Rentoa elämää maahanmuuutttaja lähiöissä

3-rappuisen kerrostalomme yhdessä asunnossa asui romaniperhe. Oli oli turvallista koska suunnilleen kerran kuukaudessa pimeälle takapihalle porhalsi poliisiauto ja pollarit tutkivat lamppujen kanssa pensaikot.

Kyseisen rapun muilla asukeilla oli turvallinen olo koska milloinkaan ei ollut epäselvää olivatko ko. romanit elossa. Samoin oli ilmiselvää, että heidän vieraansa viihdyttivät kyseistä perhettä pitkälle aamuyöhön. Muiden asukkien ei tarvinnut ponnistella tuon vuoksi koska romanit pitivät huomaavaisesti asunnon käytävän oven auki.

Kerran heille sattui vahinko. Ovi lompsahti kiinni romanijengin ollessa iltapäivällä pihalla.
Asunnon avaimet olivat sisällä. Kaikkeen valmiit romanit ottiva autonsa takakontista kirveen jolla suurensivat postiluukkua sen verran, että ulottuivat oven sisäpuolen lukkoon.
Samalla helpottui postin jakelijan työ.

Jostakin käsittämättömästä syystä ko. romanit eivät viihtyneet keskusta asunnossa vaan muuttivat pois.
Viimeinen lahja kohdistui taloyhtiön pesulaan. Pesukone oli ollut kolikoilla toimiva vanha vekotin. Kekseliäät tummat repivät seinästä irti ja mukaansa kolikkokoneen joten taloyhtiön oli uusittava tekniikka pesukonetta myöten.

Suomalaisten sisukkuutta osoittaa se, ettei kukaan talon asukkaista, ei edes kyseisen rappukäytävän asujista ole valittanut tummien lähdön jälkeistä, kalmiston omaista hiljaisuutta. Sopii ilmeisesti työssä käyville ja eläkeläisille.

Pian on asunto lisäsi remontikuntoon mäsättynä, näitten alkuasukasmaisuudella