukkoa ja on halkaisijaltaan 110 miljoonaa valovuotta. Superjoukkoja gravitaatio ei enää mahdollisesti pidä kasassa, mutta se "vapaasti laajeneva avaruus" taitaa löytyä vasta jostain 100 miljoonnan valovuoden päästä.

        Oikokaa te, joilla on parempaa tietoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minustakin tuntuu varsin suurelta tuo 3 %. Mihin lähteeseen mahtaa perustua.

        10 miljoonaa valovuotta on suuressa gravitaation yhteen liittämässä galaksijoukossa vielä melko lyhyt matka. Paikallinen ryhmä n. 50 galaksia, johon linnunrata kuuluu, on osa Launikean superjoukkoa, johon kuuluu n. 100 000 galaksia. Neitsyen superjoukko, joka on osa Launikean superjoukkoa sisältää satakunta pientä galaksijoukkoa ja on halkaisijaltaan 110 miljoonaa valovuotta. Superjoukkoja gravitaatio ei enää mahdollisesti pidä kasassa, mutta se "vapaasti laajeneva avaruus" taitaa löytyä vasta jostain 100 miljoonnan valovuoden päästä.

        Oikokaa te, joilla on parempaa tietoa.

        Avaruus siis laajenee kaikkialla riippumatta painovoimasta. 100 miljoonan valovuoden etäisyydellä olevat kappaleet loittonevat vähintään 2000 km/s tuon takia ja sitten sen galaksin oma nopeus lisäksi tai pois. Se on reilusti alle %1 valon nopeudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuosta 3% luvusta en voi mennä aivan 100% takuuseen, mutta minulla on lähde, jota pidän luotettavana. 10 miljoonaa valovuotta on liian vähän kyllä. Ainakin mitä tulee avaruuden laajenemisesta johtuvaan etäisyyden kasvuun.

        Andromeda törmää/sulautuu linnunrataan noin 5 miljardin vuoden päästä.
        Aurinko on silloin jo kanssa kabut!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avaruus siis laajenee kaikkialla riippumatta painovoimasta. 100 miljoonan valovuoden etäisyydellä olevat kappaleet loittonevat vähintään 2000 km/s tuon takia ja sitten sen galaksin oma nopeus lisäksi tai pois. Se on reilusti alle %1 valon nopeudesta.

        Avaruuden kohteet eivät etäänny toisistaan siellä, missä painovoima dominoi. Jos superjoukko on painovoiman yhteen kahlitsema (jota kaikki sen galaksit eivät enää välttämättä ole), ei joukon koko kasva kuvaamallasi tavalla.

        Wikisen:
        "Metrinen laajeneminen on alkuräjähdysteorian perusilmiö. Matemaattisesti sitä mallinnetaan Fridmanin-Lemaîtren-Robertsonin-Walkerin metriikalla, ja se kuuluu tuntemamme maailman­kaikkeuden perus­ominaisuuksiin. Malli on kuitenkin pätevä vain suurilla etäisyyksillä, suunnilleen galaksijoukkojen läpimitasta ylöspäin. Sitä pienemmillä etäisyyksillä ainetta pitävät koossa gravitaatiovoimat, minkä vuoksi pienemmät kohteet eivät ajan kuluessa laajene maailman­kaikkeuden yleisen laajenemisen myötä."


    • Anonyymi

      Kiitos vastauksista.
      Kysynkin hieman lisää. Mikä on se voima, mikä saa galaksin huimaan vauhtiin universumin halki. Avaruuden laajeneminen selittää osan, mutta tuskin yksikään galaksi on jököttänyt paikoillaan.

      • Anonyymi

        Vähän täsmennystä. Avaruuden laajeneminen tapahtuu vain siellä, missä gravitaatio ei dominoi ja Andromedan lähestyminen johtuu sen ja Linnunradan keskinäisestä vetovoimasta.

        Galaksit eivä kiidä universumin halki, vaan metrinen koordinaatisto kasvaa galaksiryhmien välillä ja siksi välimatkat kasvavat. Se on eri asia.

