Jean Sibelius

Valitettavasti kuitenkin suomessa yhden periaate on nostettu normiksi musiikissa jossa Sibelius on perusteetta eräänlainen johtohahmo ja samalla suomen symboli vaikka meillä on monta muutakin hyvää ja unohdettua säveltäjää jotka ansaitsisivat tulla paremmin tunnetuksi myös sinfoniselta tuotannoltaan. Täytyy kuitenkin sanoa että Sibelius on lähes ainoa historiallinen säveltäjä jonka musiikista en ole saanut käytännöllisesti katsottuna minkäänlaisia emotionaalisia kokemuksia kun taas monet häntä tuntemattomammat suomalaiset säveltäjät ovat saaneet minussa aikaan suuriakin väristyksiä ja emotionaalisia kokemuksia. Tämän valossa Sibeliuksen suuri suosio ja mahtiasema suomen musiikissa tuntuu perustelemattomalta kun on useita muitakin laadukkaita säveltäjiä jotka eivät häviä Sibeliukselle emotionaalisella voimalla mitattuna. Mutta totta puhuen vain Mozartista, Beethovenista, Haydnista, Schubertista ja ehkä Bachista olen kokenut katharsiksen vaikka myös Händel, Delius, Melartin, Tuukkanen, A Merikanto, Pylkkänen , Launis, Karjalainen, Leiviskä, Saikkola ym. ovat vaikuttaneet kohottavasti tunteisiini.

Täällä missä asun ei ole hoidokkeja vaan asukkeja ja tarkoitus on päästä täältä eteenpäin. skitsot täällä kuuntelevat tosin pop musiikkia kun minä olen vihkiytynyt klassiselle. Mutta mitä kysymykseen tulee niin suurin syy siihen on siinä kun Sibeliuksen musiikista puuttuu emotionaalinen syvyys ja voima niin se ei kykene vaikuttamaan nopeasti tunteisiin, tahtoon ja affekteihin ja muuttamaan ja kohottamaan niitä toiseen vireeseen. SE on siis emotionaalisesti niin tyhjää ja köyhää että se ei kykene tyydyttämään emotionaalisten kokemusten tarvetta.

Kyllä täältä voi lähteä vaikka vesistölle pilkille koska liikkuminen on vapaata ja pitkät lomatkin mahdollisia. Eräs meni lomalle espanjaan saakka. itse olen käynyt vain salilla treenaamassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä täältä voi lähteä vaikka vesistölle pilkille koska liikkuminen on vapaata ja pitkät lomatkin mahdollisia. Eräs meni lomalle espanjaan saakka. itse olen käynyt vain salilla treenaamassa.

Lue lisää

Epäilen vahvasti että kukaan ei kykene kokemaan Sibeliuksen sinfonioista katharsista. En ole ainakaan koskaan kuullut että olisi. Saattaisin kuitenkin siinä tapauksessa jos joku näin väittäisi epäillä katharsiksen aitoutta. Se säveltäjien joukko jonka musiikista voi kokea todellisen katharsiksen lienee hyvin rajallinen eikä Sibelius kuulune heihin.

Se on hassua että tunnen ihmisiä jotka olisivat suuremmassa hoidon tarpeessa kuin monet niistä jotka asuvat täällä Auroran kuntoutusyksikössä jossa on ihan rauhallista porukkaa.

Juuri kohta olen menossa pesemään jo ennen iltapalaa.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri kohta olen menossa pesemään jo ennen iltapalaa.

Suomen säveltaide on varsin huteralla pohjalla jos se perustaa Sibeliuksen kaltaiseen luuseriin ja tyhjäntoimittajaan joka ei kyennyt valamaan objektivoitua tunnetta sinfonioihinsa kuten sentään Melartin, Tuukkanen, Saikkola ja kumpp. joiden musiikissa on enemmän emotionaalista syvyyttä ja voimaa kyeten saamaan aikaan suuria emotionaalisia kokemuksia kun Sibeliuksen musiikki on pelkkää pintailmiötä koskematta olemusta sinänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen säveltaide on varsin huteralla pohjalla jos se perustaa Sibeliuksen kaltaiseen luuseriin ja tyhjäntoimittajaan joka ei kyennyt valamaan objektivoitua tunnetta sinfonioihinsa kuten sentään Melartin, Tuukkanen, Saikkola ja kumpp. joiden musiikissa on enemmän emotionaalista syvyyttä ja voimaa kyeten saamaan aikaan suuria emotionaalisia kokemuksia kun Sibeliuksen musiikki on pelkkää pintailmiötä koskematta olemusta sinänsä.

