"Kansalaisaloite yksityistämistä vastaan etenee, mutta myymisen kieltäminen voi osoittautua mahdottomaksi".
https://yle.fi/uutiset/3-11655631?origin=rss
Kansalaisaloitteen kirjaimellinen toteuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista.
– Kun asiaa aiemmin selviteltiin todettiin, että omaisuuden myynnin keltäminen ei ole mahdollista. Lainsäädännössä pitää siis hakea ratkaisuja jollakin toisella tavalla. Täytyy vielä tarkastella miten muissa maissa on tätä vesihuollon omistusta päädytty rajoittamaan, Saukkonen sanoo.
Jopa nykytilanteen säilyttävän tai turvaavan lainsäädännön luominen voi osoittautua vaikeaksi.
Vesi- ja viemärihuollon omistajakenttä on nimittäin erittäin kirjavaa.
– Kyllä se kirjavuus tuottaa ongelmia, ilman muuta. Laitosten lähtökohdat ovat niin erilaiset, että vääjäämättä toimenpiteet joihin päädytään tulevat vaikuttamaan toisiin enemmän kuin toisiin, Saukkonen sanoo.
Yksityinen omistus yleistä jo nyt vesihuollossa
Vesihuollossa ei ole vielä kansainvälisiä pääomasijoittajia omistajina toisin kuin esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiöissä, joissa Carunan, Elenian ja nyt tuoreimpana Outokummun Energian pääomistajat tulevat ulkomailta.
Mutta ei omistuskuviot ihan selkeitäkään ole.
Suomessa on kaikkiaan noin 1800 asiakkaille vesi- ja viemärihuoltopalveluja tuottavaa organisaatiota. Niistä kuntien omistamia laitoksia on noin 450 ja lähinnä käyttäjien tai asiakkaiden omistamia osuuskuntamuotoisia laitoksia vähintään noin 1350.
https://yle.fi/uutiset/3-11655631?origin=rss
Kansalaisaloitteen kirjaimellinen toteuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista.
– Kun asiaa aiemmin selviteltiin todettiin, että omaisuuden myynnin keltäminen ei ole mahdollista. Lainsäädännössä pitää siis hakea ratkaisuja jollakin toisella tavalla. Täytyy vielä tarkastella miten muissa maissa on tätä vesihuollon omistusta päädytty rajoittamaan, Saukkonen sanoo.
Jopa nykytilanteen säilyttävän tai turvaavan lainsäädännön luominen voi osoittautua vaikeaksi.
Vesi- ja viemärihuollon omistajakenttä on nimittäin erittäin kirjavaa.
– Kyllä se kirjavuus tuottaa ongelmia, ilman muuta. Laitosten lähtökohdat ovat niin erilaiset, että vääjäämättä toimenpiteet joihin päädytään tulevat vaikuttamaan toisiin enemmän kuin toisiin, Saukkonen sanoo.
Yksityinen omistus yleistä jo nyt vesihuollossa
Vesihuollossa ei ole vielä kansainvälisiä pääomasijoittajia omistajina toisin kuin esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiöissä, joissa Carunan, Elenian ja nyt tuoreimpana Outokummun Energian pääomistajat tulevat ulkomailta.
Mutta ei omistuskuviot ihan selkeitäkään ole.
Suomessa on kaikkiaan noin 1800 asiakkaille vesi- ja viemärihuoltopalveluja tuottavaa organisaatiota. Niistä kuntien omistamia laitoksia on noin 450 ja lähinnä käyttäjien tai asiakkaiden omistamia osuuskuntamuotoisia laitoksia vähintään noin 1350.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minusta kysymys vedestä ja vesihuollosta on kaksi eri asiaa. Vesi on atomien muodostama rakenne, jonka omistaminen on poliittinen kysymys. Voidaan päättää ettei vettä sellaisena kuin se luonnossa on voi myydä.
Sen sijaan vesihuolto, verkosto ja käsittely voi olla kaupallista toimintaa, jonka seurauksena syntyy myytävä tuote. Sellaisen myynnin kieltäminen voi olla vaikeaa etenkin kun kyse ei ole ydinvoimasta tai plutoniumista. Sekin on kuitenkin viime kädessä, tai vaikka ensi kädessä, poliittinen kysymys.
Veden ja öljyn yksi ero on määrä. Maapallosta vettä on runsaasti, mutta öljyä selvästi vähemmän. Vaikka vedellä korvautuisi nykyinen öljy energiantuotannossa, vettä on silti runsaasti. Suomessa vettä on paljon ja sen tulisi riittää jokaiseen kaivoon, joten vesialueiden ”myynnissä” ja kotien kaivojen vesioikeuksien ”vuokraamisessa” ei ole järkeä.
Jokaisella maanomistajalla tulee olla oikeus saada itselleen ja perheelleen tarpeellinen määrä vettä omasta kaivosta ilman veroa tai vuokraa. Laajamittainen vedenkäyttö, esim. maataloudessa tulee turvata, ja teollisuuden tarpeen tulee luoda yhteisölle enemmän hyötyä kuin haittaa. Myös ympäristökysymykset tulee huomioida, mutta Suomen nykyinen väestöntiheys ei voi olla peruste laajamittaiselle ”pohjavesien myynnille”.
Jos omasta kaivosta tai sadevedestä pitää maksaa, niin ei olla kaukana hengitysilman maksullisuudesta ja uloshengityksen hiilidioksidi maksusta.
Meidän kunnassa maksetaan taivaalta satavasta vedestä erillistä hulevesimaksua, järki hoiiii.
En halua mitään juoksevanveden tai jäteveden siirtomaksua erikseen !
Meidän kunnassa vesilaitos yhtiöitettiin. Nyt taistellaan valtakunnan ykkössijasta, meinaan kalleimpien vesikustannusten sarjassa. Omistajana on sentään vielä kunta. Entä sitten kun omistaja onkin joku Ulkomaalainen puolivillainen sijoittajaporukka.
Kunta ei voinut periä piiloveroa nostamalla vesimaksuja mutta homma hoitui yhtiöityksellä.