        Esko Valtaoja:
        Galakseja voisi verrata rusinoihin pullataikinassa. Kun taikina nousee, rusinat etääntyvät toisistaan, vaikka eivät liiku taikinassa. Jos huomaat rusinan liikkuvan taikinan suhteen, se kannattaa jättää syömättä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vähän täsmennystä. Avaruuden laajeneminen tapahtuu vain siellä, missä gravitaatio ei dominoi ja Andromedan lähestyminen johtuu sen ja Linnunradan keskinäisestä vetovoimasta.

        Galaksit eivä kiidä universumin halki, vaan metrinen koordinaatisto kasvaa galaksiryhmien välillä ja siksi välimatkat kasvavat. Se on eri asia.

        Esko Valtaoja:
        Galakseja voisi verrata rusinoihin pullataikinassa. Kun taikina nousee, rusinat etääntyvät toisistaan, vaikka eivät liiku taikinassa. Jos huomaat rusinan liikkuvan taikinan suhteen, se kannattaa jättää syömättä.

        Mitä hauskinta, niin nyt on löytynyt jo aikoinaan tiedettyjen karkulaistähtien lisäksi karkulaisgalaksejakin.

        https://astronomy.com/news/2015/04/astronomers-find-runaway-galaxies

        Joidenkin karkulaisten yksinäisyys ja erittäin suuri suhteellinen nopeus selittynee ainoastaan jollain ammoin tapahtuneella katastrofilla, esimerkiksi selkkauksesta hypermassiivisen mustan aukon kanssa, joka antoi galaksille vähän runtua, tuhoten suurimman osan ja heittäessä loput hylkiöksi kaiken ulkopuolelle, kauas muista galaksijoukoista.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Mitä hauskinta, niin nyt on löytynyt jo aikoinaan tiedettyjen karkulaistähtien lisäksi karkulaisgalaksejakin.

        https://astronomy.com/news/2015/04/astronomers-find-runaway-galaxies

        Joidenkin karkulaisten yksinäisyys ja erittäin suuri suhteellinen nopeus selittynee ainoastaan jollain ammoin tapahtuneella katastrofilla, esimerkiksi selkkauksesta hypermassiivisen mustan aukon kanssa, joka antoi galaksille vähän runtua, tuhoten suurimman osan ja heittäessä loput hylkiöksi kaiken ulkopuolelle, kauas muista galaksijoukoista.

        Kyllä ja näiden kohdalla puhutaan todellisista nopeuksista, eikä vain avaruuden laajenemisen aiheuttamasta etäisyyden kasvusta.

        Olen seurannut astronomiaa nöösipojasta eli lähes 50 vuotta. Sinä aikana tietämys on lisääntynyt huimasti.
        Toisaalta astronomia on aihe, josta julkaistaan lehtien tiedeosioissa myös kouhu-uutisi varmaan enemmän kuin mistään muusta tieteenalasta. Toimittajat tietävät sen kiinnostavan, mutta eivät vaivaudu tarkastamaan taustoja tai hakevat tarkoituksella raflaavia uutisia. Mitä siitä, jos kukaan ei enää vuoden päästä noteraa juttua.

        Se on osaltaan opettanut kriittisyyttä. Ihan kaikkea ei kannata uskoa, mitä joku tiedetoimittaja tieteellisestä läpimurrosta kirjoittaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ja näiden kohdalla puhutaan todellisista nopeuksista, eikä vain avaruuden laajenemisen aiheuttamasta etäisyyden kasvusta.

        Olen seurannut astronomiaa nöösipojasta eli lähes 50 vuotta. Sinä aikana tietämys on lisääntynyt huimasti.
        Toisaalta astronomia on aihe, josta julkaistaan lehtien tiedeosioissa myös kouhu-uutisi varmaan enemmän kuin mistään muusta tieteenalasta. Toimittajat tietävät sen kiinnostavan, mutta eivät vaivaudu tarkastamaan taustoja tai hakevat tarkoituksella raflaavia uutisia. Mitä siitä, jos kukaan ei enää vuoden päästä noteraa juttua.