Lue lisää

Tuli mieleen kun Helsingin Haagassa huopalahden asemalla päivysti ennen muinoin sellainen täti ihminen joka kuuleman mukaan oli mennyt sekaisin lääketieteen opinnoista ja sairastunut psyykkisesti ja hän seisoi ja odotti päivät pitkät sinne asemalle johtavalla tiellä "äitiään" ja juoksi yhtäkkiä perässä ja nappasi ohi kulkevilta ihmisiltä kädestä kiinni vähäksi aikaa kunnes meni taas päivystämään uutta uhriaan. Minuakin hän yhtäkkiä otti kädestä kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

Tuli mieleen kun Helsingin Haagassa huopalahden asemalla päivysti ennen muinoin sellainen täti ihminen joka kuuleman mukaan oli mennyt sekaisin lääketieteen opinnoista ja sairastunut psyykkisesti ja hän seisoi ja odotti päivät pitkät sinne asemalle johtavalla tiellä "äitiään" ja juoksi yhtäkkiä perässä ja nappasi ohi kulkevilta ihmisiltä kädestä kiinni vähäksi aikaa kunnes meni taas päivystämään uutta uhriaan. Minuakin hän yhtäkkiä otti kädestä kiinni.

Lue lisää

Huvittaa jälleen kun Yle klassinen nettiradiosta ei tule muuta suomalaista musiikkia tänään kuin Sibeliuksen surkea Kullervo sinfonia ja Lemminkäinen joita en taatusti kuuntele. Kullervossa on vain se yksi kohta jossa kuoro alkaa laulaa Kullervo Kalervon poika ihan ok.

Anonyymi kirjoitti:

Huvittaa jälleen kun Yle klassinen nettiradiosta ei tule muuta suomalaista musiikkia tänään kuin Sibeliuksen surkea Kullervo sinfonia ja Lemminkäinen joita en taatusti kuuntele. Kullervossa on vain se yksi kohta jossa kuoro alkaa laulaa Kullervo Kalervon poika ihan ok.

Lue lisää

Sibeliuksen karelia sarja on kevyellä kädellä sävelletty populaari kappale josta ei löydy metafyysisiä syvyyksiä. Sibeliukselle on tyypillistä ja kuvaavaa että tällaiset tilapäisluonteiset käyttömusiikkia edustavat pikku sepitteet kohoavat merkitykseltään jopa hänen pääteoksiksi miellettyjen sinfonioiden edelle joka osoittaa sen että Sibeliusta ei ollut luotu säveltämään kovin laajamuotoisia sinfonisia teoksia joista puuttuu emotionaalista syvyyttä ja voimaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sibeliuksen karelia sarja on kevyellä kädellä sävelletty populaari kappale josta ei löydy metafyysisiä syvyyksiä. Sibeliukselle on tyypillistä ja kuvaavaa että tällaiset tilapäisluonteiset käyttömusiikkia edustavat pikku sepitteet kohoavat merkitykseltään jopa hänen pääteoksiksi miellettyjen sinfonioiden edelle joka osoittaa sen että Sibeliusta ei ollut luotu säveltämään kovin laajamuotoisia sinfonisia teoksia joista puuttuu emotionaalista syvyyttä ja voimaa.

