Olen seurannut lietteenlevittäjiä vuosikymmenet.
Samalle lohkolle levitetään lietettä keväällä syksyllä ja kesällä. Maanäytteet otetaan sitten
päisteistä ja kulmista joihin lietettä ei koskaan
levitetä. Liete merkitään levitetyksi minne tahansa. Tässä fosforitason ja levitysalajoen rikkomuksessa voi olla muutkin tahot mukana kuin pelkät viljelijät. Nitraattidirekitiivi on
tässä menossa myös jäänyt täysin kuolleeksi kirjaimeksi. Tämä käytäntö on jo pitkään ollut
maan tapa.
Samalle lohkolle levitetään lietettä keväällä syksyllä ja kesällä. Maanäytteet otetaan sitten
päisteistä ja kulmista joihin lietettä ei koskaan
levitetä. Liete merkitään levitetyksi minne tahansa. Tässä fosforitason ja levitysalajoen rikkomuksessa voi olla muutkin tahot mukana kuin pelkät viljelijät. Nitraattidirekitiivi on
tässä menossa myös jäänyt täysin kuolleeksi kirjaimeksi. Tämä käytäntö on jo pitkään ollut
maan tapa.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Voi sitä lietettä toki levittää useampaan kertaan , mutta sallittujen määrien ylittämisessä ei ole mitään järkeä , sillä vaikka yrittäisi väärentää pakolliseen viljelykirjanpitoon lannan levitetyksi muualle , kokonaislannoitemäärät tarkastetaan tukivalvonnassa kuitenkin , jolloin olisi pakko jättää osa lohkoista vähäiselle väkilannoitukselle ja siitä aiheutuisi satomenetyksiä .
Liika lannoitus aiheuttaa myös lakoontumista ja muita satovahinkoja , joten se olisi taloudellisestikin järjetöntä .
"niminerkki sivusta seurannut"
Tuossa naapurissa on 20 lypsävää nuorikarja,kuivan paskan ovat yli 15 vuotta levittäneet samalle 2,5 Hehtaarin alalle.Muille pelloille tuo jauholippa ei viitsi niitä levitellä;ne kun ovat vähän kauempana.Kävisipä käry teiden paskaajalle.
pierun.
...näemmä huumori-miehiä....
selvin päin tähän aikaan illasta.
Ei se teiden paskaaminen ole kiellettyä, ei se tukia vie pois, kyllä mäkin joka kevät paskaan tämän seudun tiet ja oikein nautin siitä että teitä ei-maanviljelijöitä tuo paskanhaju kiusaa, hienot autonne HAISEVAT SITTEN PASKALLE, sekös mua naurattaa, ja kohta on taas se aika vuodesta että pääsee levittelemään hajuja.
Ja taas kiroilette kun autonne ja kenkänne haisevat hyvälle sianpaskalle.
No jos ihan tarkasti asia otetaan,tien paskaaja on velvollinen putsaaman jälkensä.Ainakin naapurin suhteen virkavallan ukaasi tepsi vallan mainiosti.Tukia kyllä leikattaisiin siitä paskanlevityksestä,mitä naapuri on iät ajat levittänyt samalle lohkolle.Sinulle nuo sikalan ammoniakki-höyryt on tehnyt tehtävänsä.Aivotoiminta on lakannut ja kasvattajasta on tullut samanlainen kuin kasvatettavistakin.Otan osaa.
Noita tien paskaajia löytyy ihan oikeasti.
Ajetaan takaluukkua auki poispaäin pellolta
tai letkulevittimen letkut vuotavat tielle
iha oikeaa ruikelia. Asia kuuluu viranomaisille
ja se on LAINVASTAISTA. Se on terveystarkastajan
ja poliisiasia. Älkää antako kaikenmaailman
lietemiesten pilata ympärsitöjänne. Muillakin
on oikeudet eikä vain näillä alkiolaisilla
paskanlevittäjillä.
Kun näitä vastineita katselee niin ihan tulee
itku silmään. Kukaan ei tajua, että lietelantaa
levitetään perkeleesti liikaa samoille lohkoille.
Se on aivan yhdentekevää, mihin ne kirjataan
levitetyksi. Kun pellot on kynnetty on aivan sama
vaikka vääriä levitysaloja esitetään vuosikausia. Se kuitenkin tiedetään, että maanäytteiden ottajat pakotetaan ottamaan näytteet lohkojen nurkista ja ojanpenkoista. Osaan vaihdetaan itse sopivat mullat.
Saa ne näytteet ottaa itsekkin. Ei ole olemassa mitään maanäytteenottaja-virkamiestä.
Mistä te ääliöt keksitte noita idioottimaisia juttuja.
