Todellinen syy F-35 hävittäjähankinnalle

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virasto NSA on vakoillut tanskalaista ja ruotsalaista puolustusteollisuutta, kertoo Tanskan yleisradioyhtiö DR. Ensimmäisen kerran epäillystä Tanskaan kohdistuneesta vakoilusta uutisoitiin elokuussa, jolloin ei vielä kerrottu tarkemmin kohteista.

DR:n mukaan NSA:n vakoiluun on liittynyt mahdollista yhteistyötä Tanskan puolustusvoimien tiedustelupalvelun FE:n kanssa ja Tanskassa sijaitsevan datakeskuksen hyväksikäyttöä. Näin Yhdysvallat on lähteiden mukaan päässyt urkkimaan Tanskaa ja sen läheisimpiä liittolaisia.

Urkinnan kohteina mainitaan Ruotsi, Norja, Saksa, Ranska ja Hollanti.

DR perustaa tietonsa nimettömiin tiedustelulähteisiin, jotka ovat nähneet nimettömän tietovuotajan asiasta laatiman raportin. Tietovuotaja oli varoittanut mahdollisesta laittomasta toiminnasta ja siitä, että NSA käyttää hyväkseen tanskalaisia merikaapeleita tiedustelutiedon keräämiseen.

Vakoilussa on DR:n tietojen mukaan käytetty apuna Xkeyscore-tietokonejärjestelmää, jonka avulla on seulottu kiinnostavaa dataa. Alun perin NSA:n Xkeyscoren avulla tekemä vakoilu nousi yleiseen tietoisuuteen tietovuotaja Edward Snowdenin ansiosta.

Varoitus Tanskaan kohdistuvasta urkinnasta tuli tuntemattomalta tietovuotajalta noin viisi vuotta sitten.

DR:n mukaan vakoilu on kohdistunut muun muassa ruotsalaiseen Saabiin ja tanskalaiseen puolustusyritykseen Termaan samoihin aikoihin, kun Tanska oli hankkimassa uusia hävittäjiä. Myös monikansallinen Eurofighter-hävittäjä on ollut tiettävästi urkkijoiden kiinnostuksen kohteena.

Sekä Eurofighter että Saabin Gripen oli mukana kisassa, mutta Tanska päätyi lopulta valitsemaan yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35:n. Tiedossa ei ole, liittyikö tai vaikuttiko vakoilu päätökseen.

Lisäksi raportin mukaan vakoilua on kohdistunut myös Tanskan valtiovarainministeriöön ja ulkoministeriöön.

– Tanskan lain mukaan ulkomaalainen tiedustelupalvelu ei tietenkään saa vakoilla Tanskassa tavalla, jonka ansiosta se pääsisi käsiksi sotilaalliseen tai sensitiiviseen poliittiseen tietoon, sanoo Kööpenhaminan yliopiston rikoslain professori emeritus Jørn Vestergaard.

– On kauhistuttava ajatus, että viranomainen jonka pitäisi suojella Tanskaa yhdessä [suojelupoliisi] PET:n kanssa, auttaakin heikentämään Tanskan elintärkeitä etuja, kommentoi valtiosääntöoikeuden professori Jens Elo Rytter Kööpenhaminan yliopistosta DR:lle