Lue lisää

Kaikenlaisen ilmaisun(taiteen) ymmärtäminen vaatii "lukutaitoa"

Se olikin vain kuvainnollinen ilmaisu sillä onhan skeida kuitenkin yleensä vain haju-ja makuaisteilla tavoitettava kiinteä ja haiseva pahalta maistuva uloste eikä tuota minkäänlaista ääntä paitsi ulostettaessa. Halusin tällä kielikuvalla vain keskittää huomion siihen kuinka huonoja teoksia Sibeliuksen sinfoniat todellisuudessa ovat orkestraalisen voiman, emotionaalisen syvyyden ja musiikillisen substanssin puutteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Se olikin vain kuvainnollinen ilmaisu sillä onhan skeida kuitenkin yleensä vain haju-ja makuaisteilla tavoitettava kiinteä ja haiseva pahalta maistuva uloste eikä tuota minkäänlaista ääntä paitsi ulostettaessa. Halusin tällä kielikuvalla vain keskittää huomion siihen kuinka huonoja teoksia Sibeliuksen sinfoniat todellisuudessa ovat orkestraalisen voiman, emotionaalisen syvyyden ja musiikillisen substanssin puutteessa.

Lue lisää

Valitettavasti Sibeliuksen nimi on suurempi kuin itse miehen musiikki ja siksi se myy niin hyvin että sitä kannattaa levyttää ja tehdä sillä bisnestä, vaikka paljon parempiakin säveltäjiä ja teoksia suomesta löytyy kosolti.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti Sibeliuksen nimi on suurempi kuin itse miehen musiikki ja siksi se myy niin hyvin että sitä kannattaa levyttää ja tehdä sillä bisnestä, vaikka paljon parempiakin säveltäjiä ja teoksia suomesta löytyy kosolti.

Lue lisää

Minkähän tason kokkeja Sibelius ja Madetoja mahtoivat olla?


Minusta Sibelius maistuu maustamattomalle ja hiukan pilaantuneelle ja uudelleen lämmitetylle tähderuoalle jossa kokin mielikuvitus ei ole päässyt loistamaan melodiikaltaan hehkuvilla ja pitkälinjaisilla romanttisilla lauluteemoilla syvempiä makuelämyksiä tarjoilevana luovana henkenä pikkuporvarillisessa kitschissään.

Esim. Melartinilla, Tuukkasella ja Madetojalla on hienostuneempi resepti joka saattaa sinfonioissa ottaa kuulijansa valtaansa pakahduttavalla emotionaalisella voimalla ja kuorosäveltäjänä häntä arvostetaan maamme merkittävimmäksi joka vaatii ehdotonta sävelpuhtautta. Madetoja lienee ainoa suuri säveltäjä jonka pääsoitin oli kannel. Pikkupoikana 9-10 vuotiaana hän soitti myöskin huuliharpulla italialaisilta posetiivareilta oppimiaan sävelmiä joiden joukkoon mahtui Schubertin h-molli sinfonian ländlermäinen sivuteema. Silmät säihkyen ja intoa täynnä soittaessaan muut kuuntelivat tuota ihmeellistä Leevi-poikaa.

Veljensä yrjön kanssa ennen kuin tämä lähti merille Leevi ja Yrjö esiintyivät tavanomaisten pallopeli ja kalastus-harrastusten ohella myös sirkuksessa klovneina, tomppeli ja terävä, taitovomistelijoina ja tempuntekijöinä, ja vielä käärmeihmisenä ja nuorallatanssijanakin kunnes Leevi putosi ja loukkasi itsensä. Madetojan perheen piti lähteä Yhdysvaltoihin siirtolaisiksi mutta isän menehdyttyä missisippi joen latvuksilla hanke kariutui. Madetojasta olisi voinut tulla amerikansuomalainen säveltäjä. Onhan Leevin musiikissa kuultavissa vaikutteita myös Tsaikovskilta ja muilta venäläisiltä säveltäjiltäkin. Hän taasen vaikutti mm. Ikoseen, Leiviskään, Tuukkaseen ja Pesoseen perustamatta suoranaista koulukuntaa mutta joista kaikki oppilaat edustavat ylpeästi lippu korkealla liehuen suomalaista korkealaatuista melodiikaltaan ja harmonialtaan hienostunutta säveltaidetta.

Anonyymi kirjoitti:

Minkähän tason kokkeja Sibelius ja Madetoja mahtoivat olla?


Minusta Sibelius maistuu maustamattomalle ja hiukan pilaantuneelle ja uudelleen lämmitetylle tähderuoalle jossa kokin mielikuvitus ei ole päässyt loistamaan melodiikaltaan hehkuvilla ja pitkälinjaisilla romanttisilla lauluteemoilla syvempiä makuelämyksiä tarjoilevana luovana henkenä pikkuporvarillisessa kitschissään.

