Laguksen panssaridivisioonan jääkäriprikaati imettiin niin kuiviin kesällä 1944 että Vuosalmen taisteluissa sen täydennysmiehet koostuivat pääasiassa 1901-1909 syntyneistä vanhoista ukoista joiden hermot eivät kestäneet taisteluja. Karkuruutta ja hiippareita on konsanaan jopa enemmän kuin tavallisissa jv-pataljoonissa. Laguksen valiojoukoista oli turhaa enää puhua mitään. Vuosalmella menehtyneistä jääkäreistä 33% oli 35-vuotta tai vanhempia.
Kesäkuussa menehtyneistä 63% oli korkeintaan 24-vuotiaita.
Kesäkuussa menehtyneistä 63% oli korkeintaan 24-vuotiaita.
Vastaukset 67
Vanhimmat
Ajalla+7.7-19.7.44+taistelujen+takia+menehtyneistä+16.2%+oli+1900-09+syntyneitä.++On+ylipäätänsä+syytä+kyseenalaistaa+väitettä+että+"Suomen+armeija+jatkosodan+lopussa+oli+vahvempi+kuin+koskaan+sodan+aikana"+kun+kuolleista+näinkin+suuri+osa+oli+35-vuotta+tai+vanhempia.+Ei+vanhoista+ukoista+ole+taistelujoukkoihin.
Kyllä heistä oli ja PS-divisioona täytti tehtävänsä loppuun saakka.
Niinpä, koska rintama ei murtunut ja Suomea ei miehitetty. Kyllä nämä iäkkäämmätkin ukot suuren kiitoksen ansaitsevat.
kaikki yli 35v pois reservistä, möhömahaisia juoppoja kaikki, saavat sydärin jo ajatuksesta 'mennä metsään ilman fiskarsin pikkukirvestä '
Metsään? Ei nykyään sotia käydä missään metsissä, muuta kuin varusmiesten leikityksessä. intissä.
》》Niinpä, koska rintama ei murtunut ja Suomea ei miehitetty.《《
Tuosta ei kyllä Panssaridivisioona ollut kertaakaan vastuussa!!!
Suomen Sota 1941-45- kirja osassa 7 kertoo Vuosalmelta 1944: "jääkäripataljoonien täydennysmiehet karkailivat ja tappiot kasvoivat suuriksi."
Siis sotahistorian kirja v. 1960 totesi surullisen totuuden: panssaridivisioonan jääkäripataljoonien taso romahti kesällä 1944. Tappiot Kannaksella ja VKT-linjalla pakottivat ottamaan yksikköihin ainesta joista ei ollut oikein sotahommiin, ei ainakaan taistelujoukoissa.
Tosiasiassa armeijan taistelujoukkojen paras osa koostui aina 19-25 vuotiaista miehistä. 7 nuorinta ikäluokkaa. Jo jatkosodan hyökkäysvaiheessa nähtiin että talvisodan karjut olivat pehmeitä poikia. Ässärykmentti kieltäytyi syksyllä hyökkäämästä. Oli ikävä jo kotiin mamman viereen nukkumaan. Traagisinta ei ollut se että nuoria miehiä uhrattiin vaan että rintamalle retuutettiin 40-vuotiaita ukkoja. Sen ajan nelikymppiset oli usein työn kuluttamia ja verrattavissa tämän päivän kuuskymppisiin. Maksettiin talvisodan verihinnan seurausta: liian vähän nuorta sopivampaa ainesta taistelujoukkoihin. Heinäkuussa 1944 kohdattiin taas tämä sama tuttu ilmiö kuin mitä kesällä 1941 ja talvisodan viime viikkoina: vanhoihin ukkoihin turvautuminen merkitsee miehistötason laskua.
Jatkosodan alussa nuorimmat talvisodan veteraanit olivat peräti 21- vuotiaita. Muutenkin sotilaan optimaalinen ikä on hieman alle 30- vuotiaana. Siihen mennessä harkinta on kypsynyt ja fysiikka vielä huipussaan. Lihasmassa suurempi kuin 20-kymppisellä.
Vanhaksi ukoksi lasketaan sotilaallisessa mielessä yli 35- vuotiaat. Vuonna 1941 tämä joukko oli v. 1906 syntyneet tai vanhemmat. Talvisodan veteraaneista ei siis ollut vanhoja v. 1907-1920 syntyneet.
Stalinin miehistölaarissa alkoi kirstunpohja jo paistaa, sillä vitjaan tuli yli 60 vuotiaita ja päälle 15 vuotiaita. Myös naisia oli paljon sotatehtävissä!
TÄMÄ miehistöaineiston laskupuolestaan ei stallaria juuri huoleta!
Talvisodassa tuodusta täydennysmiehistöstä raportoitiin ensimmäisen taistelun jälkeen lakoonisesti: "eivät kestäneet".
