PRESIDENTTI Donald Trumpin häviö on tehnyt monen Euroopan populistiliittolaisen elämästä tukalaa. Maanantaina Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos aiheutti ensimmäisen ministerieron.
Oikeistopopulistisen Ekren sisäministeri Mart Helme joutui eromaan haukuttuaan Joe Bidenia ”korruptioituneeksi” ja vihjattuaan vaalien tuloksen johtuvan salaliittoteorioista.
Moni äänekäs populistijohtaja on ollut poikkeuksellisesti hiljaa tai jakanut Trumpin väitteitä vaalivilpistä. Yksi hiljaisista on ollut Ranskan Kansallisen liittouman johtaja Marine Le Pen, joka oli edellisvaaleissa yksi nopeimmista Trumpin onnittelijoista.
Yksi hämmentyneistä Italian Legan johtaja Matteo Salvini. Entinen sisäministeri Salvini on ollut yksi Trumpin näkyvimmistä tukijoista Euroopassa, ja piti muun muassa Trumpin kampanjakasvomaskia. Salvini ilmoitti vaalien jälkeen tukevansa ”oikeassa olevaa Trumpia”.
VALTAOSA Euroopan nykyjohtajista valitsi nopeasti puolensa. Trumpin kanssa läheinen Britannian pääministeri Boris Johnson onnitteli Joe Bidenia, jonka kanssa EU:sta eronnut Britannia päätyy läheisiin kauppaneuvotteluihin joka tapauksessa. Myös Unkarin pääministeri Viktor Orbán kirjoitti Bidenille lopulta onnittelukirjeen.
Poikkeuksena joukosta on Slovenian populistinen pääministeri Janez Janša, joka ei ole suostunut vetämään pois ennenaikaista voittoviestiään Trumpille.
Steve Bannon yritti tuoda trumpismia vahvemmin Eurooppaan, mutta epäonnistui monessa maassa.
TRUMP tuki näyttävästi eurooppalaisia populistikumppaneitaan, mutta trumpismi ei ollut eurooppalaisille aina helppoa. Yksi osoitus oli Trumpin entisen neuvonantajan Steve Bannonin yritys koota eurooppalaiset populistiset voimat yhteen ennen vuoden 2018 eurovaaleja.
Yritys karahti kiville eikä toivottua murskavoittoa tullut. Ranska Le Pen sanoi, ettei Bannonilla lopulta ollut merkitystä kampanjalle. Valtaa heikensi myös puolueiden erilaisuus. EU-parlamenttiin ei syntynyt yhteistä suurta populistipuolueryhmää.
Oikeistopopulistisen Ekren sisäministeri Mart Helme joutui eromaan haukuttuaan Joe Bidenia ”korruptioituneeksi” ja vihjattuaan vaalien tuloksen johtuvan salaliittoteorioista.
Moni äänekäs populistijohtaja on ollut poikkeuksellisesti hiljaa tai jakanut Trumpin väitteitä vaalivilpistä. Yksi hiljaisista on ollut Ranskan Kansallisen liittouman johtaja Marine Le Pen, joka oli edellisvaaleissa yksi nopeimmista Trumpin onnittelijoista.
Yksi hämmentyneistä Italian Legan johtaja Matteo Salvini. Entinen sisäministeri Salvini on ollut yksi Trumpin näkyvimmistä tukijoista Euroopassa, ja piti muun muassa Trumpin kampanjakasvomaskia. Salvini ilmoitti vaalien jälkeen tukevansa ”oikeassa olevaa Trumpia”.
VALTAOSA Euroopan nykyjohtajista valitsi nopeasti puolensa. Trumpin kanssa läheinen Britannian pääministeri Boris Johnson onnitteli Joe Bidenia, jonka kanssa EU:sta eronnut Britannia päätyy läheisiin kauppaneuvotteluihin joka tapauksessa. Myös Unkarin pääministeri Viktor Orbán kirjoitti Bidenille lopulta onnittelukirjeen.
Poikkeuksena joukosta on Slovenian populistinen pääministeri Janez Janša, joka ei ole suostunut vetämään pois ennenaikaista voittoviestiään Trumpille.
Steve Bannon yritti tuoda trumpismia vahvemmin Eurooppaan, mutta epäonnistui monessa maassa.