Esim. Melartinilla, Tuukkasella ja Madetojalla on hienostuneempi resepti joka saattaa sinfonioissa ottaa kuulijansa valtaansa pakahduttavalla emotionaalisella voimalla ja kuorosäveltäjänä häntä arvostetaan maamme merkittävimmäksi joka vaatii ehdotonta sävelpuhtautta. Madetoja lienee ainoa suuri säveltäjä jonka pääsoitin oli kannel. Pikkupoikana 9-10 vuotiaana hän soitti myöskin huuliharpulla italialaisilta posetiivareilta oppimiaan sävelmiä joiden joukkoon mahtui Schubertin h-molli sinfonian ländlermäinen sivuteema. Silmät säihkyen ja intoa täynnä soittaessaan muut kuuntelivat tuota ihmeellistä Leevi-poikaa.

Veljensä yrjön kanssa ennen kuin tämä lähti merille Leevi ja Yrjö esiintyivät tavanomaisten pallopeli ja kalastus-harrastusten ohella myös sirkuksessa klovneina, tomppeli ja terävä, taitovomistelijoina ja tempuntekijöinä, ja vielä käärmeihmisenä ja nuorallatanssijanakin kunnes Leevi putosi ja loukkasi itsensä. Madetojan perheen piti lähteä Yhdysvaltoihin siirtolaisiksi mutta isän menehdyttyä missisippi joen latvuksilla hanke kariutui. Madetojasta olisi voinut tulla amerikansuomalainen säveltäjä. Onhan Leevin musiikissa kuultavissa vaikutteita myös Tsaikovskilta ja muilta venäläisiltä säveltäjiltäkin. Hän taasen vaikutti mm. Ikoseen, Leiviskään, Tuukkaseen ja Pesoseen perustamatta suoranaista koulukuntaa mutta joista kaikki oppilaat edustavat ylpeästi lippu korkealla liehuen suomalaista korkealaatuista melodiikaltaan ja harmonialtaan hienostunutta säveltaidetta.

Lue lisää

Sibeliuksen teemat eivät ole vain banaaleja, hän ei myöskään osaa tehdä niillä mitään. Kertautuessaan ne ovat vielä tökerömpiä kuin ensi kerran esiintyessään. Kannattajat selittävät, että juuri tässä onkin Sibeliuksen voima: hän luo melkein tyhjästä kokonaisen maailman. Mutta kuinka voisi uskoa, että Sibelius on kaikkien koulukuntien yläpuolella, kun hän ei kerran osaa laatia edes neliäänistä koraalia? Hänen askeettisuutensa on impotenssin askeettisuutta ja suosionsa oire musiikillisen tajunnan vakavasta häiriöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Minkähän tason kokkeja Sibelius ja Madetoja mahtoivat olla?


Minusta Sibelius maistuu maustamattomalle ja hiukan pilaantuneelle ja uudelleen lämmitetylle tähderuoalle jossa kokin mielikuvitus ei ole päässyt loistamaan melodiikaltaan hehkuvilla ja pitkälinjaisilla romanttisilla lauluteemoilla syvempiä makuelämyksiä tarjoilevana luovana henkenä pikkuporvarillisessa kitschissään.

Esim. Melartinilla, Tuukkasella ja Madetojalla on hienostuneempi resepti joka saattaa sinfonioissa ottaa kuulijansa valtaansa pakahduttavalla emotionaalisella voimalla ja kuorosäveltäjänä häntä arvostetaan maamme merkittävimmäksi joka vaatii ehdotonta sävelpuhtautta. Madetoja lienee ainoa suuri säveltäjä jonka pääsoitin oli kannel. Pikkupoikana 9-10 vuotiaana hän soitti myöskin huuliharpulla italialaisilta posetiivareilta oppimiaan sävelmiä joiden joukkoon mahtui Schubertin h-molli sinfonian ländlermäinen sivuteema. Silmät säihkyen ja intoa täynnä soittaessaan muut kuuntelivat tuota ihmeellistä Leevi-poikaa.

