NATO:ssa sattuu ja tapahtuu, ihan niin kuin arvelin

Tälolä menolla NATO:sta muodostuu rauhan puolustaja.

"Stoltenberg on karheana Yhdysvalloille kun nämä aikovat vetää 2000 miestä pois Afganistanista."

Stoltenberg joutuu turvautumaan ystävänsä Nils Holgerssonin lentoyhtiöön, kotiuttaessaan Naton sotarikolliset Afganistanista.

On kuitenkin jäänyt huomaamatta eräs seikka, jotka sinunkin tulee tietää Naton Afganistanin sotarikollisista.

USA ei anna niitä tuomittavaksi kansainvälisiin rikostuomioistuimiin.

Rikollinen USA suojelee rikollisia.

Hei, ei mitään hätää. Venäjä siirtää sinne 200 000 sotilasta takaisin.

Ja humppa jatkuu.

Miksi olisi? Mahtaneeko Afganistanissa edes olla muiden Nato-maiden joukkoja kuin USA:n?

Kyllä siellä on muidenkin NATO maiden joukkoja ja Afganistanhan onkiitollinen yhteistyöstä siellä.

Russakat on pysyneet poissa. Vaikka valtausta yrittävätkin jatkuvasti.

” Ja mikä maa nyt ei olisi kiitollinen siitä, että sen kansalaisia ”

Ja jokainen afgaaninainen himoitsee päästä lukutaidottomana nyrkin ja hellan väliin!

elä vingu itä vinkuja WTC isku johti ensimmäistä kertaa historiassa Naton 5. artiklan käyttöönottoon. Yhdysvallat hyökkäsi 2001 Afganistaniin ja 2002 maahan saapui YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksella monikansallisia ISAF-joukkoja pitämään yllä turvallisuutta ja tukemaan hallintoviranomaisia jälleenrakentamisen mahdollistamiseksi.

Stoltenberg näpäyttää rohkeassa korsetissa kiusaajiaan.

Joo meimaa historia unohtua. heh heh heh heh heh

Ensimmäinen maailmansota (myös suuri sota tai maailmansota) oli vuosina 1914–1918 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka tapahtumat kuitenkin keskittyivät enimmäkseen Euroopassa käytyihin taisteluihin. Alusta alkaen sotaa käytiin myös Aasiassa ja Afrikassa sekä kaikilla suurimmilla valtamerillä. Taisteluja ei käyty Amerikan mantereilla, mutta Yhdysvallat osallistui sotaan taistelemalla Euroopan maaperällä. Sodan osapuolet jaetaan kahteen ryhmään: keskusvaltoihin ja ympärysvaltoihin. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta, jälkimmäisen ryhmän tärkeimmät osallistujat taas olivat Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat. Ryhmien nimet tulevat niiden maantieteellisestä sijainnista: Saksa ja Itävalta-Unkari sijaitsevat keskellä (keskusvallat) Eurooppaa, missä niitä ympäröivät Britannia, Ranska ja Venäjä (ympärysvallat). Ennakko-odotusten vastaisesti Italia ei ollut kolmiliitossa mukana, vaan liittyi sotaan 1915 ympärysvaltojen puolelle.

Miljoonia kuolonuhreja vaatinut sota on yksi historian tuhoisimmista ja historiallisesti erittäin merkittävä sota: Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarihuoneet kaatuivat, uusia valtioita syntyi ja sodan rauhansopimuksen katsotaan historiankirjoituksessa olevan yhtenä osatekijänä toisen maailmansodan synnylle. Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen sota, johon liittyi maita yli puolen maapallon alueelta, joskin suurimmat taistelut käytiin Euroopassa. Se oli myös ensimmäinen motorisoitu sota. Ensimmäinen maailmansota teki valtiosta merkittävän vaikuttajan talouselämässä. Tällä oli tarkoituksena alistaa kaikki käytettävissä olevat resurssit sodankäyntiin.