        Se on osaltaan opettanut kriittisyyttä. Ihan kaikkea ei kannata uskoa, mitä joku tiedetoimittaja tieteellisestä läpimurrosta kirjoittaa.

        Nämä karkulaisgalaksit ovat juuri niitä pullataikinassa liikkuvia rusinoita. ; )


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Nämä karkulaisgalaksit ovat juuri niitä pullataikinassa liikkuvia rusinoita. ; )

        No niinpä. Valtaoja siis kehoittaa olemaan syömättä karkulaisgalakseja.


      • Anonyymi

        Käsittääkseni galakseja ei varsinaisesti kiihdytä mikään voima. Tuntematon "pimeä energia" luo uutta avaruutta ja galaksien välille syntyy lisää tyhjää tilaa. Galaksit itsessään liikkuvat sillä nopeudella kuin liikkuvat, mutta avaruutta on enemmän ja enemmän. Tuon takia galaksien loittonemisnopeus voi ylittää valonnopeuden, vaikka mikään galaksi ei kulje lähellekään valon nopeutta. Galaksien alkuperäinen nopeus on jäänne alkuräjähdyksestä. Pimeällä aineella on varmasti oma roolinsa nykyisissä nopeuksissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähän täsmennystä. Avaruuden laajeneminen tapahtuu vain siellä, missä gravitaatio ei dominoi ja Andromedan lähestyminen johtuu sen ja Linnunradan keskinäisestä vetovoimasta.

        Galaksit eivä kiidä universumin halki, vaan metrinen koordinaatisto kasvaa galaksiryhmien välillä ja siksi välimatkat kasvavat. Se on eri asia.

        Esko Valtaoja:
        Galakseja voisi verrata rusinoihin pullataikinassa. Kun taikina nousee, rusinat etääntyvät toisistaan, vaikka eivät liiku taikinassa. Jos huomaat rusinan liikkuvan taikinan suhteen, se kannattaa jättää syömättä.

        Tai siis tuo gravitaatio kompensoi sen avaruuden laajenemisen? Avaruus laajenee kyllä, mutta painovoima vetää kappaleet takaisin nippuun, koska se on valtavasti voimakkaampi voima pienemmillä matkoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähän täsmennystä. Avaruuden laajeneminen tapahtuu vain siellä, missä gravitaatio ei dominoi ja Andromedan lähestyminen johtuu sen ja Linnunradan keskinäisestä vetovoimasta.

        Galaksit eivä kiidä universumin halki, vaan metrinen koordinaatisto kasvaa galaksiryhmien välillä ja siksi välimatkat kasvavat. Se on eri asia.

        Esko Valtaoja:
        Galakseja voisi verrata rusinoihin pullataikinassa. Kun taikina nousee, rusinat etääntyvät toisistaan, vaikka eivät liiku taikinassa. Jos huomaat rusinan liikkuvan taikinan suhteen, se kannattaa jättää syömättä.

        Valtaoja ei osaa muutakuin heilutella käsiä kun aletaan puhumaan laajenevista tihentymistä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtaoja ei osaa muutakuin heilutella käsiä kun aletaan puhumaan laajenevista tihentymistä!

        No kun fysiikka ei tunne Savorisen lasjenevia tihentymiä, niin ei kai fysiikan professori niitä puhu, eikä edes heiluttele käsiään. Jos ei sitten pyörittele eturormiaan ohimoiden kohdalla?


    • Tuolla se olikin jo mainittu, Andromeda on sen verran "lähellä", että gravitaatio voittaa avaruuden laajenemisen. Kumminkin, törmätä on turhan vihainen verbi, Andromeda pikemminkin sulautuu tai yhdistyy Linnunrataan.

      • Anonyymi

        Ja se sulautuminen tapahtuu miljoonien vuosien aikana. Tähtititeilijöiden mukaan tähtien törmäykset ovat ko. prosessissa hyvin harvinaisia. Tilaa kun on ohitella.


