Nurmon 2 valtuutettua

Oliko ne niitä "äänenpitäjiä"? En lukenut juttua.

Jep, ne ainoat jotka saa suunsa auki. Moni muu kuluttaa vain penkkiä.

Lue uudelleen. Koko jutun idea oli ajatus paremmasta, tai oikeastaan nykytasoisen liikkuvuuden säilymisen.

Keskiviikon Ilpon mielipidejutusta on kaksi eri otsikkoa? Miksi?
Sinänsä juttu oli jouheva lukea, vaikka ensin ajattelin ettei nuon pitkää kehtaa edes silmitellä.
Kiitos valtuutetuille.
Tämä oli hyvin muotoiltu kirjoitus? Se kertasi hienosti miten tähän on tultu ja otti samalla kantaa risteyksen vaikutuksiin.

Taisi olla minun entisen maikan tuotosta.
Tietääkö kukaan mitä tämä Nurmon lukion ex-historianope nykyään tekee työkseen?

Samojen valtuutettujen edellinen taidonnäyte.


Ilkka on kuplassa (10.4.2019)


Sunnuntain aamukahvit menivät väärään kurkkuun, kun luimme Ilkan kolumnista (7.4.), että ”Seinäjoella kuntaliitokset on onneksi tehty ajoissa, oikeaan aikaan. Liitosvastustajatkin näkevät jo, miten Seinäjoki ja sen vetovoima on kasvanut ja hyödyttänyt aluetta”. Ilkka elää yhä edelleen kuplassa, joka löytyi tällä kertaa päätoimittajan näyttöpäätteeltä. Tuntuu siltä, että Ilkka haluaa joko provosoida nurmolaisia tai harjoittaa oudolla tavalla liennytyspolitiikkaa.

Jäimme kaipaamaan edes päätoimittajalta analyysia, miten veronmaksajien piikkiin otettu rajunkokoinen velkamäärä ja sen myötä kasvanut kaupungin vetovoima on hyödyttänyt nurmolaisia? Vetovoima ilman todelliseen vaurastumiseen panostamista on E-P:n kannalta liian heikko perusta. Lisäksi kaupunki on edesauttanut asuntokuplan syntymistä ydinkeskustan alueelle. Vaasan seudun perusta on vahva ja pitävä johtuen vahvasta teollisesta pohjasta.

Kriittisyys on kiellettyä. Ilmeisesti pitäisi vain ylistää Ilkan neuvostoliturgiatyylistä ajattelua ja harjoittaa kaupunkitaloutta lisävelanottoon perustuen. Eihän konsernivelka ole kuin vasta kolmin–nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Onko tämä todellakin järkevää ja vastuullista?

Alueellisesti kaupungin palveluinvestoinnit eivät osu erityisesti vauraan ja väkirikkaan entisen Nurmon kunnan alueelle, saati sitten Peräseinäjoen tai Ylistaron. Kunnallista rakentamista ja remonttia on pakon edessä tehty, mutta pääsääntöisesti liitosalueilta kerätyt verorahat ovat kelvanneet mitä mahtipontisimpiin keskikaupungin hankkeisiin. Puhumattakaan niiden palveluiden hintalapusta, jotka on keskitetty keskuskaupunkiin. Esimerkkinä voi nostaa Hyllykallion kirjaston lakkautuksen ja laajennetun Nurmon terveysaseman toimintojen alasajon.

Liitosalueiden kannalta vastiketta ei ole saatu paljoa. Kaupungin tonttien hinnoittelu haja-asutusalueilla on sellainen, että vetovoima verrattuna ympäryskuntiin on heikko. Kiinteistöveroaste on kohtuuton verrattuna sekä maakuntaan, että verrokkikaupunkeihin. Kunnallisveroaste on myös kipurajalla.

Kaupungin henkilöstömäärä ei ole kasvanut asukasluvun mukaisessa suhteessa. Henkilöstön kestävyys on jatkuvasti koetuksella tai palvelujen laatua pitää pian tietoisesti heikentää. Luokkakoot ovat paikoin liian isoja.

Talouskriittisyys ja tasa-arvo muistetaan kaupunkikeskustan ulkopuolisilla alueilla. Valtuustossakin äänestettiin, kun Kouran alueen tonttihintaa laskettiin 2 €/m2. Tämä koettiin uhkaksi koko kaupungin tasapuoliselle talouskehitykselle.