Tällaista se on kun 3.85 miljoonan asukkaan valtio rakentaa 450 000 maa-armeijan ja puolustusvoimat mobilisoi yli 500 000 miestä. Vuonna 1941-44 Suomen kokoinen maa olisi voinut - ottamalla huomioon että 100 000 vanhemman ikäluokan sotilasta olisi pidetty täysin toisarvoisissa tehtävissä kaukana etulinjasta voinut maksimissaan rakentaan 12 divisioonan maavoimat. Eikä nekään koskaan olisi saaneet kokea kuin korkeintaan 20 000 miehen vuotuiset peruuttamattomat tappiot joihin lasketaan mukaan myös invalidisoituneet sotilaat.
Ikäluokkien suuruudet (kutsuntojen kautta saadut) keskimäärin 27 000.
Suomessa olisi voitu laskea palvelukseenastumisikää 16-vuoteen. Perinteisesti armeija käsittää ikäluokat 16-60v.
Onpahan+ollut+panssaridivisioonan+jääkäripataljoonat+melkoista+rupusakkia+Vuosalmen+aikaan+jos+lähes+kolmasosa+menehtyineistäkin+ollut+vuosina+1900-1909+syntyneitä.+Kun+näissä+porukoissa+oli+vielä+keskimääräistä+enemmän+hiippareita+niin+osuus+sotilaista+on+voinut+olla+yli+35%.+Niin+on+kaivettu+torjuntataistelun+loppuvaiheessa+taas+kerran+talvisodan+tapaan+"tynnörin+pohjia"+jotta+on+saatu+miesvahvuudet+nousemaan.+
Sinne Vuoksen rantapöpelikköön jäivät vanjat vihottelee, kun eivät pitemmälle yrityksistä huolimatta päässeet.
"Panssaridivisioonan vastahyökkäys 10-11.7 yöllä epäonnistui eikä edennyt juuri lähtöasemia kauemmaksi. Jääkäripataljoonien täydennysmiehet karkailivat ja tappiot kasvoivat suuriksi. Täydennysmiesten hiippailu oli yleistä kaikissa joukko-osastoissa taistelujen tuimimmassa tiimellyksessä. Tulenkestävien veteraanien harvojen ketjujen tehtäväksi tuli pitää asemat."
Suomen Sota 1941-45, osa 7
On myös muistettava se mistä Ville Kivimäki tutkimuksessaan mainitsi. Yksiköt joissa oli paljon vanhoja miehiä olivat hengeltään selvästi huonompia kuin nuorista miehistä koostuneet yksiköt. Suomi oli kuitenkin kärsinyt 9.6-7.7.44 niin suuria tappioita ja karkuruus veloitti yksiköitä merkittävästi yhä että näihin homekorviin oli pakko turvautua. Tulokset eivät olleet Vuosalmella mitenkään erityisen rohkaisevia.
Kun Tiihonen kirjoitti siitä kuinka Kannaksen taistelujen loppupuoliskolla puna-armeija toi entisen menetetyn kaaderin tilalle heikommin koulutettuja, vanhojen ikäluokkien miehiä, vähemmistökansallisuuksia, toipilaita ja "tärähtäneitä" niin näyttää siltä että monilta osin sama tilanne oli myös suomalaisilla. Molempien osapuolten joukkojen taso heikkeni kesäkuun 1944 alkuvaiheen jälkeen. Nuorempaa ainesta oli menetetty paljon molemmin puolin. Neuvostoliitolla vain oli todennäköisesti ainakin 50 kertaa suuremmat miesresurssit sillä NL:n 1920-luvun ikäluokat olivat todella suuret suhteessa esim. Weimarin Saksan matalan syntyvyyden tuomiin ikäluokkiin Hitlerille.
Tiihonen ei tietenkään tästä Suomen joukkojen heikentyneestä tilanteesta maininnut paljoa mitään. Mutta nämä tosiasiat on tiedetty jo pitkään ja siltä osin voidaankin todeta että Tiihosen tutkimus on lievästi sanottuna valikoiva ja jotenkin 1990-luvun nousevan uusisänmaallisuuden hengen tuotetta.
Tuo NL:n suuret ikäluokat 1920-l. on propagandaa, ikäluokat olivat siellä todellisuudessa pieniä. Lapsikuolleisuus oli valtavaa juuri sisällissodan jälkeen ja maatalouden kollektivisointi lisäsi nälänhätää.
Tilastonikkarit keksivät lisätä 'syntyvyyttä' hämätäkseen ulkovaltoja ja näyttääkseen kommunistisen järjestelmän tehokkuutta.
Jos oli Suomi lopussa 1944, niin paljon pahemmin oli asiat Neuvostoliitossa. Rintamalle piti lähettää lapsia, naisia ja vanhoja eläkeukkoja.
