Tiede ja tieto ovat subjektiivisesta kokemuksesta kielellisten käsitteiden avulla hahmottettuja oletuksia, uskomuksia ja väitteitä joilla on kollektiivinen rakenneyhtäläisyys ja konsensus suhteessa kokijoiden enemmistöön. Kyse ei ole (koko) todellisuudesta vaan tietynlaisten olioiden tietyntyyppisistä kokemuksista koottu ja abstrahoitu kokonaisuus.
....
Aika ja paikka ovat pohjimiltaan epälineaarisia kun taas ns "kelloaika" ja "metripaikka" ovat vain lineaarisia ja tietoisuudelle alisteisia tapoja hahmottaa kokemusta.
Lineaarisen ajan ja paikan koordinaatisto on 3-ulotteinen kun taas epälineaarinen aika & paikka edellyttävät vähintään 4-ulotteisen koordinaatiston.
Tilan (3d) käsite on selkeä vain kiinteiden kappaleiden osalta. Kaasumainen aine taas pyrkii levittäytymään koko käytettävissä olevaan tilaan samoin kuin esim sähkömagneettiset kentät vaikka kaasumaisen aineen ja smkenttien suhteen suljetun tilan merkitys on erilainen. Ns. suljetut systeemit ovat vain tietynlaisten vuorovaikutusten suhteen suljettuja systeemejä eikä kaikkien mahdollisten vuorovaikutusten suhteen täysin suljettuja systeemejä ole olemassa.
Lineaariset aika- ja paikkakäsitteet ovat mielekkäitä vain lineaarisen todellisuuden osan hahmottamisessa kun taas esim. kvanttifysiikan lomittuminen, superpositio ja tunneloituminen viittaavat jonkinlaisen epälineaarisen (>3d) todellisuuden olemassaoloon jossa voi myös tapahtua muutosta eli aikakomponentti on myös mukana vaikka se ei olekaan mitattavissa lineaarista muutosta mittaavilla välineillä kuten kelloilla.
Aika on aina kolmiaspektinen vaikka paikkaulottuvuuksien lukumäärä olisi >3
1) lineaarinen komponentti (joita voi olla useita rinnakkaisia 4d geometriassa)
2) mahdollisuuksien kokoelma tai "todennäköisyysaalto" (kokonaisjärjestelmän mahdollisuuksien kokoelma joka voi muuttua sen kokonaisuuden eri kehitysvaiheissa)
3) toistuva syklinen komponentti joka määrittelee ajassa ja paikassa olevan olion ominaisuudet & mahdollisuudet (kokonaisuuden suhteen suhteellisen autonomisen ja erillisen systeemin joka on pääsääntöisesti aina suppeampi kuin kokonaisuuden mahdollisuuksien kokoelma)
Paikka ja aika liittyvät aina toisiinsa vaikka aika ei ole avaruudellinen ulottuvuus koska kokemusten hahmottaminen edellyttää aina jonkinlaista koordinaatistoa.
Oliot paikassa ovat erilaisten vuorovaikutusten (lähinnä sähkömagnetismi ja gravitaatio) tuottamia interferenssimuottteja tai templaatteja ja muokkaamalla niitä vuorovaikutuksia voidaan muokata myös olioiden ominaisuuksia (esim. muokkaamalla alkuaineiden interferenssimuotteja (jotka "sijaitsevat" 4d hyperavaruudessa) voidaan muuuttaa alkuaineita toiseksi esim. lyijystä kultaa) ja tutkimalla paikallisen avaruuden gravitaation geometriaa voidaan ennustaa tilastollisesti tulevien tapahtumien (syklien) todennäköisyyksiä ja muokkaamalla sitä gravitaatiogeometriaa (esim planeettojen ratoja ja lisäämällä esim. uusia kuita planeetoille) voidaan myös muuttaa niiden syklien ominaisuuksia.
Tällainen laajamittainen todellisuuden manipulointi edellyttää pitkäaikaista tietojen keräämistä paikallisten vuorovaikutusten interferensseistä ja siis tietokantaa mahdollisista todellisuuden templaateista. Olioiden templaattien muuttaminen onnistunee esim. phase-conjugate mirror tekniikalla jossa esim. laserin avulla saadaan ensin kohteen templaatti jonka jälkeen se palautetaan muutosten jälkeen alkup. kohteeseen. Ko. tekniikkaa on epälineaarinen eikä heikkene etäisyyden mukaan vaan sitä voidaan vahvistaa ja periaatteessa palauttaa kohde esim. takaisin aikaisempaan tilaansa.
....
Tässä taas melko vapaamuotoinen spekulointi ja tajunnanvirtaus jota aloin kirjoittaa n viiden maissa aamulla kun en saanut enää unenpäästä kiinni.
Tämäntyyppistä tapahtuu aika usein ja varmaan täytyy taas jossain vaiheessa ottaa päivänokoset... :D
Belisario
Tämänhetkinen hahmotelmani todellisuudesta
21
72
Vastaukset
- Anonyymi
Suurin osahan tuosta on ihan mielenkiintoista ajatuksen virtaa, jonka todenperäisyydellä ei ole juurikaan merkitystä, tyyliin: "Entäs jos valo kulkee eri nopeuksilla eri suuntiin."
Tässä kuitenkin muutamia huomioita, joita tuosta tuli mieleen.
Tiede nimenomaan ei ole subjektiivista. Se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi tieteellisellä metodilla on mahdollista saada luotettavaa tietoa universumin toiminnasta. Vaikka jokainen tieteilijä yksittäin on toki subjektiivinen havainnoitsija, heidän tekemänsä johtopäätökset ovat osa tiedettä vasta kun samaan tulokseen todetaan päädyttävän tieteilijän taustasta ja biaksista riippumatta. Jos intialainen tieteilijä tekee havainnon, että olosuhteista X seuraa tapahtuma Y, se ei ole automaattisesti osa tiedettä vain siksi, että se on asiallisesti havainnoitu. Jos lisäksi kiinalaiset, amerikkalaiset, ranskalaiset, unkarilaiset ja venäläiset tieteilijät havaitsevat, että olosuhteista X seuraa tapahtuma Y, se on tiedettä. Juuri tuo on vertaisarvioinnin pointti. Ja luonnollisesti tieteellinen päätelmäkin voidaan kumota jos vielä vakuuttavammin tehdään sen kanssa ristiriidassa olevia havaintoja.
