Suomi vietti taas kerran Ruotsin hullun kuninkaan päivää 6.11. kautta Suomen. Koko Suomi liputti Ruotsin riistäjäkuninkaista pahinta eli Kustaa Adolfia, kuten joka vuosi, eli 6.11. MIKSI?
Carl Gustaf Emil Mannerheim osallistui Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlaan yhdessä sotilasvaltuuskunnan kanssa Lützenissä, Saksassa lokakuussa 1932. Läsnä olivat myös mm. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf sekä Reichswehrin päällikkö, kenraali K. v. Hammerstein-Equord.
Kirkonmenojen jälkeen Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf esitti Ruotsin tervehdyksen. Sitten Mannerheim vuorostaan tervehti sankarikuninkaan muistoa lausumalla:
”Kaukaa pohjolasta olemme tulleet Lützeniin tuomaan Suomen tervehdyksen kuolemattomalle sankarille, rakastetulle kuninkaalle, ja siunaamaan esi-isäimme muistoa, jotka rinnan veljiensä ja uskonystäväinsä kanssa taistelivat ja vuodattivat vertaan hänen voitollisten lippujensa alla”
Mannerheim mainitsi puheessaan myös uskonpuhdistuksesta ja huomautti siitä, kuinka Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä.
Puheen loppu kuului:
”Vuosisadat kiitävät ohi ja katoavat, aika tasoittaa ja sovittaa. Hengen ja työn suurmiehet, jotka kerran ovat ohjanneet kansojen kohtaloita ja epäitsekkäästi uhrautuneet ylevien päämäärien puolesta, loistavat milloinkaan sammumattomien soihtujen tavoin pimeydessä, joka verhoaa ihmiskunnan pitkää tietä kohti henkistä kasvua ja täydellistymistä.
Kustaa II Adolfissa, sotapäällikössä ja valtiomiehessä, maani viljelyksen edistäjässä ja sen itärajan turvaajassa Suomen kansa yhä vielä kunnioittaa jaloimmillaan ilmenevää miehuutta, tahdon ylväyttä, aatteen lentoa, pyrkimysten puhtautta ja uskon nöyryyttä.”
Puheen jälkeen Mannerheim laski Suomen Tasavallan presidentin ja hallituksen seppeleen.
(Lähde: G. Mannerheim, Muistelmat, Osa II ss 37..38 kuva osa I s. 467 Otava 1952.)
Kuka vielä väittää, ettei Suomen alhainen väkiluku johtunut juuri Ruotsin loputtomista sodista pitkin eurooppaa! Siis voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä tuollaisesta, 300 000:n, aiemmin jopa sen allekin, väkiluvusta. Siellä on siis täytynyt olla käytännössä kaikki kynnelle kykenevät ja likimainkaan terveet miehet. Millaista riistoa. Vasta 1800 -luvun alkuvuosikymmenillä päästiin miljoonan asukkaan rajan yli. Ei ihme kun aina sanotaan Ruotsin sotineen viimeiseen suomalaiseen (vai itämaalaiseen=österland?) hakkapeliittaan ja sitten tehtiin kiireesti rauha.
Tuolta voit katsoa missä kaikkialla pitkin eurooppaa sodittiin:
Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 taistelua. Taisteluita, joihin Pohjan Prikaatin perinnejoukot ovat osallistuneet on listattuna taulukossa.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Viimeisen 200 vuoden aikana ei muuten ole kovin montaa taistelua käyty... paitsi 1941-1945
Näin siis vain Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taisteluiden osalta. Mitenkähän lienee muut joukot ja heidän taistelunsa?
Siis sotaan vietiin liki 10% KOKO väestöstä!
Olipa todellakin järkyttävää riistoimperialismia jo tuolloin. Kyllä oli Suomelle todellinen onnenpotku tuo Venäjän sota ja miehitys 1808-1809.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_väestö
Taatusti KAIKKI terveet, jos kohta sairaatkin, miespuoliset Itämaalaiset otettiin sotaan ja sinne ne taisivat jäädäkin euroopan hurmekentille. Ei ihme jos Suomen väkiluku nousi yli miljoonan VASTA 1810 -luvulla. Ruotsi imi Suomesta, tai paremminkin silloisesta Itämaasta, kaiken veren kuin mikäkin PUNKKI! Ja tyhmä Suomi juhlii Ruotsin riistäjäkuninkaista pahinta eli Kustaa Adolfia joka vuosi 6.11.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalaisuuden_päivä
"Päivää vietetään kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä, joka on ollut merkittynä almanakkaan Kustaa Aadolfin nimipäiväksi jo 1600-luvulta lähtien. Hän kaatui Lützenin taistelussa vuonna 1632."