Neuvostoliitossa oli erittäin korkea syntyvyys vuosina 1922-29. Saksassa puolestaan vuoden 1920 jälkeen hyvin pieni. Esim 1943 Saksa kykeni uudesta kutsuntaikäluokasta rekrytoimaan vain noin 540 000. Tämä oli Suomen radiotiedustelun saaman analyysin tulos. Saksassa syntyvyys kynti matalalla aina vuoteen 1933 asti. Sitten kohosi. Tämä tietenkin aikanaan hyödytti Saksan Liittotasavalla taloudellista elpymistä. Mutta Weimarin Saksan lahja Hitlerille oli: pienet kutsuntaikäisten ikäluokat vuoden 1941 jälkeen.
Vuoden 1941 kesäkuussa väestötilanteen mukaan NL:ssa oli miespuolista väestöä
15–19 vuotiaat: 11 092 000
20–34 vuotiaat: 24 948 000
35–49 vuotiaat: 18 497 000
Kuten tilastosta huomataan 15-19 vuotiaita siis 1922-1926 syntyneitä keskimäärin 2 218 400 per ikäluokka. 20-34 vuotiaita, siis 1907-1921 syntyneitä keskimäärin 1 663 200 per ikäluokka ja 35-49 vuotiaita eli 1892-1906 syntyneitä 1 233 134 per ikäluokka.
Siinä vaiheessa kun tultiin tilanteeseen jossa alettiin rekrytoimaan 1920-luvulla syntyneitä, esim. 1922-26 Neuvostoliitolla oli ottaa paljon suurempia ikäluokkia kun edelliset kun taas Natsi-Saksalla Weimarin matalan syntyvyyden takia yhä pienempiä ikäluokkia.
https://en.wikipedia.org/wiki/World_War_II_casualties_of_the_Soviet_Union
Neuvostoliiton korkea syntyvyys 1922-1929 on tosiasia joka kumoaa mm. John Mosierin käsityksen jonka mukaan Natsi-Saksan ja NL:n miehistösuhde olisi ollut vain 1:2. Nimittäin nuorten ikäluokkien osalta NL:lla oli tykinruokaa yli 3 kertaa enemmän. Kriittisessä vaiheessa Natsi-Saksan tykinruoan halutuin aines, nuoret miehet olivat ikäluokaltaan liian pieniä.
Yhtä+asiaa+saa+ihmetellä.+Kaikissa+armeijoissa+valjastetaan+nuoremmat+ikäluokat+aina+läpimurto-+ja+ensiportaan+joukkoihin+joissa+tappiot+ovat+rajuimmat.+Mutta+Krivosheevin+taulukon+mukaan+sodassa+menehtyistä+miehistä+kaikkein+vähiten+on+näitä+vuonna+1922-26+syntyineitä+("vain"+9.6%)+kun+taas+1907-1921+syntyneistä+36.1%+ja+1892-1906+syntyneistä+33.2%.+Tietenkin+nämä+1926+syntyneet+ovat+olleet+tulessa+vasta+oikeastaan+1944-45+mutta+tuolla+jaksolla+kokonaistappiot+olivat+vielä+erittäin+suuret:+9+892+148+miestä+eli+36%+koko+sodan+kokonaistappiosta.++Ja+joka+tapauksessa+v.+1922+syntyneet+heitettiin+peliin+jo+viimeistään+1942+alkupuoliskolla.+
"15–19 vuotiaat: 11 092 000"
Kaikki eivät olleet käytettävissä ja läntisen Ukrainan nuoret pojat saavat olla kiitollisia että meni aina vuoden 1944 loppuun ennenkuin "pääsivät" puna-armeijaan. Riippuen miten kauan sotilaskoulutus kesti heillä oli hyvät mahdollisuudet säilyttää henkensä kun sota päättyi toukokuun alussa 1945.
Lisäksi lukemaan liittyy myös Baltian ja itäisen Puolan väestöä joille ryssäläisyys ei ollut luultavasti mikään haluttu olotila. Saksan miehitys todellakin saattoi pelastaa monen nuorukaisen hengen. Saisivat olla kiitollisia, vai mitä taistolaiset?
-Krivosheevin tilastoissa -
Kuka tuon ukon höpinöitä enää uskoo?
RasPutin varmaankin... tämmöisiä nämä venäläiset historian "tutkijat" on kautta linjan:
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1255098
'Vuosalmella+menehtyneistä+jääkäreistä+33%+oli+35-vuotta+tai+vanhempia.'
Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut.
Nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät.
Panssaridivisioonan jääkärien hiipparointi Vuosalmella on tunnettu asia. Varmasti nolo Lagukselle. Hän ajatti nuoren pystyvämmän porukansa kuiviin Kuuterselän ja Tali-Leitimojärven vastaiskuissa. Sitten olikin tankki tyhjä ja vastuu Ihantalassa annettiin 6.D:n Einar Vihmalle ja 18.D:n tykistökomentaja Lucanderille. Laguksen hanuilla oli maitohapot jaloissa.