Toinen huomio: Kannattaa laskea uudelleen pohdintasi vaatima ulottuvuuksien määrä. Puhut toisaalta (ainakin) kolmesta tilaulottuvuudesta ja aikaulottuvuudesta ja lisäksi on tämä ">lineaarinen komponentti (joita voi olla useita rinnakkaisia 4d geometriassa)". Ilmeisestikään et siis puhu 4d geometriasta, vaan useammista ulottuvuuksista. Vaikka monille maallikoille 4d:n ja sen ominaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa, niin ei 4d ole mikään maaginen paikka, johon mahtuu loputtomasti ulottuvuuksia. Jos tarvitset lisää ulottuvuuksia, puhu 5d:stä, 6d:stä jne. Jos et tiedä montako ulottuvuutta tarvitset, ota mieluummin liikaa kuin liian vähän, koska n ulotteinen avaruus voidaan aina upottaa n 1 ulotteiseen.
Lyijyn muuttaminen kullaksi on helppoa. Ei siinä tarvitse mitään metafyysisiä interferenssiaaltoja muokata. Poistat vain lyijyatomin ytimestä kolme protonia, niin se on kulta-ioni. Jos haluat siitä kulta-atomin, niin heitä myös kolme elektronia pois ja jos haluat siitä vielä vakaan, niin joudut varmaan vähentämään neutroneitakin.- Anonyymi
"Tiede nimenomaan ei ole subjektiivista. "
Kyseessä voi olla myös kollektiivinen subjektiivisuus eli tieteen perusoletukset ja havaintojen tulkinnat voivat olla joko vääriä, vääristyneitä liian kapean perspektiivin takia tai sitten ainakin joltain osin puutteellisia (paradigmat) .
En usko että tieteessä on mahdollista päästä kokonaan eroon subjektiivisuudesta koska jo sillä mitä pystymme lajityypillisesti ylipäätänsä kokemaan ja ajattelemaan voi sellaisia rajoitteita joista emme tiedä mitään ja joita emme ehkä edes kykene epäilemään.
"Se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi tieteellisellä metodilla on mahdollista saada luotettavaa tietoa universumin toiminnasta."
Tieteellistä metodia kuitenkin kyetään ainakin toistaiseksi soveltamaan vain paikallisesti eli korkeintaan lähiavaruudessa eli se tieto mitä havaintojen ja kokemusten kautta on kyetty saavuttamaan ei välttäättä ole niin yleispätevää kuin yleisesti oletetaan. Se tieto voi siis olla siis luotettavaa vain suhteessa siihen ajanjaksoon ja siihen paikalliseen ympäristöön missä sitä tutkimusta on tehty tähän mennessä.
"Vaikka jokainen tieteilijä yksittäin on toki subjektiivinen havainnoitsija, heidän tekemänsä johtopäätökset ovat osa tiedettä vasta kun samaan tulokseen todetaan päädyttävän tieteilijän taustasta ja biaksista riippumatta. "
Jokaisella kulttuurilla ja aikakaudella on omat biaksensa ja myös omat muotivirtauksensa jotka voivat vääristää kokonaiskuvaa. Kaikessa tieteessäkin on loppujen lopuksi kysymys vain siitä kuinka hyvin onnistumme hahmottamaan kielellisesti sitä subjektiivista raakakokemusta (värejä, ääniä, hajuja, tunnelmia yms) joita koetaan.
Vasta se kielellinen hahmotelma on käsiteltävissä logiikan, matematiikan ja havaintovälinein avulla. Se alkuperäinen kokemus on siis periaatteessa aina "totta" - vasta sen kielellisen tulkinnan suhteen voi olla kyse totuudesta ja epätotuudesta.
Sen kokemuksen hahmotusta ohjailee yleensä alitajuisesti se luonnollinen kieli ja sen rakenne joka on alunperin muodostunut lähinnä vain käytännöllisiä tarkoituksia varten ja eri kielet soveltuvat ja taipuvat eri lailla ja tieteen tarkoituksiin kun taas puhdas matematiikka lähinnä toimii vain säännönmukaisuuksien mallinnuksessa.
Logiikkakin pätee lähinnä vain saman näkökulman tai perspektiivin sisällä ja jos sotketaan keskenään erilaisia hahmotustapoja niin päädytään helposti ns. filosofisiin ongelmiin.
esim.
"Näkökulmarelativismi on uusi lähestymistapa tiedon relatiivisuuteen. Sen mukaan näkökulmat vaikuttavat siihen, mitä pidetään totena, oikeutettuna ja todellisena. Katselemme maailmaa aina omasta näkökulmastamme, mutta voimme myös muuttaa näkökulmiamme reflektion, kommunikaation ja kokemusten perusteella. Luennolla esitellään näkökulmarelativismin keskeiset teesit ja argumentit. On väitetty, että relativismi olisi jotenkin syypää totuuden jälkeiseen aikeen. Näin ei ole, pikemminkin näkökulmarelativismi auttaa meitä ymmärtämään mistä totuuden jälkeisessä ajassa on kysymys. "
Antti Hautamäki: Näkökulmarelativismi - Tiedon suhteellisuuden ongelma
https://youtu.be/oIj228DeReU
....
Jokaista tarvittavaa itsenäistä todellisuuden aspektia varten tarvitaan hahmotukseen lisäulottuvuus ja minusta kaikki ulottuvuudet (myös paikan suhteen) ovat pelkästään hahmotuksen apuvälineitä eivätkä välttämättä konkreettisia todellisuuden ominaisuuksia.
....
"Lyijyn muuttaminen kullaksi on helppoa."
En tiedä helppoudesta enkä varsinkaan kustannushyötysuhteesta mutta hyvin pieniä määriä kultaa on kyetty tuottamaan hiukkaskiihdyttimissä jo aika kauan.
"Ei siinä tarvitse mitään metafyysisiä interferenssiaaltoja muokata. "
Tarkoitus oli vain vihjaista mahdollisuudesta että perinteisen ja muinaisen alkemian ja myös astrologian perusperiaatteet ovat hyvinkin mahdollisia vaikka tunnetut historialliset esimerkit ovat hyvin rappeutuneessa muodossa . Interferenssit tai resonanssit ovat kuitenkin hyvin konkreettisia ja tunnettuja ks. esim. ketjun
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16585969/havainnollista-fysiikkaa
videolinkit.
Kun tieteellisen kulttuurin infrastruktuuri tuhoutuu niin jäljelle jää sitten ensin vain metafysiikka ja myöhemmin vain pelkkiä taruja, uskontoja yms. kunnes se tiede ja sen infra rakentuu uudestaan ja ne vanhat pseudotieteenä pidetyt ideat tulevat taas uudestaan tieteellisesti ymmärrettäviksi.
Belisario Säieteoriaa tutkivat fyysikot teorisoivat nyt käsittääkseni jo 9D ja 10D malleja selittämään havaitsemaamme universumia.