Carl Gustaf Emil Mannerheim osallistui Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlaan yhdessä sotilasvaltuuskunnan kanssa Lützenissä, Saksassa lokakuussa 1932. Läsnä olivat myös mm. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf sekä Reichswehrin päällikkö, kenraali K. v. Hammerstein-Equord.
Kirkonmenojen jälkeen Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf esitti Ruotsin tervehdyksen. Sitten Mannerheim vuorostaan tervehti sankarikuninkaan muistoa lausumalla:
”Kaukaa pohjolasta olemme tulleet Lützeniin tuomaan Suomen tervehdyksen kuolemattomalle sankarille, rakastetulle kuninkaalle, ja siunaamaan esi-isäimme muistoa, jotka rinnan veljiensä ja uskonystäväinsä kanssa taistelivat ja vuodattivat vertaan hänen voitollisten lippujensa alla”
Mannerheim mainitsi puheessaan myös uskonpuhdistuksesta ja huomautti siitä, kuinka Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä.
Puheen loppu kuului:
”Vuosisadat kiitävät ohi ja katoavat, aika tasoittaa ja sovittaa. Hengen ja työn suurmiehet, jotka kerran ovat ohjanneet kansojen kohtaloita ja epäitsekkäästi uhrautuneet ylevien päämäärien puolesta, loistavat milloinkaan sammumattomien soihtujen tavoin pimeydessä, joka verhoaa ihmiskunnan pitkää tietä kohti henkistä kasvua ja täydellistymistä.
Kustaa II Adolfissa, sotapäällikössä ja valtiomiehessä, maani viljelyksen edistäjässä ja sen itärajan turvaajassa Suomen kansa yhä vielä kunnioittaa jaloimmillaan ilmenevää miehuutta, tahdon ylväyttä, aatteen lentoa, pyrkimysten puhtautta ja uskon nöyryyttä.”
Puheen jälkeen Mannerheim laski Suomen Tasavallan presidentin ja hallituksen seppeleen.
(Lähde: G. Mannerheim, Muistelmat, Osa II ss 37..38 kuva osa I s. 467 Otava 1952.)
Kuka vielä väittää, ettei Suomen alhainen väkiluku johtunut juuri Ruotsin loputtomista sodista pitkin eurooppaa! Siis voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä tuollaisesta, 300 000:n, aiemmin jopa sen allekin, väkiluvusta. Siellä on siis täytynyt olla käytännössä kaikki kynnelle kykenevät ja likimainkaan terveet miehet. Millaista riistoa. Vasta 1800 -luvun alkuvuosikymmenillä päästiin miljoonan asukkaan rajan yli. Ei ihme kun aina sanotaan Ruotsin sotineen viimeiseen suomalaiseen (vai itämaalaiseen=österland?) hakkapeliittaan ja sitten tehtiin kiireesti rauha.
Tuolta voit katsoa missä kaikkialla pitkin eurooppaa sodittiin:
Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 taistelua. Taisteluita, joihin Pohjan Prikaatin perinnejoukot ovat osallistuneet on listattuna taulukossa.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Viimeisen 200 vuoden aikana ei muuten ole kovin montaa taistelua käyty... paitsi 1941-1945
Näin siis vain Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taisteluiden osalta. Mitenkähän lienee muut joukot ja heidän taistelunsa?
Siis sotaan vietiin liki 10% KOKO väestöstä!