Veljensä yrjön kanssa ennen kuin tämä lähti merille Leevi ja Yrjö esiintyivät tavanomaisten pallopeli ja kalastus-harrastusten ohella myös sirkuksessa klovneina, tomppeli ja terävä, taitovomistelijoina ja tempuntekijöinä, ja vielä käärmeihmisenä ja nuorallatanssijanakin kunnes Leevi putosi ja loukkasi itsensä. Madetojan perheen piti lähteä Yhdysvaltoihin siirtolaisiksi mutta isän menehdyttyä missisippi joen latvuksilla hanke kariutui. Madetojasta olisi voinut tulla amerikansuomalainen säveltäjä. Onhan Leevin musiikissa kuultavissa vaikutteita myös Tsaikovskilta ja muilta venäläisiltä säveltäjiltäkin. Hän taasen vaikutti mm. Ikoseen, Leiviskään, Tuukkaseen ja Pesoseen perustamatta suoranaista koulukuntaa mutta joista kaikki oppilaat edustavat ylpeästi lippu korkealla liehuen suomalaista korkealaatuista melodiikaltaan ja harmonialtaan hienostunutta säveltaidetta.

Lue lisää

"Madetojasta olisi voinut tulla amerikansuomalainen säveltäjä. Onhan Leevin musiikissa kuultavissa vaikutteita myös Tsaikovskilta ja muilta venäläisiltä säveltäjiltäkin. Hän taasen vaikutti mm. Ikoseen, Leiviskään, Tuukkaseen ja Pesoseen perustamatta suoranaista koulukuntaa mutta joista kaikki oppilaat edustavat ylpeästi lippu korkealla liehuen suomalaista korkealaatuista melodiikaltaan ja harmonialtaan hienostunutta säveltaidetta."

Madetoja oli Sibeliuksen oppilaana mitä säveltämiseen tulee. Ja on julkisesti kiitellyt Sibeliukselta saamaansa oppia ja neuvoja. Jos Madetoja vaikutti noihin yllä nimettyihin ja Sibelius vaikutti Madetojaan, niin miksi me asiasta riitaa rakennamme.

Mutta miksi Madetoja kävi Sibeliuksen tykönä oppia saamassa vaan ei mennyt viikon hindun eli Melartinin luokse? Ehkä syynä oli se että Melartinista on kerrottu että hänen tapansa puhua oli hyvin epäselvä kuuntelijoille, siis puhui hiljaa ja mumisten.

Toisaalla täällä oli jotain vertailua Melartin, Tuukkanen & Madetoja vs. Sibelius ja siitä on turha inttää kyse on makuasioista, mutta mitä kertoo asiaa sivuten discogs.com?

Sibelius 1600 levytystä --- 3359 sävellystä & sovitusta
Melartin 14 --- 123
Tuukkanen 1 --- 3
Madetoja 25 --- 174

Että aika tasavahvoja näyttävät olevan, ehkä tuon kumminkin voisi tulkita että Sibelius kumminkin on hitusen noita muita edellä?

Anonyymi kirjoitti:

"Madetojasta olisi voinut tulla amerikansuomalainen säveltäjä. Onhan Leevin musiikissa kuultavissa vaikutteita myös Tsaikovskilta ja muilta venäläisiltä säveltäjiltäkin. Hän taasen vaikutti mm. Ikoseen, Leiviskään, Tuukkaseen ja Pesoseen perustamatta suoranaista koulukuntaa mutta joista kaikki oppilaat edustavat ylpeästi lippu korkealla liehuen suomalaista korkealaatuista melodiikaltaan ja harmonialtaan hienostunutta säveltaidetta."

Madetoja oli Sibeliuksen oppilaana mitä säveltämiseen tulee. Ja on julkisesti kiitellyt Sibeliukselta saamaansa oppia ja neuvoja. Jos Madetoja vaikutti noihin yllä nimettyihin ja Sibelius vaikutti Madetojaan, niin miksi me asiasta riitaa rakennamme.

Mutta miksi Madetoja kävi Sibeliuksen tykönä oppia saamassa vaan ei mennyt viikon hindun eli Melartinin luokse? Ehkä syynä oli se että Melartinista on kerrottu että hänen tapansa puhua oli hyvin epäselvä kuuntelijoille, siis puhui hiljaa ja mumisten.