TRUMP tuki näyttävästi eurooppalaisia populistikumppaneitaan, mutta trumpismi ei ollut eurooppalaisille aina helppoa. Yksi osoitus oli Trumpin entisen neuvonantajan Steve Bannonin yritys koota eurooppalaiset populistiset voimat yhteen ennen vuoden 2018 eurovaaleja.
Yritys karahti kiville eikä toivottua murskavoittoa tullut. Ranska Le Pen sanoi, ettei Bannonilla lopulta ollut merkitystä kampanjalle. Valtaa heikensi myös puolueiden erilaisuus. EU-parlamenttiin ei syntynyt yhteistä suurta populistipuolueryhmää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
EUROOPAN populisteja koettelivat lopulta samat vaikeudet, joita Trump yritti turhaan puskea tieltään.
Ensin iski koronaviruspandemia, jota Trump ja muut populistijohtajat eivät voineet selittää pois, vaikka kovasti sitä yrittivät. Jo alkuvuonna ilmestyi lukuisia artikkeleita, joissa nähtiin populismi seuraavaksi koronaviruksen uhriksi.
”On selvää, että Trumpin kehno toimiminen pandemiassa vaikutti vaaleihin”, arvioi tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta.
”Hän oli kylvänyt populistien tapaan suurta epäluuloa vakiintuneita toimijoita kohtaan. Kävi kuitenkin niin, että suuren luottamuksen yhteiskunnissa pandemiaa on hoidettu paremmin kuin populistien johtamissa yhteiskunnissa.”
TOINEN merkittävä käänne tapahtui sosiaalisessa mediassa, eli Facebookin kaltaisissa jättiyrityksissä, jotka keräävät dataamme ja paketoivat sitä jälleenmyytäväksi mainostajille.
Sosiaalisen median algoritmit ovat korostaneet keskustelluinta sisältöä, joka on usein myös kuohuttavinta puolesta ja vastaan. Se auttoi ääripäitä.
Tänä vuonna kuohuttavimmat Trumpin kaltaisten johtajien suorat valheet on kuitenkin sensuroitu tai niiden näkyvyyttä on rajoitettu sekä sosiaalisessa mediassa että jopa suorissa tv-lähetyksissä.
”Välillä väitettiin, että mediassa ei ole enää vahvaa portinvartijuutta. Nyt portinvartijoiden rooli kasvoi merkittävästi”, Vuorelma sanoo.
TUNTEIKKUUTTA sosiaalinen media korostaa yhä, ja se antaa populisteille mahdollisuuksia.
”Sosiaalinen media on enemmän tunteiden kuin tiedon välitystä. Journalistiset tekstitkin jaetaan somessa tunnereaktioilla, kuten tämä puhutteli, tämä liikutti, tämä on törkeää. Facebookin symbolitkin on tehty tukemaan tätä”, Vuorelma muistuttaa.
Hän viittaa tutkimukseen, jonka mukaan perussuomalaisten sekä vasemmistoliiton viestit synnyttävät ”eniten vihaisuutta” ja perussuomalaisten viestit saivat eniten näkyvyyttä juuri voimakkaiden reaktioiden vuoksi.
”Tunteikkuus syventää polarisaatiota. Jos sosiaalisen median yhtiöt löytävät tähän ratkaisun, muutos olisi merkittävä.”
POPULISTIT eivät ole pärjänneet vain valehtelemalla ja tunteilemalla.
”Merkittävää osaa äänestäjistä yhdistää maahanmuuton ja pakolaispolitiikan vastustaminen, aluepoliittiset huolet, globaalin talousjärjestelmän vastustaminen, ilmastopoliittinen skeptisyys sekä Euroopassa EU-vastaisuus”, Vuorelma sanoo.
”Jos näille asioille ei löydy poliittista edustusta vakiintuneista puolueista, populistiset puolueet säilyttävät vetovoimansa.”
Se auttaa populisteja myös tilanteessa, jossa Trump ei ole enää heille rohkaiseva voimatekijä. Eri asia on syntyykö nytkään yleiseurooppalaista populistista blokkia, kun esimerkiksi suhtautuminen Vladimir Putinin Venäjään jakaa populisteja eri maissa jyrkästi.
ENITEN muuttunee populismin tyyli.
”Trump edusti röyhkeää, törkeätä kielenkäyttöä, eikä se välttämättä tunnu enää niin houkuttelevalta Trumpin jälkeen”, Vuorelma pohtii.