BBC:ltä maallikoille suunnattu ihan viihdyttävä selitys:
https://www.bbc.com/reel/video/p08ybyvp/why-physics-suggests-other-dimensions-existAnonyymi kirjoitti:
"Tiede nimenomaan ei ole subjektiivista. "
Kyseessä voi olla myös kollektiivinen subjektiivisuus eli tieteen perusoletukset ja havaintojen tulkinnat voivat olla joko vääriä, vääristyneitä liian kapean perspektiivin takia tai sitten ainakin joltain osin puutteellisia (paradigmat) .
En usko että tieteessä on mahdollista päästä kokonaan eroon subjektiivisuudesta koska jo sillä mitä pystymme lajityypillisesti ylipäätänsä kokemaan ja ajattelemaan voi sellaisia rajoitteita joista emme tiedä mitään ja joita emme ehkä edes kykene epäilemään.
"Se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi tieteellisellä metodilla on mahdollista saada luotettavaa tietoa universumin toiminnasta."
Tieteellistä metodia kuitenkin kyetään ainakin toistaiseksi soveltamaan vain paikallisesti eli korkeintaan lähiavaruudessa eli se tieto mitä havaintojen ja kokemusten kautta on kyetty saavuttamaan ei välttäättä ole niin yleispätevää kuin yleisesti oletetaan. Se tieto voi siis olla siis luotettavaa vain suhteessa siihen ajanjaksoon ja siihen paikalliseen ympäristöön missä sitä tutkimusta on tehty tähän mennessä.
"Vaikka jokainen tieteilijä yksittäin on toki subjektiivinen havainnoitsija, heidän tekemänsä johtopäätökset ovat osa tiedettä vasta kun samaan tulokseen todetaan päädyttävän tieteilijän taustasta ja biaksista riippumatta. "
Jokaisella kulttuurilla ja aikakaudella on omat biaksensa ja myös omat muotivirtauksensa jotka voivat vääristää kokonaiskuvaa. Kaikessa tieteessäkin on loppujen lopuksi kysymys vain siitä kuinka hyvin onnistumme hahmottamaan kielellisesti sitä subjektiivista raakakokemusta (värejä, ääniä, hajuja, tunnelmia yms) joita koetaan.
Vasta se kielellinen hahmotelma on käsiteltävissä logiikan, matematiikan ja havaintovälinein avulla. Se alkuperäinen kokemus on siis periaatteessa aina "totta" - vasta sen kielellisen tulkinnan suhteen voi olla kyse totuudesta ja epätotuudesta.
Sen kokemuksen hahmotusta ohjailee yleensä alitajuisesti se luonnollinen kieli ja sen rakenne joka on alunperin muodostunut lähinnä vain käytännöllisiä tarkoituksia varten ja eri kielet soveltuvat ja taipuvat eri lailla ja tieteen tarkoituksiin kun taas puhdas matematiikka lähinnä toimii vain säännönmukaisuuksien mallinnuksessa.
Logiikkakin pätee lähinnä vain saman näkökulman tai perspektiivin sisällä ja jos sotketaan keskenään erilaisia hahmotustapoja niin päädytään helposti ns. filosofisiin ongelmiin.
esim.
"Näkökulmarelativismi on uusi lähestymistapa tiedon relatiivisuuteen. Sen mukaan näkökulmat vaikuttavat siihen, mitä pidetään totena, oikeutettuna ja todellisena. Katselemme maailmaa aina omasta näkökulmastamme, mutta voimme myös muuttaa näkökulmiamme reflektion, kommunikaation ja kokemusten perusteella. Luennolla esitellään näkökulmarelativismin keskeiset teesit ja argumentit. On väitetty, että relativismi olisi jotenkin syypää totuuden jälkeiseen aikeen. Näin ei ole, pikemminkin näkökulmarelativismi auttaa meitä ymmärtämään mistä totuuden jälkeisessä ajassa on kysymys. "
Antti Hautamäki: Näkökulmarelativismi - Tiedon suhteellisuuden ongelma
https://youtu.be/oIj228DeReU
....
Jokaista tarvittavaa itsenäistä todellisuuden aspektia varten tarvitaan hahmotukseen lisäulottuvuus ja minusta kaikki ulottuvuudet (myös paikan suhteen) ovat pelkästään hahmotuksen apuvälineitä eivätkä välttämättä konkreettisia todellisuuden ominaisuuksia.
....
"Lyijyn muuttaminen kullaksi on helppoa."
En tiedä helppoudesta enkä varsinkaan kustannushyötysuhteesta mutta hyvin pieniä määriä kultaa on kyetty tuottamaan hiukkaskiihdyttimissä jo aika kauan.
"Ei siinä tarvitse mitään metafyysisiä interferenssiaaltoja muokata. "
Tarkoitus oli vain vihjaista mahdollisuudesta että perinteisen ja muinaisen alkemian ja myös astrologian perusperiaatteet ovat hyvinkin mahdollisia vaikka tunnetut historialliset esimerkit ovat hyvin rappeutuneessa muodossa . Interferenssit tai resonanssit ovat kuitenkin hyvin konkreettisia ja tunnettuja ks. esim. ketjun
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16585969/havainnollista-fysiikkaa
videolinkit.
Kun tieteellisen kulttuurin infrastruktuuri tuhoutuu niin jäljelle jää sitten ensin vain metafysiikka ja myöhemmin vain pelkkiä taruja, uskontoja yms. kunnes se tiede ja sen infra rakentuu uudestaan ja ne vanhat pseudotieteenä pidetyt ideat tulevat taas uudestaan tieteellisesti ymmärrettäviksi.
Belisario”En usko että tieteessä on mahdollista päästä kokonaan eroon subjektiivisuudesta koska jo sillä mitä pystymme lajityypillisesti ylipäätänsä kokemaan ja ajattelemaan voi sellaisia rajoitteita joista emme tiedä mitään ja joita emme ehkä edes kykene epäilemään.”
Jokaisella tiedemiehellä on omat subjektiiviset mielipiteet. Näistä voi aiheutua virhepäätelmiä, mutta juuri siksi tiede vertaisarvioidaan ja loogiset mokat karsitaan pois. Tiede pyrkii objektiivisuuteen ja jos tieteellisestä paperista joku huomaa subjektiivisia oletuksia, jotka eivät ole objektiivisia, niitä kritisoidaan.- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
”En usko että tieteessä on mahdollista päästä kokonaan eroon subjektiivisuudesta koska jo sillä mitä pystymme lajityypillisesti ylipäätänsä kokemaan ja ajattelemaan voi sellaisia rajoitteita joista emme tiedä mitään ja joita emme ehkä edes kykene epäilemään.”