Olipa todellakin järkyttävää riistoimperialismia jo tuolloin. Kyllä oli Suomelle todellinen onnenpotku tuo Venäjän sota ja miehitys 1808-1809.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_väestö
Taatusti KAIKKI terveet, jos kohta sairaatkin, miespuoliset Itämaalaiset otettiin sotaan ja sinne ne taisivat jäädäkin euroopan hurmekentille. Ei ihme jos Suomen väkiluku nousi yli miljoonan VASTA 1810 -luvulla. Ruotsi imi Suomesta, tai paremminkin silloisesta Itämaasta, kaiken veren kuin mikäkin PUNKKI! Ja tyhmä Suomi juhlii Ruotsin riistäjäkuninkaista pahinta eli Kustaa Adolfia joka vuosi 6.11.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalaisuuden_päivä
"Päivää vietetään kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä, joka on ollut merkittynä almanakkaan Kustaa Aadolfin nimipäiväksi jo 1600-luvulta lähtien. Hän kaatui Lützenin taistelussa vuonna 1632."
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuinka somasti onkaan osattu valita tuo suomenruotsalaisten merkkipäivä :-)
Kun tarkemmin ajattelee niin juuri tuon Kustaa II Adolfin päivän valinta ruotsalaisen menneisyyden muistamiseksi on omituisella tavalla oikeaan osunut.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf
Tässä on sitä ruotsalaisuudenpäivän veristä teemaa kerrakseen: Sotaa, sotaa ja sotaa!
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Huomaatteko ettei suomenruotsalaiset enää mainostakaan Kustaa Adolfin päivää, koska sen verinen historia on kaivettu kunnolla esiin!
Ikuinen häpeä suomenruotsalaisuudelle suomalaisten tapattamisen juhlimisesta 6.11, ikuinen häpeä vahvalle ruotsalaisuudelle, ikuinen häpeä "pyhälle ruotsalaiselle maalle", ikuinen häpeä SFP:lle, puolueelle, jolla ei ole edes suomalaista nimeä puolueena!
Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen vuodattaen suomalaisten miesten veren pitkin euroopan hurmekenttiä. Niin tarkkaan oli maamme miehet kupattu jatkuviin Ruotsin käymiin sotiin, että Itämaahan jäi vain sotaan kelpaamattomat raakit ja tietysti ruotsalaiset loiset läänityksilleen ja kartanoilleen. Eihän niistä raakeista ollut maan asuttajiks saatii sen väkiluvun nostajiksi. Hyvä että pitivit hengissä edes jonkinlaista Suomen kansan itua. Vasta ryssänvallan alla päästiin irti jatkuvista sodista ja väkiluku kohosi nopeasti yli miljoonaan. Näin tapahtui VASTA 1810 -tienoolla.
http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/01/ruotsi-taisteli-viimeiseen-suomalaiseen/
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
"Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen."
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
”KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN SUOMI JUHLII VUOSITTAIN 6.11. TUON HULLUN KUNINKAAN Kustaa II Aadolf:in PÄIVÄÄ!”
Kuka juhlii, kuka ei. Ruotsinmieliset juhlivat. Minä en.
Jotkut suomalaiset ovat innostuneet viettämään ruotsalaisuuden päivää kuin aidot Sverigedemokraatit Ruotsissa. Mikäs siinä, mutta saa sitä ihmetelläkin mitä juhlimista tässä on:
Marraskuun 6. päivänä v. 1631 säädettiin ankara rangaistus niille, jotka uskalsivat luonaan pitää tai kätkeä Kustaa II Aadolfin armeijasta karanneita, sinne pakko-otolla otettuja suomalaisia sotilaita.
Ruotsalainen Samuel Gröll kuvaa 1600-luvun puolivälissä ruotsalaisten hallintoa Käkisalmen läänissä: "Veronkantajan väärämielisyys ja vilpillisyys sekä väkivaltaisuus on niin suuri, että vaikka veronkantajana olisi ollut turkkilaisia, tataareja tai pakanoita, eivät hekään olisi voineet kohdella rahvasta niin epäinhimillisesti kuin täällä on menetelty." (HS 11.9.92.)
Ruotsalaiset ovat sivistäneet muutenkin suomalaisia innovaatioilla,jotka ennen ruotsalaisten maihinnousua olivat tuntemattomia täällä. Esimerkkeinä mainittakoon:
- teiliratas
- polttorovio
- mestauskirves
- hirsipuu
- jalkapuu
- aasin länget
- noitavainot
Hullun kuninkaan päivän juhlinta 6.11 on suomalaisten tapattajan juhlimista ja siksikin omituista. Kukas tällä Staliniakaan juhlisi?