Suursotaa osattiin aavistaa etukäteen, sillä käynnissä oli valtava kilpavarustelu muun muassa Britannian ja Saksan välillä. Monet valtiot lähtivät sotaan, koska ne uskoivat sen hyödyttävän heitä ja kestävän vain lyhyen ajan. Sodan käynnisti liittolaissuhteisiin perustuva ketjureaktio. Alun perin oli kyse paikallisesta kriisistä Itävalta-Unkarin ja Serbian välillä. Serbialaisen terroristijärjestön Mustan käden tekemän Itävalta-Unkarin kruununprinssin Frans Ferdinandin murhan jälkeen Itävalta-Unkari asetti Serbialle ehtoja, joihin Serbia ei voinut myöntyä. Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle, mihin Serbian liittolainen Venäjä vastasi julistamalla sodan Itävalta-Unkarille. Lopulta Euroopan suurvaltojen keskinäiset sopimukset tulivat täytäntöön ja Saksa, Ranska ja Britannia julistivat sotia toisilleen. Diplomaattisista neuvotteluista ei ollut apua laajenevan selkkauksen selvittämiseksi, eikä esimerkiksi Saksan esittäessä rauhanneuvotteluja 1916 siihen suostuttu.

Länsirintamalla Saksan ja Ranskan välillä sota oli pitkään asemasotaa; alun nopean etenemisen jälkeen sota muuttui näännytyssodaksi, jossa käytiin valtavia, tuloksettomia, suuret sotilastappiot aiheuttaneita taisteluja muun muassa Verdunissa ja Sommessa. Sodassa kaatui arviolta 8,5 miljoonaa sotilasta ja se aiheutti valtavat taloudelliset tappiot. Saksa menestyi hyvin itärintamalla Venäjää vastaan, ja Venäjän huono sotamenestys osaltaan johti Venäjän keisarikunnan romahtamiseen ja neuvosto-Venäjän syntyyn. Sota päättyi keskusvaltojen häviöön ja aselepo solmittiin 11. marraskuuta 1918. Vuonna 1919 allekirjoitetussa Versailles’n rauhassa Saksa julistettiin yksin sotaan syylliseksi.

Munasta vai kanasta?

Aivan.

Ensimmäisen maailmansodan rauhanteko
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä voittajavaltioiden edustajat kokoontuivat 1919–1922 Pariisiin päättämään rauhanehdoista. Pariisin rauhankonferenssin keskeisiä hahmoja olivat neljä suurta, jotka olivat Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson, Britannian pääministeri Lloyd George, Ranskan pääministeri Georges Clemenceau ja Italian pääministeri Vittorio Emanuele Orlando.

Konferenssissa presidentti Wilson korosti kansojen itsemääräämisoikeutta ja oikeudenmukaisia aluejärjestelyjä (ns. Neljäntoista kohdan ohjelma). Clemenceau vaati puolestaan ankaraa kohtelua hävinneille osapuolille ja pyrki heikentämään Saksaa pysyvästi.

Versailles’n rauhan – kuin myös ”häpeärauhan” (saks. Schandfrieden) – nimeä kantava rauha saatiin solmittua konferenssissa Ranskan Versailles’ssa 28. kesäkuuta 1919. Toisen maailmansodan kannalta merkittävintä sopimuksessa oli Saksan kohtalo; Saksa tuomittiin sotasyylliseksi ja määrättiin maksamaan suuret sotakorvaukset. Sopimuksen nojalla Saksa menetti myös kaikki siirtomaansa, Reininmaan alue demilitarisointiin, armeija rajoitettiin enintään 100 000 mieheen ja asevelvollisuus kiellettiin. Saksa menetti myös alueitaan, minkä myötä moniin sen naapurimaihin syntyi suuri saksalainen vähemmistö. Tämä kaikki johti katkeruuteen saksalaisten keskuudessa.

Saksan keisari Vilhelm II oli luopunut vallasta, siirtynyt maanpakoon Alankomaihin ja maa oli julistettu tasavallaksi. Olot olivat epävakaita; Weimarin tasavalta ei suoriutunut ajallaan sotakorvauksistaan, Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen 1923 ja hinnat nousivat hyperinflaation (heinä–marraskuu) aikana 726 000 000 000 prosenttia.

"Stoltenberg näpäyttää rohkeassa korsetissa kiusaajiaan."

Melkoinen cochonne tuo Jens neiti. Varsinainen Saloper.