Mistä tappiot johtuivat? NL liittoutui natsi-Saksan kanssa syyskesällä 1939 ja allekirjoittivat sopimukset hyökkäämisestä mm. Puolaan, Suomeen ja Baltiaan sekä työnjaosta ko. operaatioissa. Neuvostoliiton johdossa oli pientä epäröintiä hyökkäyksen onnistumisessa Suomen osalta ja hämäyksenä yrittivät päästä pääpuolustusasemasta eli ns. Mannerheim-linjasta läpi neuvotteluvaatimuksilla. Kun tämä pelottelu ei onnistunut, piti laittaa puna-armeija asialle. Ensimmäinen hyökkäysyritys joulukuussa -39 meni kiville. Puna-armeijalta kesti 105 päivää edetä rajalta Viipurin esikaupunkeihin.
Suomalaisten tappiot talvisodassa olivat kaatuneina noin 27.000 miestä, mikä vastasi noin yhtä ikäluokkaa. Enemmän tai vähemmän invalidisoituneiksi jäi karkeasti arvioiden saman verran sotilaita. Talvisodan jälkeen ja jatkosodan aikana otettiin palvelukseen mm. aiemmin pienistä terveyssyistä nostomiehiksi jätettyjä (puuttuva sormi riitti syyksi) sekä laskettiin palvelukseenottoikä vähitellen 18 ikävuoteen.
"laskettiin palvelukseenottoikä vähitellen 18 ikävuoteen."
Rintamalle kesällä 1944 tulleet I/1925 ikäluokan nuorukaisista suurin osa oli ehtinyt täyttää 19 vuotta joten nykystandardin mukaan he olivat normaali varusmiesikäisiä. Vain vapaaehtoiset olivat 18-vuotiaita tai joissakin tapauksessa 17-vuotiaita. Suomi ei oikeastaan sanan varsinaisessa merkityksessä käyttänyt lapsisotilaita vaikka tätä määrettä täti-ihmiset ennenkaikkea suosivat.
Suomen ongelma oli selvästi nuo yli 35-vuotiaat jotka olisi pitänyt vuodesta 1941 uudelleen kouluttaa huoltopuolelle ja muihin ei-taistelullisiin tehtäviin. Nuorien miesten kuolemia voivotellaan mutta minusta ikävämpää oli retuuttaa noita onnettomia keski-ikäisiä työn ja perhevaivojen piinaamia ressukoita. Ei tuollaisista hauraista tyypeistä ole sotahommiin. Se on nuorten reippaitten miehuuteen pyrkivien homma.
Ja komentajat oli vanhoja änkyttäviä juoppoja kuten Kurt Erik Bäckman II/20. Pr pataljoonankomentajana Viipurissa.
"Suomalaisten tappiot talvisodassa olivat kaatuneina noin 27.000 miestä..."
Oleppas amatööri tarkkana niiden ilmaisujesi kanssa. Suomalaisia sotilaita kaatui talvisodassa 30.11.39-13.3.40 kaikkiaan 19 810, menehtyi haavoihinsa 3 468 sekä katosi vahvistettiin kuolleeksi 1 671. Sotavankeudessa kuolleeksi ilmoitettu 9. Talvisodan jälkeisinä 12 kuukautena haavoihinsa menehtyneitä oli vielä 625.
Monilla on yhä suuria vaikeuksia ymmärtää mitä termi "taisteluissa kaatunut" (engl killed in action) tarkoittaa.
Vuosalmesta piirtyy kuva että molemmat osapuolet,Suomen armeija ja Leningradin Rintaman 23.Armeija, olivat piesty niin pahasti henkihieveriin ettei niistä olisi pian ollut sen paremmin hyökkäämään kuin edes puolustautumaankaan.
Kuvitellappa sitä tilannetta että Stalin olisikin antanut ne 2-3 armeijakuntaa mitä Govorov pyysi. Oli siinä sentään maa jolla oli tässä vaiheessa 600 divisioonaa.
” Kuvitellappa sitä tilannetta että Stalin olisikin antanut ne 2-3 armeijakuntaa mitä Govorov pyysi . Oli siinä sentään maa jolla oli tässä vaiheessa 600 divisioonaa.”
Oli teoriassa, mutta käytännössä oli kaikenaikaa huutava pula väestä ja paljon tärkeämpiä suuntia kuin Suomi! Kun Suomen suunnalla ei tulosta syntynyt hän halusi siirtää hyökkäysosastot muualle ja tyhjentää myös rintamajoukot muualla aselevon avulla!
Ratkaisua jäi suremaan katkera stallari Tarkkispojan hahmossa!
