Neuvostoliittohan halusi välirauhan aikana miehittää ja sovjetisoida koko Suomen ja Suomen ainoa keino estää se oli tukeutua Saksaan.
Molotov sanoi kesäkuussa 1940 Liettuan ulkominsterille, että pienten maiden aika on ohi ja Baltian maat, Suomi mukaan lukien, liitetään Neuvostoliittoon.
Suomi pelkäsi siis täysin aiheellisesti, että meille käy samoin kuin Baltian maille. Saksaan tukeutuminen alkoi syksyllä 1940 kauttakulkusopimuksesta Saksan kanssa.
Molotov halusi marraskuussa 1940 Saksan kauttakulkujoukot ensin pois Suomesta ja Suomelle sitten saman mittakaavan ratkaisun kuin Bessarabialle ja Baltian maille.
Hitler vastasi ettei Suomea vastaan saa tulla sotaa. Molotov totesi, että tämä Hitlerin vastaus tuo uuden momentin elokuun 1939 sopimukseen .
Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon ja Suomen oli järkevää liittyä sotaan omilla ehdoillaan. Muuten olisi jääty Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi.
Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä ei saanut puhua mitään Molotovin uhkaavista puheista kesäkuussa 1940 Liettuan ulkomisterille ja Hitlerille Berliinissä marraskuussa 1940.
Jos olisi saanut puhua, Suomen tukeutuminen Saksaan ja siitä seurannut jatkosota olisi todettu Suomen puolustukselliseksi sodaksi.
Molotov sanoi kesäkuussa 1940 Liettuan ulkominsterille, että pienten maiden aika on ohi ja Baltian maat, Suomi mukaan lukien, liitetään Neuvostoliittoon.
Suomi pelkäsi siis täysin aiheellisesti, että meille käy samoin kuin Baltian maille. Saksaan tukeutuminen alkoi syksyllä 1940 kauttakulkusopimuksesta Saksan kanssa.
Molotov halusi marraskuussa 1940 Saksan kauttakulkujoukot ensin pois Suomesta ja Suomelle sitten saman mittakaavan ratkaisun kuin Bessarabialle ja Baltian maille.
Hitler vastasi ettei Suomea vastaan saa tulla sotaa. Molotov totesi, että tämä Hitlerin vastaus tuo uuden momentin elokuun 1939 sopimukseen .
Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon ja Suomen oli järkevää liittyä sotaan omilla ehdoillaan. Muuten olisi jääty Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi.
Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä ei saanut puhua mitään Molotovin uhkaavista puheista kesäkuussa 1940 Liettuan ulkomisterille ja Hitlerille Berliinissä marraskuussa 1940.
Jos olisi saanut puhua, Suomen tukeutuminen Saksaan ja siitä seurannut jatkosota olisi todettu Suomen puolustukselliseksi sodaksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
https://yle.fi/uutiset/3-5784861
Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatsheslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Kreve-Mickevicius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, "Suomi mukaan luettuna", tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.
https://histdoc.net/historia/NaSo1940-11-12.html
Muistio Saksan Johtajan ja Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajan ja ulkoasiain kansankomissaarin Molotovin välisestä keskustelusta Berliinissä marraskuussa 1940
Molotov: Viime vuoden Saksan ja Venäjän välistä sopimusta voidaan pitää tarkoitetulla tavalla täytettynä paitsi yhdessä kohden, nimittäin Suomessa.
Venäjän hallitus katsoo velvollisuudekseen saattaa Suomen kysymyksen järjestykseen ja selkeäksi.
hän näki tämän ratkaisun olevan samaa mittakaavaa kuin Bessarabiassa ja reunavaltioissa
Näistä Molotovin puheista ei saanut puhua mitään sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.
Oleellista on ymmärtää, että jatkosodan syyt olivat puolustukselliset. Neuvostoliitto halusi välirauhan aikana toteuttaa elokuun 1939 salaisen etupiirijaon sovjetisoimalla Suomen.
Se uhka voitiin torjua vain tukeutumalla Saksaan mikä pakotti myös liittymään sotaan omilla ehdoilla kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.