Apostoli Johannes puhuu Ilm. 1: 10:ssä Herran päivästä. Johanneksen aikalainen ja ystävä piispa Ignatius kirjoitti Magnesian seurakunnalle: 'Jos siis ne, jotka ovat vaeltaneet vanhan tavan mukaan, tulevat uuteen toivoon, he eivät vietä sapatin päivää, vaan viettävät Herran, jona meidän elämämme koitti.' Termi Herran, joka asetetaan sapatin vastakohdaksi, on Herran ylösnousemuksen päivä, jona meidän elämämme koitti. Ignatios käyttää samaa puhetapaa kuin ystävänsä Johannes.
Siis jo 100 -luvun alusta löytyy historian todiste, että sapatista oli luovuttu. Myös Barnabaan kirje ( n. 120 j.Kr ) sanoo: 'Me vietämme iloksemme kahdeksatta päivää, jona myös Jeesus nousi kuolleista.' Seitsemäs päivä on sapatti, joten kahdeksas on sunnuntai. Myös Justinus Marttyyrilta ( kuollut 165 j.Kr. ) löytyy maininta jumalanpalveluksesta 'auringon päivänä', sunnuntaina. Jos siis väitetään, että vasta keisari Konstantinus Suuri v. 321 aloitti sunnuntainvieton, vääristellään historiaa.
Siitä puolestaan, että Konstantinus olisi toiminut vastoin kristittyjen tahtoa, kirjoittaa adventistikirjailija (!) Kaarlo Soisalo, että piispa Eusebius yhdessä piispa Sylvesterin, muiden piispojen ja keisari Konstantiuksen kanssa siirsivät sapattina toimitettavat asiat sunnuntaille. Toinen adventistikirjailija Arvo Arasola sanoo, että piispa Sylvester vaikutti voimakkaasti keisariin - eikä siis niin päin, että keisari olisi painostanut piispoja.
Siis jo 100 -luvun alusta löytyy historian todiste, että sapatista oli luovuttu. Myös Barnabaan kirje ( n. 120 j.Kr ) sanoo: 'Me vietämme iloksemme kahdeksatta päivää, jona myös Jeesus nousi kuolleista.' Seitsemäs päivä on sapatti, joten kahdeksas on sunnuntai. Myös Justinus Marttyyrilta ( kuollut 165 j.Kr. ) löytyy maininta jumalanpalveluksesta 'auringon päivänä', sunnuntaina. Jos siis väitetään, että vasta keisari Konstantinus Suuri v. 321 aloitti sunnuntainvieton, vääristellään historiaa.
Siitä puolestaan, että Konstantinus olisi toiminut vastoin kristittyjen tahtoa, kirjoittaa adventistikirjailija (!) Kaarlo Soisalo, että piispa Eusebius yhdessä piispa Sylvesterin, muiden piispojen ja keisari Konstantiuksen kanssa siirsivät sapattina toimitettavat asiat sunnuntaille. Toinen adventistikirjailija Arvo Arasola sanoo, että piispa Sylvester vaikutti voimakkaasti keisariin - eikä siis niin päin, että keisari olisi painostanut piispoja.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei kukaan ole väittänyt että Konstantinus aloitti sunnuntain vieton, mutta miksi meidän pitäisikään seurata luopunutta kristillisyyttä, kun voimme seurata Herraamme ja pyhittää sapatin kuten hänkin teki, luomisen ja lunastuksen muistoksi lain käskyn mukaan.
Johannes muuten tarkoitti Herran tulemuksen päivää ja Raamattu sanoo myös sapatin olevan Herran päivä ja Jeesus on sapatin Herra.
Teillä on merkillinen taipumus hyväksyä luopuneen kristillisyyden kirkkohistorialliset lausunnot silloin, kun ne näyttävän tukevan teitä, mutta jos ne ovat teitä vastaan, ne ovatkin arvottomia.
Mitenköhän luopunut oli oikeaoppisen Johanneksen hyväksymä ystävä Ignatios? Ja miksi Johannes olisi maininnut vain Herran tulemuksen päivän, kun Ilmestyksestä suurin osa kuvaa sitä edeltävää aikaa? Kielioppimuotokin tukee sunnuntaita (päivänä contra päivässä). Lisäksi tapahtuman viikonpäivän tarkka dokumentointi sopii muun Raamatun tapaan kertoa, kuka, koska ja missä teki mitä. Niin se vain on, että te olette Ellenin eksyttämät.
Jos sapatin viettämättä jättäminen on suuri synti, miksei sitä löydy niistä UT:n syntiluetteloista, joissa luetellaan, ketkä kaikki päätyvät kadotukseen? Osansa saa kyllä homo ja murhamies, noita ja pelkuri, muttei koskaan sapatin laiminlyöjä. Luulisi, että se olisi syntinä yhtä paha kuin edellämainitutkin, silti sen seuraamuksista ei varoiteta. Ja varmasti siihen aikaan oli niitä, jotka laiminlöivät sapatin.