Vuonna+1941+vanhojen+miesten+osuus+taisteluissa+menehtyneistä+oli+18.13%+(1800-luvulla+syntyneet+ja+1900-1906)+.+Näin+ollen+heinäkuussa+1944+Suomen+armeijassa+oltiin+jo+melkein+palattu+yhtä+surulliselle+hyökkäyvaiheen+ukkolinjalle.+Ukonkäppänöitä+laitettiin+turhan+pahoihin+paikkoihin,+kun+ei+parempiakaan+enää+ollut+laittaa+tilalle.
Yleensä jv-rykmenttien III. Pataljoona oli joulupukkipataljoonaksi kutsuttu , vanhoja reserviläisiä käsittävä osasto.
” Ukonkäppänöitä laitettiin turhan pahoihin paikkoihin, kun ei parempiakaan enää ollut laittaa tilalle.”
Älä niin hirveästi sure. Suomessa saatettiin laittaa nelikymppinen etulinjan taisteluihin!
Puna-armeijassa siellä oli jopa yli 60-vuotiaita ja kompensaationa juuri 15-vuotta täyttäneitä poikia!
Monilla vanhoilla äijillä on näkö niin huono, että ampuminen on räiskimistä .
Voi olla joillain, mutta itse ainakin osun mainiosti yhä 73-vuotiaana eikä edes 40-luvulla 35-40-vuotias ollut vielä edes ”vanha äijä”!
Muistan lapsuudestani kuinka yleensä 50-vuotta täyttäneille ostettiin lahjaksi syntymäpäivälahjaksi kävelykeppi tai keinutuoli. Sen ajan 50-vuotias oli yhtä raihnainen kuin nykyään 80-vuotiaat. 40-vuotias työmies oli jo aika raihnainen. Yksi tällainen rintamalle v. 1941 retuutettu ja siellä kuollut oli vaimoni setä.
Eikös Mannerheim ollut aika vanhaa ikäluokkaa? Hyvin kelpasi kuitenkin talvi-, jatko- lapinsotaankin.
On hieman eri asia puhua sodan johtajasta ja rivimiehestä ikämielessä.
Osua ja osua, ladon seinään.
Nelikymppinen oli nelkytluvulla taistelutehtäviin auttamattoman vanha, liikkuvassa sodankäynnissä.
Ojankaivuu kulutti , lisäksi heikot sapuskat.
Kansakunnalla joka sai kutsuntaikäisistä ikäluokista rintamajoukkoihin maksimissaan 27 000 per vuosi oli perin vaikeaa kattaa tappioita kun esim. 1941 menehtyineitä on ollut yli 25 000 ja invalidisoituneita sekä vapautettuja yli 10 000. Kutsuntaikäisistä täytyi kouluttaa vanhojen ikäluokkien kotiuttamisen yhteydessä muihin kuin taistelujoukkoihin suuri osa. Esim 15 000 uutta miestä taistelujoukkoihin kattaa vain yhden divisioonan ja yhden prikaatin. Ja jatkosodan alun 32-vuotiaista tuli sen loppupuolella 35-vuotiaita, kuluneita stressaantuneita miehiä.
Suomen kaltaisen kääpiömaan on syytä pysyä poissa suurvaltojen riidoista ja sodista.
Oppi vaan ei tunne menevän perille, nyt ollaan EU:n kautta asemoitu Venäjän vastaiseen leiriin.
EU ei kykene kuitenkaan mitenkään auttamaan sotilaallisesti Suomea, jos tilanne kärjistyy.
Kellon siirtelyn lopettaminen tunnilla osoittautui sekin liian vaikeaksi, tuolle byrokratian jähmeälle jättiläiselle. Menisi vuosia, kunnes EU kykenisi sorvaamaan kaikkia miellyttävän paheksuvan kirjelmän Venäjälle hyökkäyksen sattuessa ja laittamaan joitakin boikotteja voimaan.
Vuoden+1920+ikäluokat+Suomessa+olivat+suurimmat+rekrytoidut.+Sen+jälkeen+ikäluokat+pienenivät+jonkin+verran+(suurin+myöhemmin+rintamapalvelukseen+astuneista+1923+syntyneet).+Noin+25%+vuonna+1920+syntyneistä+kuoli+ennenkuin+edes+täyttivät+20+vuotta.+Sen+jälkeen+syntyneistä++kuolleisuus+nuoruusvuosina+laski.+Vuonna+1925+syntyneistä+kuoli+ennen+aikuisikää+21%.+Ellen+väärin+muista+niin+nämä+1920-luvun+ikäluokat+aikuisiässä+ennen+asepalvelusta+olivat+n.+30+000+mutta+niistä+asepalvelukseen+kelpasi+27+000-28+000.++Sairaudet+myöhemmin+pudottivat+määrän+alle+27+000+mieheen.+Vertailunvuoksi+1970-luvulla+asepalvelukseen+astui+yli+40+000+miestä+ja+vain+5%+vältti+palveluksen.