Huhtala 10:n korvaavien tilojen sijoittaminen keskikaupungille, johon tarvitaan uusien tilojen (24 ME) lisäksi 7,5 ME parkkitalo on kuulemma tärkeää pohjoiskeskustan kehittymiselle. Hajasijoittamalla perhepalvelut ympäri laajan kaupungin olisimme säästäneet investointibudjettia, joka on muutenkin kestämätön.

Lehdistöltä ja kaupungilta olisi reilua laatia laaja maantieteellistaloudellinen selvitys investoinneista uuden kaupungin ajalta. Sillä voitaisiin osoittaa objektiivisesti, kuinka oikeudenmukaisesti eri liitosalueita on kohdeltu esimerkiksi verokertymän kautta. Kuinka veroeurot kohtaavat maksajansa ja kuinka palvelujen alueellinen karsinta on kohdentunut?

Me, jotka olemme toimineet jo Nurmon kunnan aikana valtuustossa, olemme tottuneet tekemään vastuullista politiikkaa. Näemme kaupungin nykyisen talouskehityksen uhkana sekä asukkaiden, että kaupungin työntekijöiden kannalta. Uuden kaupungin taloudellinen perusta seisoo valitettavasti savijaloilla.

Kaupunkialueen menestyminen on liitoskuntienkin etu, sen ymmärtävät kaikki. Kaipaamme oikeudenmukaisuutta lähipalveluiden suhteen. Ilkan viimeaikainen uutisointi sekä vuosien mittaan tehdyt päätökset eivät ole linjassa.

Kasvavaa tyytymättömyyttä löytyy ja myös perusteet sille. Päätä silittelemällä tämä ei muutu.

Jouko Peltonen (kesk.)

valtuutettu, Nurmo

Aki Ylinen (kesk.)

valtuutettu, Nurmo

Samaa asiaa.

Voisitko tarkentaa?

Piru piilee yksityiskohdissa, mutta näkyy kokonaisuudessa
- Tepon alueella kuljetaan kohta kuin Israelin Länsirannalla
Julkaistu Ilkka-Pohjalainen 11.11.2020.


