Andromedan galaksi

Tuli vain mieleen, että mitä kauempana avaruudessa galaksit ova sitä todennäköisemmin ne etääntyvät meistä, miljardien valovuosien etäisyydellä ei siis tapahdu galaksien lähestymistä maasta katsottuna ollenkaan, voisi olettaa.

Eikö kyseinen havainto antaisi meille helpon tavan arvioida galaksijoukkojen todellista etäisyyttä maapallosta, eli onko tällaista tilastointia olemassa ja onko sitä käytetty koskaan etäisyyden arvioinnissa?

Galaksien loittoamisnopeus riippuu niiden etäisyydestä kuten kirjoitit.

Eikö tämä merkitse sitä, että määrätyn etäisyyden jälkeen, sanotaan vaikka 10 milj. valovuotta edempänä ei yksinkertaisesti voi olla lähestyviä galakseja maasta nähtynä.
Eli mainitsemasi 3 % meitä lähestyviä galakseja koko näkyvästä maailmankaikkeudesta tuntuu älyttömän suurelta luvulta.

Anonyymi kirjoitti:

Galaksien loittoamisnopeus riippuu niiden etäisyydestä kuten kirjoitit.

Eikö tämä merkitse sitä, että määrätyn etäisyyden jälkeen, sanotaan vaikka 10 milj. valovuotta edempänä ei yksinkertaisesti voi olla lähestyviä galakseja maasta nähtynä.
Eli mainitsemasi 3 % meitä lähestyviä galakseja koko näkyvästä maailmankaikkeudesta tuntuu älyttömän suurelta luvulta.

Lue lisää

Tuosta 3% luvusta en voi mennä aivan 100% takuuseen, mutta minulla on lähde, jota pidän luotettavana. 10 miljoonaa valovuotta on liian vähän kyllä. Ainakin mitä tulee avaruuden laajenemisesta johtuvaan etäisyyden kasvuun.

Anonyymi kirjoitti:

Galaksien loittoamisnopeus riippuu niiden etäisyydestä kuten kirjoitit.

Eikö tämä merkitse sitä, että määrätyn etäisyyden jälkeen, sanotaan vaikka 10 milj. valovuotta edempänä ei yksinkertaisesti voi olla lähestyviä galakseja maasta nähtynä.
Eli mainitsemasi 3 % meitä lähestyviä galakseja koko näkyvästä maailmankaikkeudesta tuntuu älyttömän suurelta luvulta.

Lue lisää

Minustakin tuntuu varsin suurelta tuo 3 %. Mihin lähteeseen mahtaa perustua.

10 miljoonaa valovuotta on suuressa gravitaation yhteen liittämässä galaksijoukossa vielä melko lyhyt matka. Paikallinen ryhmä n. 50 galaksia, johon linnunrata kuuluu, on osa Launikean superjoukkoa, johon kuuluu n. 100 000 galaksia. Neitsyen superjoukko, joka on osa Launikean superjoukkoa sisältää satakunta pientä galaksijoukkoa ja on halkaisijaltaan 110 miljoonaa valovuotta. Superjoukkoja gravitaatio ei enää mahdollisesti pidä kasassa, mutta se "vapaasti laajeneva avaruus" taitaa löytyä vasta jostain 100 miljoonnan valovuoden päästä.

Oikokaa te, joilla on parempaa tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Minustakin tuntuu varsin suurelta tuo 3 %. Mihin lähteeseen mahtaa perustua.

10 miljoonaa valovuotta on suuressa gravitaation yhteen liittämässä galaksijoukossa vielä melko lyhyt matka. Paikallinen ryhmä n. 50 galaksia, johon linnunrata kuuluu, on osa Launikean superjoukkoa, johon kuuluu n. 100 000 galaksia. Neitsyen superjoukko, joka on osa Launikean superjoukkoa sisältää satakunta pientä galaksijoukkoa ja on halkaisijaltaan 110 miljoonaa valovuotta. Superjoukkoja gravitaatio ei enää mahdollisesti pidä kasassa, mutta se "vapaasti laajeneva avaruus" taitaa löytyä vasta jostain 100 miljoonnan valovuoden päästä.

Oikokaa te, joilla on parempaa tietoa.