Sotaveteraanit itse paljastivat myöhemmin että heidän fyysinen kunto ei kaikin osin ollut mikään erinomainen eikä he pitäneet sotilaskoulutustakaan hääppöisenä. Täydennysjoukkoihin tulleita pitikin harjoittaa melko paljon ennenkuin heidät voitiin lähettää joukkoihin. Heidän näkemyksensä mukaan 1970- ja 1980-luvun varusmiehet olivat parempikuntoisia ja paljon paremmin koulutettuja.
Se missä taso nousi, aika selvästikin, oli upseerit. He (harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, Bäckman tunnetuin tapaus) olivat osaavampia 1944 kuin 1939-40 ja 1941. Tykistön patteriston komentajat olivat nuorempia ja koulutetumpia kuin pataljoonien komentajat.
Talvisodan sotilaat sodan luonnekin ymmärtäen olivat varmaan urhoollisia mutta heidän osaamisensa ei välttämättä ollut hääppöinen verrattuna vuoden 1944 sotilaisiin. Ja komentajista armeijan oman sisäisen tutkimuksen mukaan 1/4 floppasi eli eivät täyttäneet heihin asetettuja odotuksia.
Jääkäripataljoonan komenta ei saisi olla juuri yli 30 vuotias nykyään.
Jatkosodan loppuvaiheessa patteristojen komentajien mediaani-ikä oli alle 35 vuotta ja pataljoonien komentajien ikä 37 vuotta. Mediaani-ikä laski jatkosodan aikana molemmissa noin parilla vuodella.
Olisi+kiinnostavaa+tietää+mikä+oli+ikäjakauma+Britannian+ja+USA:n+armeijassa+ja+nimeomaan+taistelujoukoissa.+Se+selviäisi+kun+saisi+selville+sodassa+menehtyneiden+ikäjakauman+sillä+myös+heidän+taisteluissa+menehtyneistä+yli+90%:a+lienee+ollut+juuri+taistelujoukkojen+sotilaita.
Suomen Sodat kirjoittaa Osassa 9, sivulla 420:
"Kesäkuun 9.päivään 1944 mennessä oli suoritettu pienempien täydennyserien siietoja kenttäarmeijalle, niin että jäljellä koulutuskeskuksissa oli ainoastaan mitätön määrä siirtokelpoisia miehiä vuoden 1926 aljupuolella syntyneitä lukuunottamatta. Kun mainittuna päivänä Karjalan Kannaksella alkaneen suurtaistelun johdosta ilmeni varsin huomattava täydennysten tarve, Päämaja ryhtyi kutsumaan aikaisemmin kotiutettuja ikäluokkia palvelukseen. NÄIDEN IKÄLUOKKIEN JA KOTIJOUKOISTA IRROTETTAVISSA OLEVAN RINTAMAKELPOISEN HENKILÖSTÖN AVULLA VOITIIN TÄYDENNYSTEN TARVE JOTENKIN TYYDYTTÄÄ, VAIKKAKIN LÄHETETTY OLI HUOMATTAVALTA OSALTAAN HEIKKOA.
Uudelleen palvelukseen kutsuttujen ikäluokkien pääosat lähetettiin täydennykseen seuraavasti:
Ikäluokat 1907-1908 ......18.6.1944
Ikäluokat 1905-1906.......24.6.1944 n. 4 600
Ikäluokka 1904.....................8.7.1944 n. 6 550
Ikäluokat 1902-1903.......14.7.1944 n. 6 000
Upseeritäydennykseen:
- kesäkuun loppuun mennessä 373 upseeria
- heinäkuun kuluessa 736 upseeria
- elokuun kuluessa 99
Yht kesä-elokuussa n 1 200 upseeria.
Kotijoukkojen esikunnan laatiman tilaston mukaan 1.7.1941- 31.8.1945 välisenä aikana lähetettiin täydennystä kenttäarmeijalle, meri- ja ilmavoimille yhteensä 9 987 upseeria, 37 886 aliupseeria ja 338 986 miestä eli yhteensä 386 859 henkilöä. Näistä 4 341 upseeria, 20 522 aliupseeria ja 101 000 eli yhteensä 125 863 sellaista henkilöä jotka rintamajoukoissa haavoittuneina tai sairastuneina olivat sotasairaaloiden kautta joutuneet siirretyiksi kotijoukkoihin ja sieltä rintamakelpoisiksi toivuttuan palautettu takaisin omiin yksikköihinsä. Näiden lisäksi 25 750 henkilöä uusiin perustettaviin yksiköihin jotka yksiköidensä mukana joutuivat sotatoimialueelle.
Kaikkiaan siirrettiin kotijoukoista kenttäarmeijaan, meri- ja ilmavoimiin sekä sotilashallintoalueille n. 412 600 henkilöä.