Nurmon kuntaliitoksen junttamiehet lupasivat lisäpalveluita. Tuo lupaus näyttäytyy jälleen kerran irvokkaassa valossa. Tällä kertaa valtuustossa oli framilla Nurmon alueen kaavan käsittely ja siinä yksityiskohtana vt 19:n vaikutus Teppo–Isokoskentien eritasoliittymän vajavainen toteutusmalli. Alkuperäisessä esityksessä nurmolaisille petettyjen lupausten historia ennusti ikävien päätösten listaukseen lisäriviä. Isäinpäivänä tätä kirjoittaessa emme kuitenkaan vielä tiedä valtuuston päätöstä risteysjärjestelyjen osalta.
Yli 14 000 asukkaan Nurmon asuinalue (entisen kunnan alue) on saanut kokea ihan riittävästi ns. Brysselin torjuntavoitosta. Pettymyksistä löytyy muutamia isoja esimerkkejä.
Aikoinaan liitosrahoilla laajennetun Nurmon terveysaseman lähes kaikkien valojen sammuttaminen on suurimpia. Y-talon valmistumisen jälkeen ei ole lääkäriä Nurmossa näkynyt. Mikäli lääkäriin haluaa, on mentävä Seinäjoelle. Vaikka lapsirikkaassa Nurmossa asiakkaita oli aikoinaan jonoksi asti.
Kuvaavaa on, että hiljan kaupunki tarvitsi väliaikaisia hammaslääkäritiloja, ja jostain syystä ei voitu päätyä käyttämään kaupungin vapaita tiloja, joita oli esimerkiksi Nurmossa.
Myös liitoskuntien asukaslautakuntiin ei missään vaiheessa suhtauduttu vakavasti ja myöhemmin ne lakkautettiin turhina. Nyt sitten kaupungilla ihmetellään, miksi alueiden asukasraadit eivät ota tulta.
Vuosien ajan ”voittojen” listaan on siis ehtinyt kertyä ikäviä päätöksiä. Listaa voi liittää Hyllykallion kirjaston lopettamisen ja muita Hyllykallion lähipalveluiden alasajoja. Asukkaat ohjataan tylysti kulkemaan kaupungin loistavia valoja kohti.
Verotustason nostaminen alkoi toki jo ennen liitosta. Samalla päästiin sopivasti kuntaliitosasentoon. Verotusasteen nousu on valitettavasi jatkunut liitosvuosina ja asiantuntijoiden ennusteiden mukaan sitä on pian jatkettava. Myös palvelumaksujen taksat ovat nousseet.
Veroja pitää ilmeisesti rakastaa Nurmon puolella, vaikka sinne sijoitetaan ja investoidaan valitettavan vähän. Pian valmistuva Kertunlaakson koulu on iloinen poikkeus. Kuitenkin Nurmon liikuntahallin yhteydessä olevasta uimahallista emme ilmeisesti voi kuin haaveilla. Voi vain arvailla mitä uhkakuvia liittyy tulevaan kouluverkkoselvitykseen?
Velkaa on otettu enemmän kuin ”laki sallii” ja vaikka olemme väestönkasvualuetta, voi kansantalouden syvä sakkaus johtaa kaupunkitalouden kriisiin. Suuri osa velanotosta on ollut toki kokonaisuuden kannalta tarpeellista, mutta merkittävä menoerä on mennyt ns. ulkonäkökysymyksiin, valtakunnantason profiilinnostoon.
Nurmon alueella siis ollaan puuttumassa liikkumiseen. Valtuusto käsitteli Nurmon kaavaa ja alkuperäisessä esityksessä Teppo–Isokoskentie-eritasoliittymää ei määritellä yksiselitteisesti, vaan toteutus jätetään roikkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Jos liittymää ei toteudu kunnolla, niin esimerkiksi Tepon alueen läpi kulkeva edestakainen liikenne pakotetaan kaavaratkaisulla liikkumaan kuten palestiinalaiset Israelin hallitsemalla Länsirannalla.
Jos eritasoliittymäratkaisu jää osittain tulevaisuuteen, huononnetaan samalla palvelutasoa. Todennäköisesti ikuiseksi ajaksi. Rahaa toki aina löytyy, jos on tahtoa. Kaupungin velvollisuus on kuitenkin huolehtia kuntalaisten edusta.
Valtatie 19:n kehityksessä kaksikaistaisuudesta nelikaistaisuuteen ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jos asia hoidetaan, täytyy se tehdä kunnolla eikä polkea jalkoihin liikkumisen joustavuutta. Muuten kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet ja strategiat eivät merkitse mitään.
Normaalit totutut asiointisuunnat rikotaan ja estetään, koulu- ja työmatkaliikennettä kierrätetään pitkiä ja turhia mutkia.
Missä muualla kuin juhlapuheissa on ympäristö- ja ilmastopolitiikka? Missä ovat maatalouden tarpeet? Tarvitaanhan edelleen eläinkuljetuksia, maitoautoja, rehun ja muiden tarvikkeiden ajoa. Ne ajot eivät luontevasti sovi Nurmon kirkon ohitse tehtäväksi.
Missä on alueen palveluyritysten etu? Teppo–Isokoskentien varressahan on mm. Ruuhikosken golf ja eläinlääkäri. Puutavara- ja läpikulkuliikennettä on paljon, eikä myöskään sovi unohtaa kylvö- ja puintiaikoihin sekä lannanajoon liittyvää liikennettä.
Risteysalueen puutteellisen kaavaesityksen vaikutukset ulottuvat laajalle, sekä ajassa että maantieteellisesti. Myös kaavasta annetuissa lausunnoissa viitataan alueen liikenteen tarpeisiin, mutta kaavan alkuperäinen päätösesitys ei sitä tarpeellista askelta ota. Miksi?
Miksi yleensä puuttuu tahto antaa vastiketta verorahoille, edes niin että palvelutaso liikennejärjestelyissä säilyisi? Pitääkö kuplassa jälleen kerran ihmetellä kasvavaa nurmolaisten tyytymättömyyttä?
Piru taitaa edelleen asua yksityiskohdissa.