Suiomalaisten kärsimien miestappioiden suuruudesta saa tuolta jonkinlaisen kuvan
12.12.2009 17:25 Svenska Dagen efter
http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11555-ruotsi-taisteli-viimeiseen-suomalaiseen
Kemppisen blogista lainattua:
http://kemppinen.blogspot.com/2011/10/siks-oon-ma-suruinen.html
Ruotsalainen professori ja kielitieteilijä Israel Nesselius (1667-1739) ehdotti jopa suomalaisten täydellistä hävittämistä ja kansan korvaamista ruotsalaisilla. Näin olisi päästy eroon suomen kielestä ja uppiniskaisista suomalaisista!
Suunnitelma oli siis saman kaltainen kuin Stalinilla kerrotaan olleen Talvisodan aikoihin. stalinin kerrotaan aikoneen marssittaa suomalaiset Siperiaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Israel_Nesselius
Vuosina 1708-1711 Nesselius ehdotti Suomen sitomista tiukemmin emämaahan, ja tämän vuoksi muun muassa suomen kielen hävittämistä kaikkialta muualta paitsi Lapista. Tämä olisi voitu toteuttaa esimerkiksi väestönsiirroin.
Viikon tietokirja: Itäraja häviää - Venäjän ja Suomen kaksi vuosisataa
Timo Vihavaisen teosta arvioivat Oiva Björkbacka ja toimittaja Pentti Peltoniemi.
http://areena.yle.fi/audio/1318584196356
Julkaistu: 14.10.2011 klo 12.15
Kohdassa 8.00 Vihavainen ja eräät muutkin ovat arvioineet näin: Ellei Suomi olisi irronnut Ruotsista, suomen kieli oli yksinkertaisesti hävinnyt.
Kohdassa 10 minuuttia ruotsin kielen vaatimus pappisvirkoihin yms. Vastaavaa vaatimusta venäjästä ei ollut paikallisiin virkoihin, vain tsaarin vallan omiin virkoihin se oli ehdoton edellytys.
Kohdassa 11.30 Suur-Suomesta, jonka toteuttikin Stalinin Neuvostoliitto jo 1939
Timo Vihavainen: Itäraja häviää. Venäjän ja Suomen kaksi vuosisataa.Otava. 303 s.
Kustaa Aadolf tosiaan tapatti talonpoikia sotakentillä, ei ainoastaan suomalaisia vaan myös ruotsalaisia. Näillä oli vielä huono immuniteetti, koska olivat eläneet suurimman osan elämästään omassa kylässään. Kun ne vietiin sotakentille, missä monta ryhmää tuli eri puolilta eurooppaa niin taudit jylläsi, suurin osa ei edes taistellut, vaan kuoli yksinkertaisesti erilaisiin kulkutauteihin. Kyllä tuota voi sanoa kansanmurhaksi.
Suomalaisia kuoli suhteessa väestömäärään paljon enemmän kuin viime sodissa yhteensä!
Ruotsin armeija on aina taistellut "kunniakkaasti" (?) viimeiseen suomalaiseen, kunnes 1808-1809 sodan jälkeen joutui kokonaan luopumaan Suomesta. Tämän jälkeen Ruotsista on tullutkin kovin rauhantahtoinen valtio, mitä nyt pikkukahakoita Ranskan ja Tanskan kanssa.
Ruotsin historia on ollut hirvittävän verinen. Pahimpina aikoina siellä on ollut kolmekin eri sotaa käynnissä, ja aina siellä on ollut suomalainen talonpoika puolustamassa Ruotsinmaan etuja.
*1323 Pähkinäsaaren rauha. Ruotsinvallan aikaiset rauhanteot alkavat vuodesta 1323,jolloin tehtiin Pähkinäsaaren rauha. Siinä raja vedettiin Kymijoesta jonnekin nykyisen Vaasan seuduille.
*1495-97 Vanha viha. Tämä sota olikin sitten Venäjää vastaan, josta muistetaan kuuluisa Viipurin pamaus. Sodan aiheena oli epäselvä raja Venäjän kanssa. Venäläiset piirittivat myös Olavinlinnaa, jonka muistona on Balladi Olavin Linnasta.