Jokaisella tiedemiehellä on omat subjektiiviset mielipiteet. Näistä voi aiheutua virhepäätelmiä, mutta juuri siksi tiede vertaisarvioidaan ja loogiset mokat karsitaan pois. Tiede pyrkii objektiivisuuteen ja jos tieteellisestä paperista joku huomaa subjektiivisia oletuksia, jotka eivät ole objektiivisia, niitä kritisoidaan."Jokaisella tiedemiehellä on omat subjektiiviset mielipiteet. Näistä voi aiheutua virhepäätelmiä, mutta juuri siksi tiede vertaisarvioidaan ja loogiset mokat karsitaan pois. Tiede pyrkii objektiivisuuteen ja jos tieteellisestä paperista joku huomaa subjektiivisia oletuksia, jotka eivät ole objektiivisia, niitä kritisoidaan."
Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt sitä lausetta jota kommentoit. Loogiset mokat ovat eri asia kuin kyvyttömyys huomata vallitsevan mallin puutteita ja ihminen ei pääse ainakaan helposti oman lajityypillisen ja kulttuurisen ajattelutapansa eikä kielellisten rajoitteidensa yli. Kaikki kokeminen on aina subjektiivista.
Näennäisen objektiivista eli todellisuudessa kollektiivisesti subjektiivista siitä tekee samanlaiset havaintovälineet & aistit ja yhteinen kulttuuri sekä tieteenalan sisäiset ja koko tiedeyhteisön yhteiset paradigmat eli oletusten ja havaintojen tulkintojen kokoelmat joita pidetään usein itsestäänselvästi tosina.
Tieteen ihanteet ovat aivan eri asia kuin se mihin oikeasti on mahdollisuuksia ja mikä on se konrkeettinen todellisuus vaikka tieteen ihanteiden ja ihannoinnin tasolla tiede tuntuu monista ylivoimaisen "jumalalliselta" ja pohjimmiltaan erehtymättömältä tavalta hankkia tietoa.
Vertaisarviointi toimii vain saman paradigman sisällä ja karsii näin selkeät metodologiset virheet (eli esim. ne loogiset mokat). Se ei kuitenkaan poista sen koko tieteenalaa koskevan paradigman ongelmia (perusoletukset ja niihin pohjautuvaa havaintojen tulkintaa mitä voisi kutsua kollektiiviseksi subjektiivisuudeksi).
Koska vertaisarvointi hyvin usein karsii pois myös vallitsevaan paradigmaan kuulumattomat oletukset ja tulkinnat niin se toimii samalla joko tahattomasti tai tahallisesti eräänlaisena ennakkosensuurina ideoille ja malleilla joihin vallitseva tiedeyhteisö ei ole vielä kypsä eivätkä ne uudet ideatkaan alkuvaiheessaan yleensä ole vielä niin valmiita etteikö niissä olisi jotain puutteita verrattuna siihen usein hyvin pitkälle hiettuun valtavirtamalliin.
Tuttu malli tuntuu aina turvallisimmalta ja uusien asioiden suhteen on usein osittain ymmärrettävistäkin syistä vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita.
Belisario Anonyymi kirjoitti:
"Jokaisella tiedemiehellä on omat subjektiiviset mielipiteet. Näistä voi aiheutua virhepäätelmiä, mutta juuri siksi tiede vertaisarvioidaan ja loogiset mokat karsitaan pois. Tiede pyrkii objektiivisuuteen ja jos tieteellisestä paperista joku huomaa subjektiivisia oletuksia, jotka eivät ole objektiivisia, niitä kritisoidaan."
Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt sitä lausetta jota kommentoit. Loogiset mokat ovat eri asia kuin kyvyttömyys huomata vallitsevan mallin puutteita ja ihminen ei pääse ainakaan helposti oman lajityypillisen ja kulttuurisen ajattelutapansa eikä kielellisten rajoitteidensa yli. Kaikki kokeminen on aina subjektiivista.
Näennäisen objektiivista eli todellisuudessa kollektiivisesti subjektiivista siitä tekee samanlaiset havaintovälineet & aistit ja yhteinen kulttuuri sekä tieteenalan sisäiset ja koko tiedeyhteisön yhteiset paradigmat eli oletusten ja havaintojen tulkintojen kokoelmat joita pidetään usein itsestäänselvästi tosina.
Tieteen ihanteet ovat aivan eri asia kuin se mihin oikeasti on mahdollisuuksia ja mikä on se konrkeettinen todellisuus vaikka tieteen ihanteiden ja ihannoinnin tasolla tiede tuntuu monista ylivoimaisen "jumalalliselta" ja pohjimmiltaan erehtymättömältä tavalta hankkia tietoa.
Vertaisarviointi toimii vain saman paradigman sisällä ja karsii näin selkeät metodologiset virheet (eli esim. ne loogiset mokat). Se ei kuitenkaan poista sen koko tieteenalaa koskevan paradigman ongelmia (perusoletukset ja niihin pohjautuvaa havaintojen tulkintaa mitä voisi kutsua kollektiiviseksi subjektiivisuudeksi).
Koska vertaisarvointi hyvin usein karsii pois myös vallitsevaan paradigmaan kuulumattomat oletukset ja tulkinnat niin se toimii samalla joko tahattomasti tai tahallisesti eräänlaisena ennakkosensuurina ideoille ja malleilla joihin vallitseva tiedeyhteisö ei ole vielä kypsä eivätkä ne uudet ideatkaan alkuvaiheessaan yleensä ole vielä niin valmiita etteikö niissä olisi jotain puutteita verrattuna siihen usein hyvin pitkälle hiettuun valtavirtamalliin.
Tuttu malli tuntuu aina turvallisimmalta ja uusien asioiden suhteen on usein osittain ymmärrettävistäkin syistä vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita.
Belisario”Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt sitä lausetta jota kommentoit. Loogiset mokat ovat eri asia kuin kyvyttömyys huomata vallitsevan mallin puutteita ja ihminen ei pääse ainakaan helposti oman lajityypillisen ja kulttuurisen ajattelutapansa eikä kielellisten rajoitteidensa yli. Kaikki kokeminen on aina subjektiivista.”
Tarkoitin laajemmin mallin mokia. Kun malli on valmis, niin sitä testataan ja ajetaan eri tilanteissa. Kun lukuisat eri tutkijat, joilla on eri taustat, etsivät mallista mokia, niin on hyvät mahdollisuudet tehdä havaintoja, jotka ovat mallin kanssa ristiriidassa. Usein saatetaan huomata, että mallilla on pätevyysrajat. Tämä kaikki on täysin objektiivista, vaikka sitä tehdään suurella porukalla ja yksittäinen tutkija voisikin erehtyä olla huomaamatta omaa kulttuurisen ajattelutapansa rajoitetta. Tiede on jatkuvaa testaamista, missä koekenttänä on meidän kaikkien havaitsema maailma.- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
”Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt sitä lausetta jota kommentoit. Loogiset mokat ovat eri asia kuin kyvyttömyys huomata vallitsevan mallin puutteita ja ihminen ei pääse ainakaan helposti oman lajityypillisen ja kulttuurisen ajattelutapansa eikä kielellisten rajoitteidensa yli. Kaikki kokeminen on aina subjektiivista.”