      • Anonyymi

        OK. Galaksien keskustoissa lymyävät supermassiiviset mustat aukot ja käsittääkseni vetovoimat ovat aivan oma luokkaansa. Siisti tapahtuma tuo sulautuminen tuskin lienee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OK. Galaksien keskustoissa lymyävät supermassiiviset mustat aukot ja käsittääkseni vetovoimat ovat aivan oma luokkaansa. Siisti tapahtuma tuo sulautuminen tuskin lienee.

        Musta aukko ei ole mikään imuri. Ne toimivat aivan saman taivaanmekaniikan mukaan kuin mikä tahansa saman kokoinen massa. Mikä on siistiä ja mikä ei, lienee katsojan silmissä. Jonkun mielestä parin mustan aukon törmäys muutaman sadantuhannen valovuoden päässä voisi olla hyvinkin siistiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OK. Galaksien keskustoissa lymyävät supermassiiviset mustat aukot ja käsittääkseni vetovoimat ovat aivan oma luokkaansa. Siisti tapahtuma tuo sulautuminen tuskin lienee.

        Itse asiassa olen kuullut sellaisiakin simulaatiotuloksia, että Linnunradan ja Andromedan yhdistymisessä ei tapahdu varsinaisesti mitään. Esimerkiksi välttämättä yksikään tähti noin 1000 miljardista ei törmää toisiinsa. Minua kiinnostaisi tietää millainen tapahtuma on, kun meidän mustat aukot törmäävät, jos törmäävät. Paljon pienempienkin aukkojen törmäyksessä vapautui naurettava määrä energiaa. Tosin käsittääkseni tuo energia meni lähinnä aika-avaruuden aaltoihin ja aika-avaruus on niin jäykkää ettei niistä aalloista ollut kenellekään mitään vaaraa.

        Aiheena tuo on hyvin mielenkiintoinen ja jos jollain on viimeisintä tietoa asiasta, kuulisin mielelläni lisää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa olen kuullut sellaisiakin simulaatiotuloksia, että Linnunradan ja Andromedan yhdistymisessä ei tapahdu varsinaisesti mitään. Esimerkiksi välttämättä yksikään tähti noin 1000 miljardista ei törmää toisiinsa. Minua kiinnostaisi tietää millainen tapahtuma on, kun meidän mustat aukot törmäävät, jos törmäävät. Paljon pienempienkin aukkojen törmäyksessä vapautui naurettava määrä energiaa. Tosin käsittääkseni tuo energia meni lähinnä aika-avaruuden aaltoihin ja aika-avaruus on niin jäykkää ettei niistä aalloista ollut kenellekään mitään vaaraa.

        Aiheena tuo on hyvin mielenkiintoinen ja jos jollain on viimeisintä tietoa asiasta, kuulisin mielelläni lisää.

        Eräs arvailu mustien aukkojen törmäyksestä.
        Andromedan supermassiivinen musta aukko on suurempi kuin Linnunradan vastaava. Kun mustat aukot ovat lähellä toisiaan ne alkavat kieppua toistensa ympäri vetovoiman johdosta lähentyen toisiaan koko ajan kunnes kopsahtavat yhteen. Linnunradan musta aukko pienempänä lennähtää kovalla vauhdilla ties minne. Vrt kiväärin rekyyli.
        t. ketjun aloittaja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eräs arvailu mustien aukkojen törmäyksestä.
        Andromedan supermassiivinen musta aukko on suurempi kuin Linnunradan vastaava. Kun mustat aukot ovat lähellä toisiaan ne alkavat kieppua toistensa ympäri vetovoiman johdosta lähentyen toisiaan koko ajan kunnes kopsahtavat yhteen. Linnunradan musta aukko pienempänä lennähtää kovalla vauhdilla ties minne. Vrt kiväärin rekyyli.
        t. ketjun aloittaja

        Noinkin voi käydä ja on käynytkin toisissa galakseissa. Entä mitä tapahtuu jos kaksi noin massiivista mustaa aukkoa yhdistyvät yhdeksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noinkin voi käydä ja on käynytkin toisissa galakseissa. Entä mitä tapahtuu jos kaksi noin massiivista mustaa aukkoa yhdistyvät yhdeksi?