Lue lisää

Avaruus siis laajenee kaikkialla riippumatta painovoimasta. 100 miljoonan valovuoden etäisyydellä olevat kappaleet loittonevat vähintään 2000 km/s tuon takia ja sitten sen galaksin oma nopeus lisäksi tai pois. Se on reilusti alle %1 valon nopeudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta 3% luvusta en voi mennä aivan 100% takuuseen, mutta minulla on lähde, jota pidän luotettavana. 10 miljoonaa valovuotta on liian vähän kyllä. Ainakin mitä tulee avaruuden laajenemisesta johtuvaan etäisyyden kasvuun.

Lue lisää

Andromeda törmää/sulautuu linnunrataan noin 5 miljardin vuoden päästä.
Aurinko on silloin jo kanssa kabut!

Anonyymi kirjoitti:

Avaruus siis laajenee kaikkialla riippumatta painovoimasta. 100 miljoonan valovuoden etäisyydellä olevat kappaleet loittonevat vähintään 2000 km/s tuon takia ja sitten sen galaksin oma nopeus lisäksi tai pois. Se on reilusti alle %1 valon nopeudesta.

Lue lisää

Avaruuden kohteet eivät etäänny toisistaan siellä, missä painovoima dominoi. Jos superjoukko on painovoiman yhteen kahlitsema (jota kaikki sen galaksit eivät enää välttämättä ole), ei joukon koko kasva kuvaamallasi tavalla.

Wikisen:
"Metrinen laajeneminen on alkuräjähdysteorian perusilmiö. Matemaattisesti sitä mallinnetaan Fridmanin-Lemaîtren-Robertsonin-Walkerin metriikalla, ja se kuuluu tuntemamme maailman­kaikkeuden perus­ominaisuuksiin. Malli on kuitenkin pätevä vain suurilla etäisyyksillä, suunnilleen galaksijoukkojen läpimitasta ylöspäin. Sitä pienemmillä etäisyyksillä ainetta pitävät koossa gravitaatiovoimat, minkä vuoksi pienemmät kohteet eivät ajan kuluessa laajene maailman­kaikkeuden yleisen laajenemisen myötä."

Vähän täsmennystä. Avaruuden laajeneminen tapahtuu vain siellä, missä gravitaatio ei dominoi ja Andromedan lähestyminen johtuu sen ja Linnunradan keskinäisestä vetovoimasta.

Galaksit eivä kiidä universumin halki, vaan metrinen koordinaatisto kasvaa galaksiryhmien välillä ja siksi välimatkat kasvavat. Se on eri asia.

Esko Valtaoja:
Galakseja voisi verrata rusinoihin pullataikinassa. Kun taikina nousee, rusinat etääntyvät toisistaan, vaikka eivät liiku taikinassa. Jos huomaat rusinan liikkuvan taikinan suhteen, se kannattaa jättää syömättä.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän täsmennystä. Avaruuden laajeneminen tapahtuu vain siellä, missä gravitaatio ei dominoi ja Andromedan lähestyminen johtuu sen ja Linnunradan keskinäisestä vetovoimasta.

Galaksit eivä kiidä universumin halki, vaan metrinen koordinaatisto kasvaa galaksiryhmien välillä ja siksi välimatkat kasvavat. Se on eri asia.

Esko Valtaoja:
Galakseja voisi verrata rusinoihin pullataikinassa. Kun taikina nousee, rusinat etääntyvät toisistaan, vaikka eivät liiku taikinassa. Jos huomaat rusinan liikkuvan taikinan suhteen, se kannattaa jättää syömättä.

Lue lisää

Mitä hauskinta, niin nyt on löytynyt jo aikoinaan tiedettyjen karkulaistähtien lisäksi karkulaisgalaksejakin.

https://astronomy.com/news/2015/04/astronomers-find-runaway-galaxies

Joidenkin karkulaisten yksinäisyys ja erittäin suuri suhteellinen nopeus selittynee ainoastaan jollain ammoin tapahtuneella katastrofilla, esimerkiksi selkkauksesta hypermassiivisen mustan aukon kanssa, joka antoi galaksille vähän runtua, tuhoten suurimman osan ja heittäessä loput hylkiöksi kaiken ulkopuolelle, kauas muista galaksijoukoista.