Tarkoitin laajemmin mallin mokia. Kun malli on valmis, niin sitä testataan ja ajetaan eri tilanteissa. Kun lukuisat eri tutkijat, joilla on eri taustat, etsivät mallista mokia, niin on hyvät mahdollisuudet tehdä havaintoja, jotka ovat mallin kanssa ristiriidassa. Usein saatetaan huomata, että mallilla on pätevyysrajat. Tämä kaikki on täysin objektiivista, vaikka sitä tehdään suurella porukalla ja yksittäinen tutkija voisikin erehtyä olla huomaamatta omaa kulttuurisen ajattelutapansa rajoitetta. Tiede on jatkuvaa testaamista, missä koekenttänä on meidän kaikkien havaitsema maailma."Tarkoitin laajemmin mallin mokia. Kun malli on valmis, niin sitä testataan ja ajetaan eri tilanteissa. Kun lukuisat eri tutkijat, joilla on eri taustat, etsivät mallista mokia, niin on hyvät mahdollisuudet tehdä havaintoja, jotka ovat mallin kanssa ristiriidassa. Usein saatetaan huomata, että mallilla on pätevyysrajat. Tämä kaikki on täysin objektiivista, vaikka sitä tehdään suurella porukalla ja yksittäinen tutkija voisikin erehtyä olla huomaamatta omaa kulttuurisen ajattelutapansa rajoitetta. Tiede on jatkuvaa testaamista, missä koekenttänä on meidän kaikkien havaitsema maailma."
Tuo toimii matematiikan ja kaavojen tasolla eli niiden havaittujen säännönmukaisuuksien osalta mutta kuitenkin sen metodin ulkopuolelle jää kaikki tulkinnat ja ontologia eli suurinpiirtein kaikki se mistä puhutaan kun esim. popularisoidaan tiedettä.
Esim. kvanttifysiikan osalta ei liene suuria erimielisyyksiä kaavojen toimivuudesta vaan ne selkeät erimielisyydet ilmenevät niissä lukuisissa erilaisissa kvanttifysiikan tulkinnoissa joista jokaisesta seuraa erilainen ontologia ja tieteellinen maailmankuva ja havainnot ja mittaukset tulkitaan aina sen valtavirran omaksuman tulkinnan kautta.
Yksittäinen koe tai havainto voi olla objektiivinen omassa viitekehyksessään mutta se viitekehys sinänsä ei ole eikä edes voi olla aidosti objektiivinen koska tulkintoja/paradigmoja/ontologioita ei voi testata tieteellisellä menetelmällä. Miten esim. todistat fysikalismin/idealismin/reduktionismin oikeaksi tai vääräksi.
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jokaisella tiedemiehellä on omat subjektiiviset mielipiteet. Näistä voi aiheutua virhepäätelmiä, mutta juuri siksi tiede vertaisarvioidaan ja loogiset mokat karsitaan pois. Tiede pyrkii objektiivisuuteen ja jos tieteellisestä paperista joku huomaa subjektiivisia oletuksia, jotka eivät ole objektiivisia, niitä kritisoidaan."
Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt sitä lausetta jota kommentoit. Loogiset mokat ovat eri asia kuin kyvyttömyys huomata vallitsevan mallin puutteita ja ihminen ei pääse ainakaan helposti oman lajityypillisen ja kulttuurisen ajattelutapansa eikä kielellisten rajoitteidensa yli. Kaikki kokeminen on aina subjektiivista.
Näennäisen objektiivista eli todellisuudessa kollektiivisesti subjektiivista siitä tekee samanlaiset havaintovälineet & aistit ja yhteinen kulttuuri sekä tieteenalan sisäiset ja koko tiedeyhteisön yhteiset paradigmat eli oletusten ja havaintojen tulkintojen kokoelmat joita pidetään usein itsestäänselvästi tosina.
Tieteen ihanteet ovat aivan eri asia kuin se mihin oikeasti on mahdollisuuksia ja mikä on se konrkeettinen todellisuus vaikka tieteen ihanteiden ja ihannoinnin tasolla tiede tuntuu monista ylivoimaisen "jumalalliselta" ja pohjimmiltaan erehtymättömältä tavalta hankkia tietoa.
Vertaisarviointi toimii vain saman paradigman sisällä ja karsii näin selkeät metodologiset virheet (eli esim. ne loogiset mokat). Se ei kuitenkaan poista sen koko tieteenalaa koskevan paradigman ongelmia (perusoletukset ja niihin pohjautuvaa havaintojen tulkintaa mitä voisi kutsua kollektiiviseksi subjektiivisuudeksi).
Koska vertaisarvointi hyvin usein karsii pois myös vallitsevaan paradigmaan kuulumattomat oletukset ja tulkinnat niin se toimii samalla joko tahattomasti tai tahallisesti eräänlaisena ennakkosensuurina ideoille ja malleilla joihin vallitseva tiedeyhteisö ei ole vielä kypsä eivätkä ne uudet ideatkaan alkuvaiheessaan yleensä ole vielä niin valmiita etteikö niissä olisi jotain puutteita verrattuna siihen usein hyvin pitkälle hiettuun valtavirtamalliin.
Tuttu malli tuntuu aina turvallisimmalta ja uusien asioiden suhteen on usein osittain ymmärrettävistäkin syistä vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita.
BelisarioKyllä vallitsevan paradigman vastaisia käsityksiä on lupa esittää ja niitä esitetäänkin. Niistä ne Nobelit ansaitaan, kuten kävi kvasikiteiden kohdalla.
Luonnontieteet ja varsinkin fysiikka ovat kuitenkin jo niin lujalla pohjalla, että paradigmojen kaataminen alkaa olla vähintäänkin vaikeaa. Siitä, kun fysiikassa jokin tiedeyhteisön yleisesti hyväksymä teoria on osoitettu vääräksi, on kulunut toistasataa vuotta.
Morfiset kentät, resonanssit, interferenssit, jotka sinua kovasti tuntuvat kiinnostavan, eivät tuossa muodossa ole tiedettä, eikä niistä tiedettä tule. Esimerkkisi metronomien synkronoitumisestakin on selitettävissä aivan klassisella mekaniikalla. Ei siinä ole mitään metafysiikkaa, vaikka ilmeisesti sitä sinun oli tarkoitus vihjata tuubilinkilläsi.