”Tyylillisesti mennään salonkikelpoisempaan suuntaan: suurelle yleisölle kommunikoitaessa puhutaan normien mukaisesti ja omalle yleisölle rivien välissä koodikielellä.”
Vuorelman mukaan malliesimerkki oli perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-Ahon päällisin puolin korrekti onnittelu Sanna Marinin pääministeriksi nousun yhteydessä.
”Suuri yleisö saattoi lukea sen korrektina, mutta popcorn-hymiö teki viestistä sen ironisen vastakohdan, mikä puhutteli ydinkannattajia”, Vuorelma arvioi.
Nyt Joe Biden keräsi yhtenäisyyspuheillaan alustavien tietojen mukaan yli 4,5 miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump repivällä retoriikallaan. Vuorelman mukaan on kiinnostavaa nähdä muuttuvatko yhtenäisyyspuheet teoiksi.
”Jos valtaapitävät ajavat yhtenäisyyspuheen avulla vain omien kannattajien intressejä, tarve kanavoida muut intressit esimerkiksi populistien kautta säilyy. Tämä oli Barack Obaman kauden ongelma: hän puhui hienosti toivosta ja yhteisyydestä, mutta oli laajoja ihmisryhmiä, jotka eivät kokeneet asioidensa menevän eteenpäin.”
Vasemmistopopulistit uskoo väkivaltaan, sortoon ja totalitarismiin.
Yhtä lailla oikeistopopulistit,joihin EU-vihaajatkin kuuluvat.
ENTÄ vaikutukset Suomeen ja Suomen sisäpolitiikkaan?
”Suomessa on yksittäisiä trumpilaisen retoriikan poliitikkoja kuten Laura Huhtasaari, joka ei mielestäni edusta perussuomalaisten valtavirtaa”, Vuorelma pohtii.
”Kun puheenjohtaja Halla-aho on siistinyt retoriikkaansa varhaisvuosien blogeistaan, hän ei horju Trumpin tappiosta välttämättä niin paljon kuin Trumpia suoremmin kopioineet poliitikot eri puolilla Eurooppaa.”
Halla-aho piti Ylen Ykkösaamussa Trumpin lausuntoja petoksesta ja vaalien varastamisesta harkitsemattomina.
Hänen mukaansa Trump on kuitenkin nostanut esille oikeita globaaliin kauppaan ja Kiinan dominanssiin liittyviä kysymyksiä, ja monet muutoksista pysynevät voimassa myös Bidenin aikana.
TUTKIJA Vuorelman johtopäätös on Suomen suhteen sama kuin laajemminkin. Suora valehtelu voi vähentyä. Keskustelutyyli voi asiallistua.
”Mutta poliittiset vaatimukset, joita populistit edustavat, ovat edelleen olemassa.”
#”Suomessa on yksittäisiä trumpilaisen retoriikan poliitikkoja kuten Laura Huhtasaari, joka ei mielestäni edusta perussuomalaisten valtavirtaa”, Vuorelma pohtii.#
Huhtasaari pomppi innolla mukana,kun pari vuotta sitten populistit olivat porukalla yrittämässä EU:n tuhoa ja Trumpin aiempi apuri Steve Bannon kiersi Eurooppaa lupailemalla rahaa ja muutakin tukea USA:sta.
Populistien huuto on kummasti vaiennut ja EU on selkeästi demokraattisten voimien johdossa.
Myös Huhtasaari on hiljaa ja ilmeisen sivuraiteella persuissakin. Halla-aho johtaa persuja kohti salonkikelpoisuutta. Räyhäveikkoja työnnetään sivummalle.
Kyllä on hävettänyt ku Suomen media ja Kerma-Perseet ovat haukkuneet
Amerikkalaisten itsensä valitsemaa Presidenttiä, tuntematta tilannetta
mikä se on paikanpäällä
Jos tarkoitat Trumpia,niin eniten ovat haukkuneet jenkit itse.
Suomen media on lähinnä lainaillut makeimpia kohteita.
Toisaalta Trumpia kannattava oikeistomedia on tehnyt parhaansa häntä ylistääkseen.Joskus on ollut aihettakin, yleensä ei.
Trumpia ei ole tarvinnut nolata, hän tekee sen parhaiten itse.
Trump esittää typeriä valeitaan vaalipetoksista.
Nyt kuitenkin osavaltioiden vaalijohtajat ovat yhdessä torjuneet Trumpin väitteet.