Kollimaattori kirjoitti:

Mitä hauskinta, niin nyt on löytynyt jo aikoinaan tiedettyjen karkulaistähtien lisäksi karkulaisgalaksejakin.

https://astronomy.com/news/2015/04/astronomers-find-runaway-galaxies

Joidenkin karkulaisten yksinäisyys ja erittäin suuri suhteellinen nopeus selittynee ainoastaan jollain ammoin tapahtuneella katastrofilla, esimerkiksi selkkauksesta hypermassiivisen mustan aukon kanssa, joka antoi galaksille vähän runtua, tuhoten suurimman osan ja heittäessä loput hylkiöksi kaiken ulkopuolelle, kauas muista galaksijoukoista.

Lue lisää

Kyllä ja näiden kohdalla puhutaan todellisista nopeuksista, eikä vain avaruuden laajenemisen aiheuttamasta etäisyyden kasvusta.

Olen seurannut astronomiaa nöösipojasta eli lähes 50 vuotta. Sinä aikana tietämys on lisääntynyt huimasti.
Toisaalta astronomia on aihe, josta julkaistaan lehtien tiedeosioissa myös kouhu-uutisi varmaan enemmän kuin mistään muusta tieteenalasta. Toimittajat tietävät sen kiinnostavan, mutta eivät vaivaudu tarkastamaan taustoja tai hakevat tarkoituksella raflaavia uutisia. Mitä siitä, jos kukaan ei enää vuoden päästä noteraa juttua.

Se on osaltaan opettanut kriittisyyttä. Ihan kaikkea ei kannata uskoa, mitä joku tiedetoimittaja tieteellisestä läpimurrosta kirjoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ja näiden kohdalla puhutaan todellisista nopeuksista, eikä vain avaruuden laajenemisen aiheuttamasta etäisyyden kasvusta.

Olen seurannut astronomiaa nöösipojasta eli lähes 50 vuotta. Sinä aikana tietämys on lisääntynyt huimasti.
Toisaalta astronomia on aihe, josta julkaistaan lehtien tiedeosioissa myös kouhu-uutisi varmaan enemmän kuin mistään muusta tieteenalasta. Toimittajat tietävät sen kiinnostavan, mutta eivät vaivaudu tarkastamaan taustoja tai hakevat tarkoituksella raflaavia uutisia. Mitä siitä, jos kukaan ei enää vuoden päästä noteraa juttua.

Se on osaltaan opettanut kriittisyyttä. Ihan kaikkea ei kannata uskoa, mitä joku tiedetoimittaja tieteellisestä läpimurrosta kirjoittaa.

Lue lisää

Nämä karkulaisgalaksit ovat juuri niitä pullataikinassa liikkuvia rusinoita. ; )

Kollimaattori kirjoitti:

Nämä karkulaisgalaksit ovat juuri niitä pullataikinassa liikkuvia rusinoita. ; )

No niinpä. Valtaoja siis kehoittaa olemaan syömättä karkulaisgalakseja.

Käsittääkseni galakseja ei varsinaisesti kiihdytä mikään voima. Tuntematon "pimeä energia" luo uutta avaruutta ja galaksien välille syntyy lisää tyhjää tilaa. Galaksit itsessään liikkuvat sillä nopeudella kuin liikkuvat, mutta avaruutta on enemmän ja enemmän. Tuon takia galaksien loittonemisnopeus voi ylittää valonnopeuden, vaikka mikään galaksi ei kulje lähellekään valon nopeutta. Galaksien alkuperäinen nopeus on jäänne alkuräjähdyksestä. Pimeällä aineella on varmasti oma roolinsa nykyisissä nopeuksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän täsmennystä. Avaruuden laajeneminen tapahtuu vain siellä, missä gravitaatio ei dominoi ja Andromedan lähestyminen johtuu sen ja Linnunradan keskinäisestä vetovoimasta.

Galaksit eivä kiidä universumin halki, vaan metrinen koordinaatisto kasvaa galaksiryhmien välillä ja siksi välimatkat kasvavat. Se on eri asia.

Esko Valtaoja:
Galakseja voisi verrata rusinoihin pullataikinassa. Kun taikina nousee, rusinat etääntyvät toisistaan, vaikka eivät liiku taikinassa. Jos huomaat rusinan liikkuvan taikinan suhteen, se kannattaa jättää syömättä.