Jouko Peltonen (kesk.)
Aki Ylinen (kesk.)
valtuutetut Nurmosta

Monitaitoisia miehiä. Energiaa riittää. Hyvä kun joku on aktiivinen.

Löytyykö joka päätöksestä heidän vastustava kanta?

Niitä hiljaisia on ihan tarpeeksi.

Debattia jatkuu Ilpossa 15.1.2020
”Tuuletusta Seinäjoen kuplaan”

Kotikunnan päätöksenteko elää kuplassa. Samanhenkiset vahvistavat toistensa näkemyksiä ja mieltävät sen konsensuksena. Suunta on ollut kauan vailla vaihtoehtoja. Isojen ryhmien budjettipuheet ovat tulleet kuin samasta monistamosta

Eripuraa syntyy vain henkilövaaleista, joskus liitoskunnista. ProNurmon miesten kritiikissä on (Il-Po 11.11.) helppo yhtyä terveysaseman ihmettelyyn. Muuten on itse keskeisillä paikoilla istuvien jälkiviisaus omituista.

Koronan varjolla vanhoja virheitä ei voi lakaista piiloon. Iso kysymys on sitoutuminen. Ei puolueisiin, vaan tehtävään. Kun lähtee hoitamaan ihmisten asioita, sillä paikalla ei voi olla kuin valtaistuimella, jolta kerran neljässä vuodessa laskeutuu torille esittämään höveliä.

Päätoimittaja kysyi Il-Po:ssa 1.3. kaupungin ydinkeskustasta. Sunnuntain pääkirjoitus pohti samaa. Olen odottanut, koska nykyrakenteen puuhamiehet selittävät asian parhain päin.

Päätösten ja suunnitelmien tuominen julkiseen keskusteluun on riskialtista. Ehdokkaille riittää se pakollinen juttu ennen vaaleja. Björkenheimin siltaa sentään ei paatuneinkaan populisti enää ota vaaliaseeksi. Piia Kattelus tarjoaa maailmanselitystä omassa lehdessään. Viimeksi ihmettelin, kuinka luovasti hän pystyy yhdistämään asioita – Ranskan islamistien terroriteot ja maahanmuuttajien tuntiopettajan virat.

Kaikki eivät puhu valtuustossa. Osa ei ole paikalla ryhmäkokouksissa.

Sammutetut ovat lyhdyt. Jos he ovat asioista pihalla? Keskusta teki aloitteen tiedonkulun kohentamiseksi. Lienevätkö seminaarit lisääntyneet?

Kokoomus etenee kohti suurimman ryhmän statusta. Säännöllisin välein on ykkösketju toreilla ja lehtien palstoilla. Toivoisin keskustan selventävän maakuntamallin autuutta sotessa, niin Seinäjoen kuin Vimpelin mummankin kannalta. Vanhuskysymyksen käsittely on kokoomuksen agendalla. Kotona on niin hyvä olla. Sen katvealue vain on hirmuinen.

Toivon Seinäjoen kuplaan hiukan tuuletusta. Kaikki hyvän eväät ovat olemassa. Tänään hiukan homeessa.

Jarmo Lintala

Seinäjoki

Seinäjoen ongelma on se, että lähes kaikki nykyiset valtuutetut ja johtajat haluavat jakaa kakkua.

Kukaan ei kuitenkaan osaa leipoa sitä kakkua, jota vuosien varrella on jaettu joka suuntaan. Eikä loppua näy. Tolkuton rahan haaskaus menossa ja velkapottia vaan kasvatetaan.

Vaasaan kun vertaa, niin siellä parhaillaankin odotetaan isojen yritysten julkistuksia. Häyry ja kumppanit on tehneet hartiavoimin töitä saadakseen lisää isoja yrityksiä Vaasaan. Mitä Seinäjoella Heinonen, Rasinmäki/Kiiskinen ja kumppanit on tehneet? Miettineet miten saadaan rahaa taas työnnettyä sinne, tänne ja tuonne.

Kakunleipojia Seinäjoelle tarvittaisiin. Ja nopeasti. Menopuoli osataan loistavasti, mutta tulopuoli on luokattoman huonolla tolalla.

Kukas se olikaan se Seinäjoen valtuutettu joka halusi että poikien pilit silvotaan? Aika sairasta sanon minä..