        Tulee yksi isompi musta aukko, ei kumminkaan massaltaan nuo kaksi aukkoa yhteensä, koska gravitaatioaallot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulee yksi isompi musta aukko, ei kumminkaan massaltaan nuo kaksi aukkoa yhteensä, koska gravitaatioaallot.

        Siinä voi vapautua aika paljon energiaa. Kahden noin 30 auringon massaisen mustan aukon yhdistyessä vapautui moninkertaisesti se määrä energiaa mitä koko muun universumin tähdet tuottivat samassa ajassa.


    • Anonyymi

      Lisäystä asiaan sen verran, että galakseilla kieppuu erilaisia kaasupyörteitä melko kaukana keskustasta ja kiekosta, ja ilmeisesti Andromedan ja Linnunradan välillä on jo "kosketus" näiden kaasupyörteiden "välityksellä", sen verran lähellä ovat jo toisiaan. Selvästi toistensa vaikutusalueella.
      Kun se aika koittaa, että yhdistyminen alkaa olla käsillä, taivas on varmaan todella upea, toisaalta Linnunrata läpi taivaan kuten nytkin, ja toisaalta kokonainen Andromedan galaksi siinä lähimaastossa.
      Sanoin joskus jo aika kauan sitten, että jos jossain kannattaisi ehkä olla, niin ehkä kuitenkin kiekon vastakkaisella puolella sitten kun yhdistyminen alkaa :-) En tiedä jakaisiko sitä kuinka innoissaan jännittää osumia, kun tähtiä viuhtoo ohi. Tosin "viuhtoo" on ehkä turhan dramaattinen ilmaisu asialle [yhdistyminen], joka tullee kestämään kaikenkaikkiaan satoja miljoonia vuosia.
      Muuten ei lisättävää siihen mitä on jo sanottu..

      • Anonyymi

        Taitaa vaan olla niin, että ihmiskunnasta ei ole muistoakaan jäljellä, kun yhdistymien alkaa varsinaisesti tapahtua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa vaan olla niin, että ihmiskunnasta ei ole muistoakaan jäljellä, kun yhdistymien alkaa varsinaisesti tapahtua.

        Katselin alla olevan linkin videon. Ihmiskuntaa tuskin on, kun piirileikki alkaa ja Maan kohdallakin alkavat olla viimeiset ajat.


    • Anonyymi
    • onko se ihan totta, että avaruus laajenee?
      Vai onko kyse vain siitä että kaikki liikkuu viuhkamaisesti pois jostain alkupisteestä?

      • Anonyymi

        Kaiken pitäisi olla laajenemisen ulkokuorella ja sisäpuolella on vähintään enimmäkseen tyhjää.


      • Anonyymi

        Missään tapauksessa kyse ei ole viuhkamaisesta liikkeestä poispäin alkupisteestä.
        Kosmologi Syksy Räsänen kirjoitti muutama vuosi takaperin blogissaan: "Avaruuden laajeneminen on jo järjellisen epäilyn ulkopuolella, mutta järjetön epäily..."

        Avaruuden jokainen piste BB teorian mukaan alkupiste. Kun avaruus aloitti inflatorisen laajenemisen, se koski kaikkia avaruuden pisteitä. Tilan metrinen koordinaatisto kasvoi moninkertaisella valonnopeudella. Sitä tarkoittaa kylmä alkuräjähdys, ei kolmeulotteisen tilan räjähdystä, jossa kappaleet sinkoutuvat räjähdyskeskipisteestä ulospäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaiken pitäisi olla laajenemisen ulkokuorella ja sisäpuolella on vähintään enimmäkseen tyhjää.

        Juuri tämä on aivan väärä käsitys. Avaruus on suuressa mittakaavassa erittäin homogeeninen.


    • Anonyymi

      Andromedan näkee kyllä sellaisena mössönä, on aika kaukana, näkyy se kyllä sellaisena mössönä :D

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      26
      1366
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      7
      1292
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      5
      1206
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      2
      1204
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      1
      1183
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      1
      1181
    7. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1177
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      2
      1154
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      3
      1139
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1130
    Aihe