Kieltämättä sunnuntailla on pitkä historia kristittyjen pyhänä. Perusteita sen vietolle joutuu etsimään historian kirjoituksesta.Ja vaikka raamatustakin löytyy todisteita siitä että sunnuntaisinkin kokoonnuttiin yhteen,niin selvä raamatun kehoitus sen viettämiseen puuttuu.Ei taida löytyä edes epäselvää sellaista.
Edellä olevan ei pitänyt olla kannanotto sunnuntain vieton puolesta tai vastaan,ainoastaan
sen "historiaan".
Kehotus uuden liiton uskoville sunnuntain viettämiseksi puuttuu UT:sta. Niin puuttuu kehotus viettää sapattiakin. Paavali sanoo, että yksi pitää yhtä päivää parempana, toinen toista. Pyhäpäivän vietosta ei tehdä pelastuksen ehtoa.
P.S. Selasin vasta nyt palstaa niin paljon taaksepäin, että vastaani tuli tuo suuri taistelu adventistit vastaan muut - eli se 3500 lukijan keskustelu. Siellä oli mielenkiintoinen linkki entisen adventistin kotisivulle. Ellen erehdy, Ellen ei ollutkaan aivan puhtoinen. Mitä mieltä saitista?
Ellen oli ihminen kuten sinä ja minäkin, vajavainen, puutteellinen, kouluja käymätön, mutta kuitenkin Jumala hänet valitsi. Hän palveli niin kuin osaasi ja ymmärsi. Ei pidä nostaa häntä jalustalle, sillä jalustat sortuvat. Minä ymmärrän häntä aikansa taustaa vasten ja kunnioitan hänen työtään Adventtikirkossa.
Juuri tänään satuin kuulemaan TV:sta, että meidän maailmamme pitää muuttua ja paljon, jos aiomme tulla toimeen tällä planeetalla. Puhuja sanoi, että erikoisesti ruoan suhteen tulee muutoksen syntyä, sillä muuten se ei riitä kaikille.
Lukija voi arvata, mihin suuntaan puhuja esitti tarpeen mennä, kasvisruoan käyttöön. Tuntuuko tutulta, voimme olla ylpeitä, että meitä on opetettu viljelemään ja varjelemaan tältäkin osin maapalloamme jo 140 vuotta, kiitos Ellenin.
Ei pidä kaikkea hänen sanomaansa heittää yli laidan, koska monet asiat on tiede vahvistanut oikeaksi ja tulee vahvistamaankin. Odotan mielenkiinnolla päivää, jolloin syöpäsairauksien tutkijat kertovat, että liha sisältää "syövän ituja". Kuka tutkija uskaltaa tuon lauseen ääneen sanoa? Se tietää valtavia muutoksia maailman ruokajärjestelyissä ja askelta kasvisten suuntaan.
Asiat ovat mielenkiintoisia, mutta niillä ei tosiaan ole pelastavaa merkitystä, kuten ei pyhäpäivän vietollakaan. Kristus on ainoa joka pelastaa, ja hän myös tietää, kenet pelastaa.
Tietysti tiedän, että adventismissa on mukana hyvää ja kaunista ja että moni adventisti on uskossaan vähemmän jyrkkä kuin White. Silti oppinne sisältää paljon sellaista, mistä voisitte luopua mutta ette luovu, koska se olisi vastoin Ellenin oppeja.
Varmasti näin on niinkuin sanoit,että pyhäpäivän vietosta ei tehdä pelastuksen ehtoa,ei sitä ainakaan Jeesus esittänyt ryövärille ristillä.
Sapatista puheenollen,se kuitenkin mainitaan "sattuneestasyystä" useammin kuin sunnuntai uudessatestamentissakin.
Kun Paavali sanoo yhden pitävän yhtä päivää parempana,toisen toista,olikohan siinä kysymys lepopäivän vietosta,vai muista valinnoista?
Ellenistä taas puheen ollen.Löytyisikö maanpäältä
yhtään pulmusta,muuta kuin puluja.Etsimällä löydämme aina vikoja ja puutteita kenestä tahansa.Tekevälle sattu niinkuin sanotaan,ja paljon tekevälle vielä enemmän.
Jos asia on hyvä ja oikea, miksi pitäisi luopua? Raamattukin käskee tutkia kaiken ja pitää, mikä hyvää on. Valinnoista meidät taivaan kirjoissakin (sanat ja teot) tuomiolle asetetaan, joten ymmärryksemme mukaan meidän pitäisi valita mahdollisimman viisaasti.
Jos opetus vielä löytyy Jumalan sanastakin, onko luopuminen edes järkevää? Ei mielestäni, koska Jumala luojanamme ja tekijänämme on viisaudessaan ohjeita ihmiselle kautta aikojen antanut. Myöskin järjen saimme häneltä, joten sitä käyttäkäämme. Hänen sanansahan on jalkaimme lamppu ja valkeus meidän teillämme.
Niin, ja jos ei koskaan mitään tee,
niin ei koskaan mitään satukkaan...
jännitys elämästä puuttuu...