Teen noin viljeysuunnitelmia noin 25-30:lle tilalle. Aika monella on lietettä- joko oman karjan tai sitten sopimus levityksestä. Tiukasti seuraan suunnitelmissa sekä nitraattidirektiivin 170 kg/ha vuosittaista kokonaistypen kattoa että lannoitukseen laskettavaa kasvikohtaista liukoisen typen maksimimääriä. Ja niitä ei ylitetä suunnitelmassa! Ja noin 95 %;sesti viljelijät levittävät suunnitelman mukaisesti! Ainakaan täällä ei tuon "maan tavan" mukaisesti tehdä!
Poikkeuksetta levitys jakaantuu mahdollisimman tasaisesti eri peltolohkoille jokaisella tilalla. ON tietysti joitain pehmeitä suopeltoja tai viettäviä rantapeltoja, joihin ei lietettä ajeta. Ja tietysti laitumet. Joillakin tiloilla on ilmastuslaitteet, joka parantaa lietten levitystä ja tehokkuutta sekä vähentää hajuhaittoja.
Tuolla tulikin jo selvästi esille se, ettei ole mitenkään järkevää ajaa aina samalle lohkolle. Lakoontuminen viljalla ja makuvirheet + yms haitat liiasta levityksestä nurmen sängelle.
On mahdollista ajaa jopa 40-50 tonnia /ha hyvin vesipitoista lietettä hehtaarille tukiehtojen mukakaisesti. Avosäiliöistä semmoista tulee. Se varmasti näyttää suurelta määrältä ja ihmetyttää.
Mille kasville ajetaan lietettä sekä keväällä, kesällä että syksyllä?
>>Mille kasville ajetaan lietettä sekä keväällä, >>kesällä että syksyllä?
Nurmelle. Lietteen multaus-eli sijoituslaitteeella.
Juu, kysymys oli tarkoitettu tuolle ilveilijälle, josko on tosiaan seurannut sitä levitystä.... ;-)
Täällä melkein kaikki maito/mullitilat ajavat lietteet keväällä kynnöksille, perustettaville nurmille tai viljalle, sekä kesällä sängelle. Tosi harva ajaa keväällä nurmelle. Sen verran pehmeitä saattavat nurmipellot olla keväällä, että jää painaumia.
Kiitos vinkistä. Mehän nyt sitte tehdään niin. Ei o aikasemmin tullu mieleen.
Mikä on liikaa?
Jos lietettä levitetään hehtaarille Esim.30m3
niin se ei ole paljo paskaakaan.
Hehtaari on 10000 neliötä.
30m3 on 30000 litraa.
Lasku oppini mukaan se tekee semmoisen 3mm siivun pintaan koko hehtaarin alalle.
Joidenkin mielestä se on jo liikaa kun vähäkin paskamäärä haisee.Noilla määrillä typpeä ei ole kuin puoleen satoon
Juuri tätä kirjoituksellani hain ja odotin?
Se haju tässä se suurin kiusa tahtoo olla ei se määrä mitä levitetään.
Miten sen sanois haisee se pierukin ja vierustoverin mielestä vielä pahemmalta vaikka ei ole paskasta tietoakaan.
Tämä lietteen levitys nykyaikana ja nykyisillä määrillä on melko ympäristöystävällistä toimintaa ja kalusto myös kehittyy vuosivuodelta.
Lietelanta on täysin luonnonmukainen tuote ei sen pitäisi turmella luontoa eikä vaarantaa terveyttä OIKEIN KÄYTETTYNÄ.
Ja on sitä jo joku uskaltanut kehittää lietteestä jopa juoma vettä.
Ihmisen jätökset täällä enemän luontoa kuormittaa kuin yhdenkään elukan,mutta se ei haittaa kun se ei haise omalla rajalla.
Se on maailmanloppu lähellä kun paska lakkaa haisemasta......
Lietelantaloihin siirtyminen johtuu maatalouspolitiikasta,jossa suositaan suuria yksiköitä.Lietelanta on helpompi hävittää,kuin kuivalanta.Lietelantaloiden rakentamista tuetaan enemmän.Ei tässä asiassa merkitse mitään ilman pilaaminen tai vesistöjen pilaaminen.Neuvonta ja puolueet,tämmöset hemilät nämä ongelmat aiheuttaa.
tähänasti. Hah hah haaaa..
Varsinainen maatalous-yli-asiantuntija-filosofi.
ootkos itse?
On aivan turhaa väittää, etteikö lietelannnan suosiminen liittyisi maatalouspolitiikkaan.
liete on helpompi kuljettaa ja hävittää kuin kuivalanta. Suuria yksiköitä ei voi edes ajatella
kuivalantasysteemeillä. LIETELANTA ON POLIITTINEN
PÄÄTÖS eikä sitä vähättelyllä muuksi muuteta.
Liete haisee monella tavalla.