Kotijoukkojen 1.7.41-31.8.44 lähettämä täydennys:
Jalkaväki (ml panssarintorjunta):
- 7 684 upseeria
- 27 368 aliupseeria
- 267 735 miestä
Tykistö:
- 1 044 upseeria
- 4 105 aliupseeria
- 23 439 miestä
Viesti:
- 294 upseeria
- 1 567 aliupseeria
- 9 854 miestä
Pioneerit:
- 421 upseeria
- 1 241 aliupseeria
- 11 200 miestä
Huolto:
- 544 upseeria
- 3 610 aliupseeria
- 26 758 miestä
Yht
- 9 987 upseeria
- 37 886 aliupseeria
-338 986 miestä
Yht 386 859 henkilöä
Päämaja+määräsi+vuoden+1921+jälkipuolella+ja+1922+syntyneiden+ikäluokkien+alokkaat+seuraavasti:
Pitkät referaatit saattavat olla mielenkiintoisia, mutta niillä on tapana lopettaa mielipidekeskustelut!
Miksei vanhoja ukkoja laitettu kaikki jonnekin kauemmas etulinjasta vaikka tuulimyllyn lämmittäjiksi? Miksi kouluttaa nuoria miehiä tykkimiehiksi kun siihen sopii vanhat äijät? Olisiko tykistömme taso romahtanut?
Siksi, ettei 35-40 vuotiasta pidetty vanhana ja ps-divisioona täytti paikkansa kunnialla sodan loppuun!
"Siksi, ettei 35-40 vuotiasta pidetty vanhana..."
Kenraali A.E Martolan mukaan 35-vuotta ja sitä vanhempien miehien taisteluarvo oli heikko. Ja Vuosalmi todisti hänen olleen oikeassa. Tämä on hyvin tunnettu tosiasia myös muissa armeijoissa. Ei vanhoista miehistä ole sotahommiin kuin korkeintaan kaukana takalinjoilla tekemässä jotain tukihommaa.
Hyvin tuntuivat pärjäävän ainakin ps-divisioonassa.
Puna-armeijan yli 60-vuotiaat heput sen sijaan olivat välillä hieman keskinkertaisia!
Nostoväen II luokan v.1904-08 syntyneestä miehistöstä perustettiin 27 työkomppaniaa, joiden vahvuus oli n. 4 upseeria, 20 aliupseeria ja 200 miestä. Työkomppaniat keskitettiin sotatoimialueelle 18.6.1944 mennessä. Yksi työkomppania perustettiin vielä elokuussa.
Kuuterselkäsauna olikin armoton suomalaisille.
Wolf H. Halsti Muistelmat II 1939-1948 Aika vaatii vetonsa Otava 1974
Sivulta 308 sivulle 311:
Lagus Pajarille:
"Minut on lähetetty tänne paikkaamaan reikiänne"
"En ota keneltäkään ohjeita"
Pajari: s. 309
"Tuo tyyppi (Lagus) aikoo tehdä itsestään isänmaan pelastajan meidän kunniamme kustannuksella"
Tämä Lagus-Pajari episodi tapahtui noin klo 16:n maissa ja vastahyökkäys Kuuterselkään alkoin klo 23:n vaiheilla. Siis armottomasti myöhässä!
Laguksen Jääkärien veri valutettiin Kuuterselän myöhästyneessä vastaiskussa ja silloin lähti Panssaridivisioonaan kuuluneesta Jääkäriprikaatista se kokenein aines taivaan tuuliin tai kenttäsairaaloihin!
Tuo "surullisen" kuuluisa myöhästyminen aiheutui osaltaan siitäkin kun Pajari ja Lagus kiistelivät siitä kumpi ottaa johtaakseen vastiskun Kuuterselkään, siis kunnian taistelusta! Tapahtuman kertoo Wolf H. Halsti Muistelmat kirjassaan Aika vaatii veronsa ja Suomen Sota teoksessa osassa III, Ratkaisu (1950 luvun lopulla ilmestynyt 3-osainen sarja Talvi- ja Jatkosodasta).
Halsti antoi Pajarin esikuntapäällikkönä lopulta neuvon esimiehelleen luovuttaa noin riskaabeli homma
suosiolla Lagukselle... vastahyökkäys myöhästyi monta tuntia, osin tuonkin episodin takia ja se vaikutti osaltaan sen epäonnistumiseen, koska ryssä ehti varustaa asemansa mm. kaivautumalla.
Kuuterselän vastaisku oli vähällä onnistua ja VT -aseman oikaisu oli onnistua. Voimat vaan loppui kesken ja myöhään illalla aloitettu vastaisku oli jo armottomasti myöhässä. Tykistön tukea ei saatu lainkaan, ja tarkkaa syytä siihen ei taida olla tiedossa. Se on varmaa että Paksun Taavetin tykkipomot ryssi jälleen oikein kunnolla.