Jokainen saa tietenkin rakentaa sellaisen maailmankuvan kuin haluaa, mutta historia on osoittanut, ettei "esoteerinen henkisyys" tai "universaalinen tietoisuus" ole ikinä tuottanut mitään toimivaa. Hyllymetreittäin keskenään ristiriitaista kirjallisuutta kyllä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vallitsevan paradigman vastaisia käsityksiä on lupa esittää ja niitä esitetäänkin. Niistä ne Nobelit ansaitaan, kuten kävi kvasikiteiden kohdalla.
Luonnontieteet ja varsinkin fysiikka ovat kuitenkin jo niin lujalla pohjalla, että paradigmojen kaataminen alkaa olla vähintäänkin vaikeaa. Siitä, kun fysiikassa jokin tiedeyhteisön yleisesti hyväksymä teoria on osoitettu vääräksi, on kulunut toistasataa vuotta.
Morfiset kentät, resonanssit, interferenssit, jotka sinua kovasti tuntuvat kiinnostavan, eivät tuossa muodossa ole tiedettä, eikä niistä tiedettä tule. Esimerkkisi metronomien synkronoitumisestakin on selitettävissä aivan klassisella mekaniikalla. Ei siinä ole mitään metafysiikkaa, vaikka ilmeisesti sitä sinun oli tarkoitus vihjata tuubilinkilläsi.
Jokainen saa tietenkin rakentaa sellaisen maailmankuvan kuin haluaa, mutta historia on osoittanut, ettei "esoteerinen henkisyys" tai "universaalinen tietoisuus" ole ikinä tuottanut mitään toimivaa. Hyllymetreittäin keskenään ristiriitaista kirjallisuutta kyllä."Luonnontieteet ja varsinkin fysiikka ovat kuitenkin jo niin lujalla pohjalla, että paradigmojen kaataminen alkaa olla vähintäänkin vaikeaa. Siitä, kun fysiikassa jokin tiedeyhteisön yleisesti hyväksymä teoria on osoitettu vääräksi, on kulunut toistasataa vuotta."
Paradigmat eivät kovin helposti kaadu nykyään vaan jokainen tieteenala jakautuu yhä kapeampiin osa-alueisiin joissa omat kapeat paradigmansa ja sen kapean alueen asiantuntijansa jotka ovat sitten usein täysiä pölkkypäitä sen kapean osaamis- ja mukavuusalueensa ulkopuolella.
Joillekin tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa hyväksyä että tiedettä voi kritisoida perustellusti koska sekoitetaan helposti tieteen ihanteet ja omat kuvitelmat siihen todellisuuteen joka on harvoin niin kaunis ja siisti kuin uskotaan.
"Morfiset kentät, resonanssit, interferenssit, jotka sinua kovasti tuntuvat kiinnostavan, eivät tuossa muodossa ole tiedettä, eikä niistä tiedettä tule. "
Aika raju ja perusteeton väite:D
"Esimerkkisi metronomien synkronoitumisestakin on selitettävissä aivan klassisella mekaniikalla. Ei siinä ole mitään metafysiikkaa, vaikka ilmeisesti sitä sinun oli tarkoitus vihjata tuubilinkilläsi."
Symatiikka eli geometristen rakenteiden luominen äänen avulla onkin sitten jo lähempänä sitä mitä ajoin takaa siinä ketjussa samoin kuin esineen rikkominen äänellä.
Metronomien synkronoituminen oli ensimmäisessä viestissäni mutta siinä oli muitakin vakuuttavampia esimerkkejä resonansseista. Koska moden liipasinsormi tuntuu olevan yliherkkä niin katsoin parhaaksi aloittaa kevyemmällä esimerkillä mielenkiintoisista ja havainnollisista fysiikan kokeista jotka ovat kaikkien testattavissa toisin kuin kvarkkimallit, Higgs hiukkaset ja gravitaatioaallot ;-D
"Jokainen saa tietenkin rakentaa sellaisen maailmankuvan kuin haluaa, mutta historia on osoittanut, ettei "esoteerinen henkisyys" tai "universaalinen tietoisuus" ole ikinä tuottanut mitään toimivaa. Hyllymetreittäin keskenään ristiriitaista kirjallisuutta kyllä."
Jos tarkoitat toimivalla teknisiä hilavilkuttimia niin ei tietenkään. Noissa esoteerisissa ja henkisissä asioissa ei enää liikuta kivojen teknisten lelujen tasolla... :D
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Luonnontieteet ja varsinkin fysiikka ovat kuitenkin jo niin lujalla pohjalla, että paradigmojen kaataminen alkaa olla vähintäänkin vaikeaa. Siitä, kun fysiikassa jokin tiedeyhteisön yleisesti hyväksymä teoria on osoitettu vääräksi, on kulunut toistasataa vuotta."
Paradigmat eivät kovin helposti kaadu nykyään vaan jokainen tieteenala jakautuu yhä kapeampiin osa-alueisiin joissa omat kapeat paradigmansa ja sen kapean alueen asiantuntijansa jotka ovat sitten usein täysiä pölkkypäitä sen kapean osaamis- ja mukavuusalueensa ulkopuolella.
Joillekin tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa hyväksyä että tiedettä voi kritisoida perustellusti koska sekoitetaan helposti tieteen ihanteet ja omat kuvitelmat siihen todellisuuteen joka on harvoin niin kaunis ja siisti kuin uskotaan.
"Morfiset kentät, resonanssit, interferenssit, jotka sinua kovasti tuntuvat kiinnostavan, eivät tuossa muodossa ole tiedettä, eikä niistä tiedettä tule. "
Aika raju ja perusteeton väite:D
"Esimerkkisi metronomien synkronoitumisestakin on selitettävissä aivan klassisella mekaniikalla. Ei siinä ole mitään metafysiikkaa, vaikka ilmeisesti sitä sinun oli tarkoitus vihjata tuubilinkilläsi."
Symatiikka eli geometristen rakenteiden luominen äänen avulla onkin sitten jo lähempänä sitä mitä ajoin takaa siinä ketjussa samoin kuin esineen rikkominen äänellä.
Metronomien synkronoituminen oli ensimmäisessä viestissäni mutta siinä oli muitakin vakuuttavampia esimerkkejä resonansseista. Koska moden liipasinsormi tuntuu olevan yliherkkä niin katsoin parhaaksi aloittaa kevyemmällä esimerkillä mielenkiintoisista ja havainnollisista fysiikan kokeista jotka ovat kaikkien testattavissa toisin kuin kvarkkimallit, Higgs hiukkaset ja gravitaatioaallot ;-D
"Jokainen saa tietenkin rakentaa sellaisen maailmankuvan kuin haluaa, mutta historia on osoittanut, ettei "esoteerinen henkisyys" tai "universaalinen tietoisuus" ole ikinä tuottanut mitään toimivaa. Hyllymetreittäin keskenään ristiriitaista kirjallisuutta kyllä."