Millä tavalla lietelanta liittyy politiikkaan kerro?
Liete- ja kuivalanta on arvokasta lannoitetta eikä mitään hävitettävää jätettä, millä tavalla liete on helpompi kuljettaa, eikös kumpaistakin kuljeteta traktorin perään kytkettävällä kärryllä.
Ainahan paska haisee oli se sitten ihmisen tai eläinten paskaa.
Se on aivan selvää, ettei kyseisiä eläintehtaita voi hoitaa kuivalantasysteemillä,vaiika kuinka
hohhoijattelisi. Lietettä lentää lainvastaisesti samoille lohkoille vuodesta toiseen. Ottakaa
nyt hyvät lohkokirjanpitomiehet näytteet keski-
pelloista todellisen tilanteen mukaan, eikä
sieltä ojanpenkoista. luuletko ettei tätä asiaa aleta jo tietämään muuallakin. nämä omat lohkot
saavat ruikkupilven joka vuosi vaikka P-taso
ja nitraattiasetus mitä sanoisi. Laki ei ole
niinkuin se luetaan.
Siis peltoon voi levittää joka vuosi lantaa. Ei mikään laki sitä kiellä. Eihän siellä kasva mikään, jos ei lannoiteta. Mikäs sen luonnonmukaisempaa lannoitetta on kuin karjanlanta?
Alkaa ihmetyttämään tämä paskan puhuminen paskasta . Suomessa ei lainkaan osata ajatella että Tanska ,pieni maa jonkun vanhan Suomen läänin kokoinen tuottaa sianlihaa nelinkertaisesti ja maitoa kaksinkertaisesti Suomeen verrattunan . Ja minne se paska laitetaan , ja voi kuvitella kuinka siellä haisee .Itse en kävisi kyseisessä maassa kylvö ja rehuntekoaikoihin . Ja sitten täällä meillä ollaan nenä nyrpeinä meidän paskanajoista. tätini kävi Hollanissa 90-luvun alussa ja sanoi että ei ottaisi ilmaiseksikaan maitotuotteita sieltä ,kun oli vieraillut suurtilalla jossa oli oma meijeri ja juustola .sanoi että paskanhajussa kypsytettyä juustoa.
On aivan selvää, että levitysmääriä rikotaan.
Tämä on perusasetelma. Tiedän viljelijöitä,
joilla on ollut pitkään letteen vastaanotto sopimus, mutta ruikeli lentää viljelijän omille
pelloille. Lisäksi käytetään keinolanoitteita. Kukaan ei väitä, etteikö lantaa voisi levittää
oikein. Osa vaan levittää sitä lainvastaisesti
ja liian paljon. Lisäksi on niitä, joilla paska tulee yleiselle tielle levityslaitteiden mukana.
Pieni kusipäinen huolimaton vähemmistö pilaa oikein toimivien maineen.
Menikö perille!
paskapoliisiksi.
Lietelanta on ongelma kaikilla tasoilla. oikein levitettynä ohjeiden mukaan kaikki on ok. se on
hyvää lannoitetta pelloille. Mitalin toinen puoli on nämä levitysmäärien ja alojen rikkojat
joiden puolustajia tällä palstalla näkyy riittävän. P määrin jatkuva ylitys johtaa vesien
rehevöitymiseen aina Itämereen saakka. Saaristomeri on sekin saastumassa ja siinä ei auta vakuuttelut vaan tekoja tarvitaan. Varmaan
tähänkin tulee vastaus, että lietteen levitysmäärien jatkuvat ylitykset parantavat
merialueittemme ja versistöjemme tilaa ja vähentavät leväkukintoja.
Itse olen sellaiselta viljelyalueelta jossa vuosikymmeniä jatkunut erikoiskasvin viljely on nostanut peltojen fosforitasot korkealle kun kyseinen kasvi tarvii eniten fosforia vijelykasveista. Kun nyt itse viljelen myös vuokrattuna tällaisia ja nurmiviljelyssä olleita peltoja ,niin on mielenkiintoista että nurmenviljelyssä ollet pellot on selvästi fosforitasoltaan alhaisempia. Viljelen myös ns lietepeltoa joka oli saanut paskaa edellisten kertomusten mukaan,mutta oikein otetusta viljavuusnäytteestä paljastui juuri sama kuin edellä kertomani. Fosforitasot eivät ole lähelläkään näitä perunapeltoja jossa fosforit ovat korkealla. Ja vielä yli kymmenen vuotta sitten lopetettu erikoisviljely yhä antaa korkeat P pitoisuudet vaikka olen enemmänkuin puolittanut sallitusta määrästä fosforilannoituksen näillä pelloilla ,lähinnä vain kuivalanta nurmen perustamisen yhteydessä . P tasot pelloilla laskee vasta seuraavan kymmenen vuoden jälkeen epätieteellisten mutta käytännön "tutkimusteni" perusteella. On turha yleistää piittaamattomien toimista koko kotieläintaloutta ,sillä mulla ainakin on puntarissa karjan terveys joka ei kestä lannan suurta määrää nurmiviljelyssä, koska liika kalium estää tärkeiden hivenaineiden imeytymisen lehmän elimistössä .Viljan viljelyssä on taas lakoutumisriski niin suuri ja lako taas pilaa nurmen suojaviljat ,niin ei ole mitään järkeä ylipaskottaa peltoa.