Toisaalla täällä oli jotain vertailua Melartin, Tuukkanen & Madetoja vs. Sibelius ja siitä on turha inttää kyse on makuasioista, mutta mitä kertoo asiaa sivuten discogs.com?

Sibelius 1600 levytystä --- 3359 sävellystä & sovitusta
Melartin 14 --- 123
Tuukkanen 1 --- 3
Madetoja 25 --- 174

Että aika tasavahvoja näyttävät olevan, ehkä tuon kumminkin voisi tulkita että Sibelius kumminkin on hitusen noita muita edellä?

Lue lisää

Niin ei ole minun vikani jos emotionaalisesti köyhempää musiikkia kuten sibeliuksen sinfonioita levytetään taloudellisen voiton tavoittelun vuoksi merkittävämpien säveltäjien kuten Melartinin ja Tuukkasen kustannuksella. Mutta kulttuurin tappio se on että niin halpahintainen musiikki kelpaa levytettäväksi kuin Sibelius.

Anonyymi kirjoitti:

"Madetojasta olisi voinut tulla amerikansuomalainen säveltäjä. Onhan Leevin musiikissa kuultavissa vaikutteita myös Tsaikovskilta ja muilta venäläisiltä säveltäjiltäkin. Hän taasen vaikutti mm. Ikoseen, Leiviskään, Tuukkaseen ja Pesoseen perustamatta suoranaista koulukuntaa mutta joista kaikki oppilaat edustavat ylpeästi lippu korkealla liehuen suomalaista korkealaatuista melodiikaltaan ja harmonialtaan hienostunutta säveltaidetta."

Madetoja oli Sibeliuksen oppilaana mitä säveltämiseen tulee. Ja on julkisesti kiitellyt Sibeliukselta saamaansa oppia ja neuvoja. Jos Madetoja vaikutti noihin yllä nimettyihin ja Sibelius vaikutti Madetojaan, niin miksi me asiasta riitaa rakennamme.

Mutta miksi Madetoja kävi Sibeliuksen tykönä oppia saamassa vaan ei mennyt viikon hindun eli Melartinin luokse? Ehkä syynä oli se että Melartinista on kerrottu että hänen tapansa puhua oli hyvin epäselvä kuuntelijoille, siis puhui hiljaa ja mumisten.

Toisaalla täällä oli jotain vertailua Melartin, Tuukkanen & Madetoja vs. Sibelius ja siitä on turha inttää kyse on makuasioista, mutta mitä kertoo asiaa sivuten discogs.com?

Sibelius 1600 levytystä --- 3359 sävellystä & sovitusta
Melartin 14 --- 123
Tuukkanen 1 --- 3
Madetoja 25 --- 174

Että aika tasavahvoja näyttävät olevan, ehkä tuon kumminkin voisi tulkita että Sibelius kumminkin on hitusen noita muita edellä?

Lue lisää

Olen kerran kuullut Melartinin puhuvan eräässä Nils-Eric Fougstedtin tekemässä radiohaastattelussa kun hän toimi konservatorion johtajana ja kyllä hänen puheestaan sai yllättävän hyvin selvää, hyvää ja selvää suomen kieltä kun oli. Sibelius oli pikemminkin se joka näistä kahdesta mumisi puhuessaan niin kuin monet kirjailijat joiden puheesta ei saa mitään selvää. Eikä levytysten määrä suinkaan välttämättä kerro musiikin laadukkuudesta kuten Sibeliuksen frigidien, ei kun viileiden, anakronistista klassismia edustavien staattisten ja tekstuuriltaan kamarimusiikillisten sinfonioiden heikko laatu osoittaa ja voidaan sanoa että ne ovat täysin perusteetta saaneet hallitsevan aseman suomen säveltaiteessa jota ne eivät millään muotoa ansaitsisi sillä niin ylivoimainen Melartin on sinfonikkona Sibeliukseen verattuna kuten ilmeisesti myös Tuukkanen ja Saikkola.

En minä levyjä kuuntele enää laisinkaan mutta nytkin sain kiksit Spotifysta kuuntelemastani Tuukkasen meri sinfonian 3. osasta jollaista sibeliuksen anakronistista klassismia edustavat sinfoniat eivät tarjoa.