Lue lisää

Tai siis tuo gravitaatio kompensoi sen avaruuden laajenemisen? Avaruus laajenee kyllä, mutta painovoima vetää kappaleet takaisin nippuun, koska se on valtavasti voimakkaampi voima pienemmillä matkoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän täsmennystä. Avaruuden laajeneminen tapahtuu vain siellä, missä gravitaatio ei dominoi ja Andromedan lähestyminen johtuu sen ja Linnunradan keskinäisestä vetovoimasta.

Galaksit eivä kiidä universumin halki, vaan metrinen koordinaatisto kasvaa galaksiryhmien välillä ja siksi välimatkat kasvavat. Se on eri asia.

Esko Valtaoja:
Galakseja voisi verrata rusinoihin pullataikinassa. Kun taikina nousee, rusinat etääntyvät toisistaan, vaikka eivät liiku taikinassa. Jos huomaat rusinan liikkuvan taikinan suhteen, se kannattaa jättää syömättä.

Lue lisää

Valtaoja ei osaa muutakuin heilutella käsiä kun aletaan puhumaan laajenevista tihentymistä!

Anonyymi kirjoitti:

Valtaoja ei osaa muutakuin heilutella käsiä kun aletaan puhumaan laajenevista tihentymistä!

No kun fysiikka ei tunne Savorisen lasjenevia tihentymiä, niin ei kai fysiikan professori niitä puhu, eikä edes heiluttele käsiään. Jos ei sitten pyörittele eturormiaan ohimoiden kohdalla?

Ja se sulautuminen tapahtuu miljoonien vuosien aikana. Tähtititeilijöiden mukaan tähtien törmäykset ovat ko. prosessissa hyvin harvinaisia. Tilaa kun on ohitella.

OK. Galaksien keskustoissa lymyävät supermassiiviset mustat aukot ja käsittääkseni vetovoimat ovat aivan oma luokkaansa. Siisti tapahtuma tuo sulautuminen tuskin lienee.

Anonyymi kirjoitti:

OK. Galaksien keskustoissa lymyävät supermassiiviset mustat aukot ja käsittääkseni vetovoimat ovat aivan oma luokkaansa. Siisti tapahtuma tuo sulautuminen tuskin lienee.

Lue lisää

Musta aukko ei ole mikään imuri. Ne toimivat aivan saman taivaanmekaniikan mukaan kuin mikä tahansa saman kokoinen massa. Mikä on siistiä ja mikä ei, lienee katsojan silmissä. Jonkun mielestä parin mustan aukon törmäys muutaman sadantuhannen valovuoden päässä voisi olla hyvinkin siistiä.

Anonyymi kirjoitti:

OK. Galaksien keskustoissa lymyävät supermassiiviset mustat aukot ja käsittääkseni vetovoimat ovat aivan oma luokkaansa. Siisti tapahtuma tuo sulautuminen tuskin lienee.

Lue lisää

Itse asiassa olen kuullut sellaisiakin simulaatiotuloksia, että Linnunradan ja Andromedan yhdistymisessä ei tapahdu varsinaisesti mitään. Esimerkiksi välttämättä yksikään tähti noin 1000 miljardista ei törmää toisiinsa. Minua kiinnostaisi tietää millainen tapahtuma on, kun meidän mustat aukot törmäävät, jos törmäävät. Paljon pienempienkin aukkojen törmäyksessä vapautui naurettava määrä energiaa. Tosin käsittääkseni tuo energia meni lähinnä aika-avaruuden aaltoihin ja aika-avaruus on niin jäykkää ettei niistä aalloista ollut kenellekään mitään vaaraa.

Aiheena tuo on hyvin mielenkiintoinen ja jos jollain on viimeisintä tietoa asiasta, kuulisin mielelläni lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa olen kuullut sellaisiakin simulaatiotuloksia, että Linnunradan ja Andromedan yhdistymisessä ei tapahdu varsinaisesti mitään. Esimerkiksi välttämättä yksikään tähti noin 1000 miljardista ei törmää toisiinsa. Minua kiinnostaisi tietää millainen tapahtuma on, kun meidän mustat aukot törmäävät, jos törmäävät. Paljon pienempienkin aukkojen törmäyksessä vapautui naurettava määrä energiaa. Tosin käsittääkseni tuo energia meni lähinnä aika-avaruuden aaltoihin ja aika-avaruus on niin jäykkää ettei niistä aalloista ollut kenellekään mitään vaaraa.