Jos tarkoitat toimivalla teknisiä hilavilkuttimia niin ei tietenkään. Noissa esoteerisissa ja henkisissä asioissa ei enää liikuta kivojen teknisten lelujen tasolla... :D
Belisario"Jos tarkoitat toimivalla teknisiä hilavilkuttimia niin ei tietenkään. Noissa esoteerisissa ja henkisissä asioissa ei enää liikuta kivojen teknisten lelujen tasolla... :D"
Ei liikuta ei. Niissä liikutaan mielikuvituksen tasolla, jota harhainen käsitys todellisuudesta ruokkii.
Higgsin hiukkaset ja gravitaatioaallot on todennettu. Vaikka sinun defenssisi on niiden kohdalla vahva, etten sanoisi paranoidi, ei tieteellinen tieto muuksi muutu. Jos kvarkki-gluoniplasmaa on kyetty tutkimaan, niin millä ihmeen perusteella väität, ettei kvarkkeja ole?
Tiedemaailma kumoaa väitteesi sangen yksimielisesti. Sheldraken kaltaiset gurut, jotka ovat edellisen tieteellisen artikkelinsa kirjoittaneet -80 luvulla, herättävät tutkijoissa korkeintaan hilpeyttä, jos edes sitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos tarkoitat toimivalla teknisiä hilavilkuttimia niin ei tietenkään. Noissa esoteerisissa ja henkisissä asioissa ei enää liikuta kivojen teknisten lelujen tasolla... :D"
Ei liikuta ei. Niissä liikutaan mielikuvituksen tasolla, jota harhainen käsitys todellisuudesta ruokkii.
Higgsin hiukkaset ja gravitaatioaallot on todennettu. Vaikka sinun defenssisi on niiden kohdalla vahva, etten sanoisi paranoidi, ei tieteellinen tieto muuksi muutu. Jos kvarkki-gluoniplasmaa on kyetty tutkimaan, niin millä ihmeen perusteella väität, ettei kvarkkeja ole?
Tiedemaailma kumoaa väitteesi sangen yksimielisesti. Sheldraken kaltaiset gurut, jotka ovat edellisen tieteellisen artikkelinsa kirjoittaneet -80 luvulla, herättävät tutkijoissa korkeintaan hilpeyttä, jos edes sitä."Ei liikuta ei. Niissä liikutaan mielikuvituksen tasolla, jota harhainen käsitys todellisuudesta ruokkii."
Ei ole mielikuvitusta. Tieteellisellä metodilla hankittua tutkimusaineistoa ns. paranormaaleista ilmiöistä on valtavasti viimeisen 150 vuoden aikana kerätty ja vaikka niitä on vaikea tutkia laboratorio-olosuhteissa niin sellaisia kokemuksia on miljoonilla ihmisillä ympäri maailmaa ja myös itselläni riittävästi niin että pidän niitä hyvin todellisina ja jopa paljon todellisempina kuin suurinta osaa nykytieteen tuloksista,
"Higgsin hiukkaset ja gravitaatioaallot on todennettu. Vaikka sinun defenssisi on niiden kohdalla vahva, etten sanoisi paranoidi, ei tieteellinen tieto muuksi muutu. Jos kvarkki-gluoniplasmaa on kyetty tutkimaan, niin millä ihmeen perusteella väität, ettei kvarkkeja ole?"
Tuo kvarkki-gluoniplasma onkin siitä hauska että se kumoaa alkup. kvarkkiteorian jossa oletettiin että vapaita kvarkkeja ei voi olla olemassa koska vahva vuorovaikutus on niin voimakas eli ts kyse voi olla ilmiöistä joka ei liity alkup. kvarkkiteoriaan mitenkään nimenstään huolimatta. Todennäköisesti hiukkaskiihdyttimien tehojen kasvaessa löydetään lisää niitä ns. "alkeishiukkasia" ja periaatteessa niitä voisi löytää Planckin mittakaavaan asti jos tehoja olisi äärettömästi käytettävissä. Koko alkeishiukkasfysiikka on humbugista:D
"Tiedemaailma kumoaa väitteesi sangen yksimielisesti. Sheldraken kaltaiset gurut, jotka ovat edellisen tieteellisen artikkelinsa kirjoittaneet -80 luvulla, herättävät tutkijoissa korkeintaan hilpeyttä, jos edes sitä."
Mikä helkkarin tiedemaailma? Umpimielisten pseudoskepojen monikansalliset kerhot eivät ole koko tiedemaailma vaikka he pitävätkin suurinta älämölöä kaikesta minkä kokevat tieteen puhdasoppisuudesta poikkeavaksi - tyypillisiä fundamentalistiuskovaisia kun ovat. :D
Olet muuten sen resonanssi - tai interferenssitieteenkin suhteen väärässä koska esim. laser-tekniikalla kyetään erottelemaan eri alkuaineita tehokkasti toisistaan niin että lopputuloksena ovat hyvin puhtaat pitoisuudet. Tekniikkaa käytettiin mm. rikastamaan uraania mahdollisimman puhtaaseen ja asevalmiiseen muotoon.
Belisario
- Anonyymi
Tähän voi kai lisätä, että tiede ei ole pelkästään todentamista, se on oikeastaan kumoamista. Eli etsitään juuri poikkeavuutta. Muutenhan ei tulisi paljonkaan uutta tietoa.
Kun tiede hyväksyy jotain, sitä voi kuka tahansa yrittää kumota. Siten mikä tahansa hyvä arvaus on sallittua. Todentaminenkin voi onnistua kunnes joku sen kumoaa jne.
Anomaliat eli poikkeavuudet vievät tiedettä eteenpäin.- Anonyymi
"Anomaliat eli poikkeavuudet vievät tiedettä eteenpäin."
Tai joskus myös osoittavat teorian pätevyysalueen rajat. Poikkeus vahvistaa säännön tarkoittaa paremminkin, että poikkeus rajaa säännön.
Kuka tahansa voi yrittää kumota, mutta jos tiedemaailmalle kumoamiseen ei riitä MuTu metodi, niin turha siitä on valittaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Anomaliat eli poikkeavuudet vievät tiedettä eteenpäin."
Tai joskus myös osoittavat teorian pätevyysalueen rajat. Poikkeus vahvistaa säännön tarkoittaa paremminkin, että poikkeus rajaa säännön.
Kuka tahansa voi yrittää kumota, mutta jos tiedemaailmalle kumoamiseen ei riitä MuTu metodi, niin turha siitä on valittaa.Poikkeus ei testaa sääntöä ei-deterministisessä maailmassa.
Anomalia voi olla seurausta vain aidosta satunnaisuudesta, ei puutteellisesta ymmärryksestä, kuten usein luullaan.