No sitten ei autanut kuin vetäytyä sille viimeiselle rajalle eli VKT-asemaan ja silloin piti panna sulku ryssälle. Sen jälkeen siihen EI olisi ollut enää mahdollisuutta.
” No sitten ei autanut kuin vetäytyä sille viimeiselle rajalle eli VKT-asemaan ja silloin piti panna sulku ryssälle. Sen jälkeen siihen EI olisi ollut enää mahdollisuutta.”
Mutta onneksi siellä pantiin sulku rysänperälle ja Viipurin menetyksen jälkeen viisi perättäistä torjuntavoittoa käänsi Joosepin pään ja maa pelastui!
” Laguksen Jääkärien veri valutettiin Kuuterselän myöhästyneessä vastaiskussa ja silloin lähti Panssaridivisioonaan kuuluneesta Jääkäriprikaatista se kokenein aines taivaan tuuliin tai kenttäsairaaloihin!”
Vaikka tappiot olivat vakavat niin valtaosa jääkäripataljoonan miehistöstä säilyi ja täydennerttynä täytti mainiosti paikkansa! Tiltu recvittelee taas suotta!
》》Suomen Sodat kirjoittaa Osassa 9, sivulla 420:《《
Mikäs tämmöinen teos on?
Laitahan tarkemmat tiedot esiin!
Suomen Sota 1941-45. Toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen Sotahistoriallinen toimisto. Kustannusosakeyhtiö Sotateos. Kuopio 1960, Kirjapaino Oy Savo.
Itse asiassa meillä on kolmekin eri teossarjaa nimellä Suomen Sota, joista ensimmäinen on Pajarin komentaman 3. divisioonan esikuntapäällikön Wolf H. Halstin kolmiosainen ”Suomen sota 1939-1945”:
Suomen sota 1939-1945 (Ensimmäinen osa) Talvisota 1939-1940 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1955
Suomen sota 1939-1945; (Toinen osa) Kesäsota 1941 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1956
Suomen sota 1939-1945; (Kolmas osa) Ratkaisu 1944 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1957
Ja sitten erillinen vain 256-sivuinen Eero Kuussaari ja Vilho Niitemaan kirjoittama:
Suomen sota vv. 1941-1945: maavoimien sotatoimet, jonka ovat kirjoittaneet: Eero Kuussaari ja Vilho Niitemaa, Helsinki: Mantere, 1948
Mutta varsinainen ’jättipaketti’ on 11-osainen ”Suomen sota 1941-1945” , jonka kaikki osat on toimittanut sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. so. nykyinen Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos.
OSAT:
Suomen sota 1941-1945. 1. osa/toimittanut sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Sotateos, 1965
Suomen sota 1941-1945. 2. osa: Laatokan Karjalan valtaus ja eteneminen Aunuksen kannakselle / toimittanut Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1952
Suomen sota 1941-1945. 3. osa: Karjalan kannaksen valtaus kesällä 1941 / Eero Kuussaari / toimittanut Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallinen toimisto. Helsinki : Kivi, 1951
Suomen sota 1941-1945. 4. osa: Karjalan armeijan eteneminen Maaselän kannakselle v. 1941 / A. Petramaa / toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1954
Suomen sota 1941-1945. 5. osa: Sotatoimet Seesjärven ja Jäämeren välillä v. 1941 /A. Petramaa, V. Pesonius / toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1954
Suomen sota 1941-1945. 6. osa: Asemasotavaihe maarintamilla/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1956
Suomen sota 1941-1945. 7. osa: Venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella kesällä 1944/ Eero Kuuussari / toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1957
Suomen sota 1941-1945. 8: Sotatoimet Laatokan ja Jäämeren välillä 1944-1945/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Kivi, 1958
Suomen sota 1941-1945. 9. osa: Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki: Sotateos, 1960
Suomen sota 1941-1945. 10. osa/toimittanut Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki 1961
Suomen sota 1941-1945. 11. osa: Sotatalous / E. O. Tirronen /toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto. Porvoo: WSOY, 1975
Everstiluutnantti Eero Kuussaari työskenteli sotahistorian parissa kun Suur-Suomi jäi toteutumatta.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Eero_Kuussaari
Tämä on kuin satukronikkaa lukisi:
Suomen suvun tiet: kuvaus Suomen sukukansojen kehityksestä sekä tuhatvuotisista vaelluksista ja valtataisteluista. Helsinki: Suomen heimosoturien liitto, 1935.
Wolf Halstin kirjoituksiin Sotakorkeakoulu noudattaa äärimmäistä lähdekriittisyyttä. Upseeri joka diplomityössä käyttää Halstia lähdeaineistonaan saa varautua hylättyyn arvosanaan.
Ja upseeri, joka siteeraa stallarien mökellyksiä, talutetaan heti saunan taakse...