Aiheena tuo on hyvin mielenkiintoinen ja jos jollain on viimeisintä tietoa asiasta, kuulisin mielelläni lisää.

Lue lisää

Eräs arvailu mustien aukkojen törmäyksestä.
Andromedan supermassiivinen musta aukko on suurempi kuin Linnunradan vastaava. Kun mustat aukot ovat lähellä toisiaan ne alkavat kieppua toistensa ympäri vetovoiman johdosta lähentyen toisiaan koko ajan kunnes kopsahtavat yhteen. Linnunradan musta aukko pienempänä lennähtää kovalla vauhdilla ties minne. Vrt kiväärin rekyyli.
t. ketjun aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

Eräs arvailu mustien aukkojen törmäyksestä.
Andromedan supermassiivinen musta aukko on suurempi kuin Linnunradan vastaava. Kun mustat aukot ovat lähellä toisiaan ne alkavat kieppua toistensa ympäri vetovoiman johdosta lähentyen toisiaan koko ajan kunnes kopsahtavat yhteen. Linnunradan musta aukko pienempänä lennähtää kovalla vauhdilla ties minne. Vrt kiväärin rekyyli.
t. ketjun aloittaja

Lue lisää

Noinkin voi käydä ja on käynytkin toisissa galakseissa. Entä mitä tapahtuu jos kaksi noin massiivista mustaa aukkoa yhdistyvät yhdeksi?

Anonyymi kirjoitti:

Noinkin voi käydä ja on käynytkin toisissa galakseissa. Entä mitä tapahtuu jos kaksi noin massiivista mustaa aukkoa yhdistyvät yhdeksi?

Tulee yksi isompi musta aukko, ei kumminkaan massaltaan nuo kaksi aukkoa yhteensä, koska gravitaatioaallot.

Anonyymi kirjoitti:

Tulee yksi isompi musta aukko, ei kumminkaan massaltaan nuo kaksi aukkoa yhteensä, koska gravitaatioaallot.

Siinä voi vapautua aika paljon energiaa. Kahden noin 30 auringon massaisen mustan aukon yhdistyessä vapautui moninkertaisesti se määrä energiaa mitä koko muun universumin tähdet tuottivat samassa ajassa.

Taitaa vaan olla niin, että ihmiskunnasta ei ole muistoakaan jäljellä, kun yhdistymien alkaa varsinaisesti tapahtua.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa vaan olla niin, että ihmiskunnasta ei ole muistoakaan jäljellä, kun yhdistymien alkaa varsinaisesti tapahtua.

Katselin alla olevan linkin videon. Ihmiskuntaa tuskin on, kun piirileikki alkaa ja Maan kohdallakin alkavat olla viimeiset ajat.

Kaiken pitäisi olla laajenemisen ulkokuorella ja sisäpuolella on vähintään enimmäkseen tyhjää.

Missään tapauksessa kyse ei ole viuhkamaisesta liikkeestä poispäin alkupisteestä.
Kosmologi Syksy Räsänen kirjoitti muutama vuosi takaperin blogissaan: "Avaruuden laajeneminen on jo järjellisen epäilyn ulkopuolella, mutta järjetön epäily..."

Avaruuden jokainen piste BB teorian mukaan alkupiste. Kun avaruus aloitti inflatorisen laajenemisen, se koski kaikkia avaruuden pisteitä. Tilan metrinen koordinaatisto kasvoi moninkertaisella valonnopeudella. Sitä tarkoittaa kylmä alkuräjähdys, ei kolmeulotteisen tilan räjähdystä, jossa kappaleet sinkoutuvat räjähdyskeskipisteestä ulospäin.

Anonyymi kirjoitti:

Kaiken pitäisi olla laajenemisen ulkokuorella ja sisäpuolella on vähintään enimmäkseen tyhjää.

Juuri tämä on aivan väärä käsitys. Avaruus on suuressa mittakaavassa erittäin homogeeninen.