PEKING Kuka olisi uskonut, että viisitoista Aasian maata julistaa perustaneensa maailman suurimman vapaakauppa-alueen juuri kun Yhdysvaltain ja Kiinan välit jumittavat maailmankauppaa? Euroopan ja Kiinankin neuvottelut investointisopimuksesta nykivät pahasti.
Mutta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin irtautuminen yhteistyöstä maailmalla on nähty motivoineen Aasiaa uuteen moninkeskiseen yhteistyöhön, arvioi japanilainen Nikkei Asia -talouslehti(siirryt toiseen palveluun).
Sopimus on nimeltään RCEP (Regional Comprehensive Economic Partnership) eli alueellinen talouskumppanuus. Allekirjoittajamaat muodostavat liki kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta ja väkimäärästä.
Sopimuksessa ovat mukana Aasian suurimmat taloudet Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Lisäksi mukana ovat Australia, Uusi-Seelanti ja kymmenen Kaakkois-Aasian ASEAN-maata eli Singapore, Filippiinit, Indonesia, Malesia, Thaimaa, Brunei, Vietnam, Laos, Kambodza ja Myanmar.
RCEP-sopimus on saanut kypsyä ilman suurta mielenkiintoa maailmalla. Ilmoitus tuli kuin puskista, vaikka sopimusta on neuvoteltu jo kahdeksan vuotta.
Sovun syntyminen juuri nyt keskellä suurvaltariitoja ja koronaviruspandemiaa kuitenkin hätkähdytti. Se osoittaa Aasian merkityksen nousun maailmantaloudessa.
– Tämä on yksi lisäesimerkki siitä, kuinka maailmantalouden ja -kaupan painopiste jatkaa siirtymistään Atlantilta Tyynelle valtamerelle, pohtii Suomen työ- ja elinkeinoministeriön Kiinaan erikoistunut neuvotteleva virkamies Mikko Puustinen.
Sopimusmaiden odotetaan vähentävän tullien määrää tulevina vuosina. Yksityiskohtia ei ole vielä julkistettu.
Esimerkiksi Japani on kertonut, että tullit poistuvat lähes 90 prosentilta sen Kiinaan viemistä auton osista. Aiemmin vain kahdeksan prosenttia Kiinaan vietävistä japanilaistuotteista oli tullivapaita.
Alueen kahdella suurimmalla talousmaalla Japanilla ja Kiinalla ei ole ollut kahdenvälistä vapaakauppasopimusta aiemmin.
Intia sen sijaan loistaa poissaolollaan sopimuksesta. Niinpä siitä jäävät pois Kiinan suurimmat kilpailijat: Yhdysvallat ja Intia.
Kiinalle sopimus tuo erityistä nostetta suurvaltakamppailussa. Kiinalle on hyötyä siitä, että se saa alueen maat puolelleen kauppakumppaneiksi ennen Yhdysvaltain presidentin vaihtumista.
Joe Biden neuvotteli Kiinan naapurimaiden kanssa kauppasopimuksesta toimiessaan Barack Obaman aikana varapresidenttinä. Hän saattaa haluta lämmittää uudestaan.
Kiina on tehnyt myönnytyksiä sopimuksessa. Se laskee tariffeja, vaikka sopimus tuo kilpailua myös Kiinan kotimarkkinoille. Se on luvannut pienemmille sopimuskumppaneilleen apua koronavirusrokotteen saamiseksi.
Vastineeksi kauppasuhteet voivat auttaa Kiinaa myös Etelä-Kiinan meren kiistassa, joka on kestänyt alueen maiden kesken jo vuosien ajan.
Mutta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin irtautuminen yhteistyöstä maailmalla on nähty motivoineen Aasiaa uuteen moninkeskiseen yhteistyöhön, arvioi japanilainen Nikkei Asia -talouslehti(siirryt toiseen palveluun).
Sopimus on nimeltään RCEP (Regional Comprehensive Economic Partnership) eli alueellinen talouskumppanuus. Allekirjoittajamaat muodostavat liki kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta ja väkimäärästä.
Sopimuksessa ovat mukana Aasian suurimmat taloudet Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Lisäksi mukana ovat Australia, Uusi-Seelanti ja kymmenen Kaakkois-Aasian ASEAN-maata eli Singapore, Filippiinit, Indonesia, Malesia, Thaimaa, Brunei, Vietnam, Laos, Kambodza ja Myanmar.
RCEP-sopimus on saanut kypsyä ilman suurta mielenkiintoa maailmalla. Ilmoitus tuli kuin puskista, vaikka sopimusta on neuvoteltu jo kahdeksan vuotta.
Sovun syntyminen juuri nyt keskellä suurvaltariitoja ja koronaviruspandemiaa kuitenkin hätkähdytti. Se osoittaa Aasian merkityksen nousun maailmantaloudessa.
– Tämä on yksi lisäesimerkki siitä, kuinka maailmantalouden ja -kaupan painopiste jatkaa siirtymistään Atlantilta Tyynelle valtamerelle, pohtii Suomen työ- ja elinkeinoministeriön Kiinaan erikoistunut neuvotteleva virkamies Mikko Puustinen.
Sopimusmaiden odotetaan vähentävän tullien määrää tulevina vuosina. Yksityiskohtia ei ole vielä julkistettu.
Esimerkiksi Japani on kertonut, että tullit poistuvat lähes 90 prosentilta sen Kiinaan viemistä auton osista. Aiemmin vain kahdeksan prosenttia Kiinaan vietävistä japanilaistuotteista oli tullivapaita.
Alueen kahdella suurimmalla talousmaalla Japanilla ja Kiinalla ei ole ollut kahdenvälistä vapaakauppasopimusta aiemmin.
Intia sen sijaan loistaa poissaolollaan sopimuksesta. Niinpä siitä jäävät pois Kiinan suurimmat kilpailijat: Yhdysvallat ja Intia.
Kiinalle sopimus tuo erityistä nostetta suurvaltakamppailussa. Kiinalle on hyötyä siitä, että se saa alueen maat puolelleen kauppakumppaneiksi ennen Yhdysvaltain presidentin vaihtumista.
Joe Biden neuvotteli Kiinan naapurimaiden kanssa kauppasopimuksesta toimiessaan Barack Obaman aikana varapresidenttinä. Hän saattaa haluta lämmittää uudestaan.
Kiina on tehnyt myönnytyksiä sopimuksessa. Se laskee tariffeja, vaikka sopimus tuo kilpailua myös Kiinan kotimarkkinoille. Se on luvannut pienemmille sopimuskumppaneilleen apua koronavirusrokotteen saamiseksi.
Vastineeksi kauppasuhteet voivat auttaa Kiinaa myös Etelä-Kiinan meren kiistassa, joka on kestänyt alueen maiden kesken jo vuosien ajan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
EU voi hyötyäkin tilanteesta,koska mm.Japani kuuluu EU:n vapaakauppa-alueeseen.