Kalmarin Unionin sisäiset taistelut olivat alkaneet jo 1400-luvun puolella, mutta laantuivat välillä puhjeten uudelleen 1500- luvulla. 1521 oli kuuluisa tanskalaisten junailema Tukholman verilöyly, jossa Ruotsin aatelisto menetti päänsä. Sotahan siitä seurasi Tanskan ja Ruotsin välille. V. 1523 Kustaa Vaasa käytti Lyypekin Hansakauppiaita hyväkseen sotiessaan Tanskaa vastaan ja valtaan päästyään irtautui heistä romuttaen Hansojen vallan. Tämä aika muistetaan myös uskonpuhdistuksesta.
*1555 alkaen ensin kirjataan 1555-57 sota Venäjää vastaan, sitten 1558-82 Liivinmaan sodat ( Venäjä, Puola, Ruotsi ja Tanska taistelivat Liivinmaasta) ja 1561- 1710 Ruotsi hallitsee Viroa.
*1570-1595 sodittiin Pitkä Viha, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Tämä sota tuotti suurta tuhoa Karjalan Kannaksella. Narva menetettiin Venäjälle.
*1596-98 Nuijasota.
*1600-1629 käytiin sotaa Puolaa vastaan
*1610-1616 sodittiin Inkerinmaan sotaa
*3/1610-6/1610 Jacob De la Gardie piiritti suomalaisjoukkoineen Moskovaa.
*1611-1616 Ruotsin joukot piirittävät Novgorodia
*1611-1613 Sota Tanskaa vastaan
*1617 Stolbovan rauha. Karjalan kannas ja Inkerinmaa Ruotsille, Novgorod takaisin Venäjälle.
*1618-48 30-vuotinen sota. Kaikki Euroopassa sotivat kaikkia vastaan
*8/1628 Vasa-laiva uppoaa Tukholman edustalla.
*1629 Altmarkin rauha Puolan kanssa. Liivinmaa eli Viron eteläosa ja Latvian pohjoisosa Ruotsille.
*1632 Kustaa Vaasa kaatuu Lutzenin taistelussa
*1643-45 sota Tanskaa vastaan, Brömsebron rauha, jossa Gotlanti ja Saarenmaa Ruotsille.
*1648 Westfalenin rauha. Ruotsille osia Pommerista.
*1655-60 Sota Puolaa vastaan.
*1656-58 Sota Venäjää vastaan.
*1657-58 Sota Tanskaa vastaan, Skåne liitetään Ruotsiin.
*1658-60 Sota Tanskaa vastaan. Bornholm takaisin Tanskalle.
*1675-1679 Sota Tanskaa ja Hollantia vastaan.
Kaarle XII:n sodat:
*1700-21 Suuri pohjan sota. (Venäjä, Puola, Tanska, Preussi ja Hannover vastaan Ruotsi )
*1700 Narvan taistelu, venäläiset häviävät
*1709 Pultavan taistelu, venäläiset voittavat
*1710 Venäjä valloittaa Viron ja Liivinmaan.
*1713-21 Isonvihan aika. Venäläiset miehittävät Suomea.
*1718 Kaarle XII:a kaatuu.
*1721 Uudenkaupungin rauha. Viro, Liivinmaa, Inkerinmaa ja Karjalan Kannas menetetään Venäjälle.
*1741-43 Hattujen sota Venäjää vastaan: Suomi miehitettynä (pikku viha)
*1743 Turun rauha. Kymijoen itäpuoliset alueet sekä Savonlinnan ympäristö venäläisille.
*1756-63 Seitsenvuotinen sota (Iso-Britania ja Preussi vastaan Ranska, Saksa, Itävalta, Venäjä, Ruotsi ja Espanja)
* 1763 Seitsenvuotinen sota päättyy Hampurin rauhaan
*1788-90 Kustaa III:n sota, ( Ruotsi vastaan Venäjä ja Tanska )
* 1790 päättyy Värälän rauhaan.
*1805-07 Sota Ranskaa vastaan
*1808-1809 Suomen sota.
*17.09.1809 Haminan rauha. Ruotsi menettää Suomen.
*1810-1812 Sota Englantia vastaan. Treaty of Örebro 1812
*1813-1814 Toinen sota Napoleonia vastaan.
*1814-1814 Sota Norjaa vastaan. Päättyy Mossiin rauhaan 1814