Peltojen lannoitushistoria selittää niiden ravinnetasojen erot ennemmin kuin viljelykasvit.
turha väittää nurmien olevan P-suhteeen jotain
erikoislaatuista. Perunan laadun takia niitä
lannoitetaan runsailla fosforimäärillä joka
taas ei ole nurmilla sillä tasolla tarpeen.
Olen itse viljellyt perunaa 20-vuotta tosin olen lopettanut joku vuosi sitten ja vanhat opit perunan korkeista P-tarpeista on olleet yli todellisen tarpeen ,perustuen siihen että kyseisten lohkojen P-tasot ovat nousseet nopeasti ylös. Sittenmin lannoitussuositus tasot ovat puoliintuneet uusien määräysten myötä satotason muuttumatta nimeksikään. Nurmenviljely ja nurmilohkot eivät ole erikoiasemassa P-suhteen ,mutta jatkuvakaan paskalevitys ei nosta niin ylös P-tasoja nurmiviljelyssä joka on karjatiloilla se yleisin sijoituspaikka lannalle joko perustamis tai nurmen lannoituksessa. Sen sijaan jo korkealle noussut P taso missä tahansa viljelyssä pitää P tasot sitten korkealla kymmeniä vuosia ja lasku on hyvin hidasta keskimäärin noin 1mg ml / vuosi havaintojeni perusteella . Huuhtoutumisen kannalta tärkeämpää on jatkuva maaaineksen sekoitus perinteisessä viljelyssä ja humuspitoisuuden aleneminen joka johtuu vuoroviljelyn puutteesta. Toki lannoituksella on merkitys ,mutta siihen yhdistyy myös eroosio tavanomaisessa viljelyssä. Päätelmäni on ettei P-huutoumat laske vielä pitkään aikaan vaikka kiellettäisiin koko P-lannoitus vähäksi aikaa
Fosforia on maassa kolmenlaisena. Vesiliukoisena,
ns sitraattiliukoisena ja happoliukoisena. Tämä
happoliukoinen kulkee myös nimellä varastofosfori
Se on totta, että maaperän P-taso laskee hitaasti
ja oikeastaan viljavuustutkimuksien perusteella
ei maaperän luonnollista tasoa tiedetä. Ns
varastofosforin tutkiminen antaa luotettavan kuvan maaperän fosforitasosta. Voi olla myös niin, että perunan voimakas muokkaus ja maaperän
jatkuva käsittely on tuottanut maahan/peltoon
hienojakoista ma-ainesta jonka pinnoilla on
paljon vesi- ja sitraattiliukoista fosforia.
Nurmivilely taas lisää humusta ja P-sitoutumista maaperään luonnollisella tavalla. Entisistä
perunamaista pitäisi tämän mukaan lähteä herkemmin fosforia vesistöihin.
Oikea mittayksikkö viljavuustutkimuksissa tutkimuksissa on mg /ltr
Mg/l tutkimustulos x 20 saadaan karkea luku 20 cm paksuisen viljelykerroksen ravinnetilasta. Saatu luku on karkeaasti kiloja ha.
naapuri on levittänyt lietelantaa6. vuoden aikana 150. eri päivänä samalle n. 2-3 hehtaarin alalle. Välillä kuorma/ pv. Joinakin päivinä !0-15 kuormaa/ pv. Kaikki ilmaan suihkutettuna, koskaan multaamatta. Lietevaunun koko n. 10 tonnia. Löyhkä on sanoinkuvaamaton.Nyt kesällä on vielä hurjempaa kun on 30.asteen helle. Liekö levityksen luvan saantiin vaikuttaa että levittäjä on agronoomi. Nykyään tila on pojalla, mutta sama agronoomi hoitaa lietteen levityksen. Kysyin kerran tältä agronoomilta miten hän selviää kirjanpidosta? Hän vastasi että ottaa näytteen eri pellolta ja merkisee tuloksen tälle lietepellolle.Aikoinaan siitä valitettiin mutta TE-keskus sanoi asian olevan kunnossa. Näin täällä Pirkanmaalla.
Kyllä tila kuin tila yhden agronomin kestää,mutta ei kahta.Tilan kannalta ajateltuna toivottovasti tuo poika ei ole agronomi.