Teoria tai malli voi olla paikkansapitävä kuvaus todellisuudesta, vaikka se ei anomalioita voisikaan selittää tai ennustaa.
Anomalia on poikkeus, joka kannattaa usein tarkastella erikseen.
Se, että mustia joutsenia on olemassa maailmassa ei kumoa väitettä,
että joutsenet ovat valkoisia - jos oletamme epädeterministisyyden, mikä on realistinen oletus. Mustia joutsenia tavataan poikkeuksellisesti vain Australiassa.
Perinteinen logiikka ei pysty käsittelemään satunnaisuutta tai epävarmuutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poikkeus ei testaa sääntöä ei-deterministisessä maailmassa.
Anomalia voi olla seurausta vain aidosta satunnaisuudesta, ei puutteellisesta ymmärryksestä, kuten usein luullaan.
Teoria tai malli voi olla paikkansapitävä kuvaus todellisuudesta, vaikka se ei anomalioita voisikaan selittää tai ennustaa.
Anomalia on poikkeus, joka kannattaa usein tarkastella erikseen.
Se, että mustia joutsenia on olemassa maailmassa ei kumoa väitettä,
että joutsenet ovat valkoisia - jos oletamme epädeterministisyyden, mikä on realistinen oletus. Mustia joutsenia tavataan poikkeuksellisesti vain Australiassa.
Perinteinen logiikka ei pysty käsittelemään satunnaisuutta tai epävarmuutta.En tunne ainuttakaan teoriaa (fysiikka), jolle ei olisi pätevyysaluetta. Poikkeamat teorian ennusteesta rajaavat teorian pätevyysalueen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poikkeus ei testaa sääntöä ei-deterministisessä maailmassa.
Anomalia voi olla seurausta vain aidosta satunnaisuudesta, ei puutteellisesta ymmärryksestä, kuten usein luullaan.
Teoria tai malli voi olla paikkansapitävä kuvaus todellisuudesta, vaikka se ei anomalioita voisikaan selittää tai ennustaa.
Anomalia on poikkeus, joka kannattaa usein tarkastella erikseen.
Se, että mustia joutsenia on olemassa maailmassa ei kumoa väitettä,
että joutsenet ovat valkoisia - jos oletamme epädeterministisyyden, mikä on realistinen oletus. Mustia joutsenia tavataan poikkeuksellisesti vain Australiassa.
Perinteinen logiikka ei pysty käsittelemään satunnaisuutta tai epävarmuutta.Väite "joutsenet ovat valkoisia" koskee vain joutsenten osajoukkoa, vaikkakin pääosaa niistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väite "joutsenet ovat valkoisia" koskee vain joutsenten osajoukkoa, vaikkakin pääosaa niistä.
Tuli tuosta joutsen vertauksesta mieleen, että joskus näyttää siltä, että joidenkin mielestä esim. tiede edustaa ryhmää valkoisia joutsenia(tapoja ja teorioita joiden ajatellaan edustavan oikeaa tieteellistä ajattelua) vaikka todellisuudessa joutsenia on myös harmaita ja mustia jousenia..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuli tuosta joutsen vertauksesta mieleen, että joskus näyttää siltä, että joidenkin mielestä esim. tiede edustaa ryhmää valkoisia joutsenia(tapoja ja teorioita joiden ajatellaan edustavan oikeaa tieteellistä ajattelua) vaikka todellisuudessa joutsenia on myös harmaita ja mustia jousenia..
Pääsääntöisesti joutsenia on kolmea eri lajia. Suurin osa joutsenista on valkoisia, kuten koulussa minulle opetettiin, poikkeuksena kuitenkin Australian ja Uuden-Seelannin joutsenet, jotka ovat pääsääntöisesti mustia tietyin poikkeuksin tosin. Tämän pääsäännön kolmas ryhmä on Etelä-Amerikan joutsenet, jotka pääsääntöisesti ovat valkoisia, mutta joilla on musta kaula - tästä pääsäännöstä on tosin paikallisia poikkeuksia esim. valkoiset joutsenet, jotka eivät ole lainkaan mustia.
Tästä em. pääsäännöstä eli siitä, että joutsenet ovat pääsääntöisesti valkoisia, paitsi joskus mustia ja silloin tällöin musta-valkoisia, on olemassa vielä poikkeus: Harmaat joutsenet.
Siis minkä värisiä joutsenet ovat?
Occamin säästäväisyysperiaatteen mukaisesti: Joutsenet ovat valkoisia (todennäköisesti).
- Anonyymi
Referenssi- template on varmaan hyvä, tiedonsiirtoa koskien pakattu delta olisi ehkä parempi kuin aktuaalinen data.
- Anonyymi
Voiko mitään tiedostaa ilman subjektiivisuutta? Tarkastellaanko asioita aina jostakin käsin. Jos jokin tiedostaa paremmin kuin ihminen jotakin asiaa, on tämä kuitenkin subjektiivinen kokemus tai ymmärrys. Jos jokin tietoisuus tiedostaisi kaiken kaikesta kerralla olisi tämäkin subjektiivinen näkökulma. Olisiko vähempi ymmärrys sitten väärää tietoisuutta? Ei välttämättä, mutta kapeampaa tietoisuutta. Myös subjektiivisen metafyysisen kokemuksen voisi ajatella olevan osa todellisuutta. Kaiken tiedostava tiedostaisi myös kaikki kokemukset.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.131960Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0161831504Parrakkaat miehet ovat inhottavia ja vastenmielisiä
Ennen Suomi ja koko maailma oli täynnä kasvonsa hyvinhoitavia miehiä. Tänä päivänä lähes kaikki miehet ovat kuin jotain1421262Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt931243Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno381168- 84898
Naiseni on todellinen seksipeto
Vaikka pukeutuu ihan kasuaalisti julkisilla paikoilla. Mutta näin tämän läpi ensisilmäyksellä ja sain seksipedon kaivatu44810Nina Mikkonen avoimena "vapinataudistaan"- Demonstroi oireet yllättäen tv-kameroiden edessä: "Se..."
Nina Mikkonen oli Viiden jälkeen -ohjelmassa ti 12.8. ja kertoi perinnöllisestä sairaudestaan ja mm. sairauden vaikutuks13787Totuus Sofian miljonääristä :miljoonien velkataakka painaa miestä.
Näin se totuus tulee jokaisesta ja seiskalehden uutiset kertoo totuuden vihdoinkin.138783Kokoomus haluaa leikata vielä lisää sosiaaliturvasta
Kokoomuksen Sanni-Granhn Laasonen pyytänyt KELA:aa selvittämään mistä leikataan vähäosaisilta vielä lisää sosiaaliturvas123763